Eräällä toisella toisella keskustelupalstalla vertailtiin, saako omalta kumppaniltaan positiivista palautetta ulkonäöstään. Järjestään kaikki keskusteluun osallistuneet naiset kertoivat, kuinka heidän miehensä kilvan kehuvat heitä kauniiksi ja muutenkin kaikin tavoin ylistävät heidän ihanuuttaan. Hienoa, jos kerran on noin. Vaan takaraivooni jäi kytemään ajatus siitä, että oma mieheni ei ole kertaakaan kommentoinut ulkonäköäni millään myönteisellä tavalla. Kysymys kuuluukin, olenko ainut kehuista osattomaksi jäänyt? Ja juu olen siiderivalas, susiruma suohirviö ja mitä tuohon litaniaan nyt kuuluukaan.
Kehuuko miehesi ulkonäköäsi?
suohirviö
281925
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Älä jumalauta ota vastaan tollasia kuvailuja (viimenen leusees) edes huviksesi keneltäkään. Edes tällasella hömppäpalstalla, jossa kaakattaa jos minkänäköset kanat vaikka päättöminä, kun ei oo tota näköyhteyttäkään kehenkään!
Minä elän jo toistakymmentä vuotta onnellisena yhdessä miehen kanssa joka ei myöskään ole koskaan verbaalisesti mulle sanonut, että oot kaunis tai oot nätti tai oot seksikäs tai... Mutta en silti ole hetkeäkään tuntenut olevani hänen silmissään muita typyköitä rumempi tai harmaampi tai laihempi tai lihavampi jne.
Mä tunnen mun mieheni ja hyväksyin jo alussa sen, ettei hän ole eikä hänestä ehkä koskaan tulekaan mitään romaanisankaria puhumisen suhteen. Hänen rakkaudenosoituksensa ovat muunlaisia ja niitä hän jakaa mulle päivittäin.
Hän osaa osoittaa mulle niin selvästi sen että tykkää ja arvostaa ja on onnellinen juuri minun kanssani, ettei niitä sanoja edes kaipaa. Ne asuu siellä katseissa ja kosketuksissa joita me vaihdetaan joka ikinen päivä.
Väitän, että sulla on jotakuinki samoin, koska sä viihdyt juuri sen miehen kanssa joka sun rinnallasi nyt kulkee. Tai jos ei ole niin alota sinä teidän uusi elämänne heti tänään.
Olen ollut viisi vuotta mieheni kanssa ja hän kehuu aina kauniiksi jos olen laittautunut esim. juhliin/baariin mentäessä. Hän kehuu usein myös vartaloani. Ei se onnellinen parisuhde kuitenkaan kehuihin perustu, että vaikka et saakkaan kehuja kaiken aikaa niin älä huoli. En minä itsekään sano miehelleni kehuja, ja se johtuu ihan siitä etten yksinkertaisesti muista. Joskus katson että oi, onpa hän hyvännäköinen mutten sano sitä esim. koska paikalla sattuu silloin olemaan muita.
Itse vannonkin keskustelun nimiin, niin ei aina tarvitse sanoa ääneen, että asiasta olisi ymmärrys. Se on vaan varmempi vaihtoehto ja siksi patistelen kaikkia sanomaan ajatuksiaan julki kumppanilleen, jottei tartte opetella telepatian aakkosia. Mutta kyllä kunnioituksen huomaa kaikessa muussakin ja ehkä senkin, jos pitää toista kauniina. Ihan samalla voisi sanoa jostain kauniiksi kehumisesta, ettei ne sanat vakuuta ketään, jollei teot ole sanojen takana. Koko olemus ja kiinnostus kertoo paljon.
Eräskin ukko kehuskeli akkaansa niin mahdottomasti kunnes löysi hänet toisen kanssa sängystä. Siihen loppui ylistämiset.
Ei se ihan normaalia ole jatkuva kehuskeleminen ja entä sitten kun kehumisen aihetta ei enään jostain syystä löydykkään. Kehuakko sitten kuivaa kelohonkaakin kauniiksi kun puolisko vanhenee.
seurustelun ihan alkuaikoina. Sen jälkeen en ole koskaan kuullut. Se on todella ikävää ja minulle tulee paha mieli kun ajattelen asiaa. Kun mitään kehuja ei koskaan tule.
Munkaan mies ei kehu. Aluksi kehui muutaman kerran nätiksi tai kauniiksi, muttei enää moneen vuoteen. Aluksi mua harmitti ja mietin että eikö se enää pidäkään kauniina. Nyt oon jo tottunu siihen ja huomaan kyllä pienistä asioista että tykkää musta ja paljon, ei se muuten mun puolesta tekis asioita.
Nykyinen mieheni kehuu minua hyvin harvoin, mutta silloin kun hän niin tekee tiedän hänen myös sitä todella tarkoittavan.
Edellinen mieheni kyllä viljeli noita kohteliaisuuksia ja rakkaudentunnustuksia melko tiheään, mutta ne olivat vain pelkkiä sanoja ilman tunteita.
Minun mieheni ei sano mitään ulkonäöstäni, mutta tiedän että sellaiset puheet ei kuulu hänen tapoihinsa muutenkaan. En siis ole pahastunut enkä edes epäile ettenkö hänelle kelpaisi. Sen huomaa jostain muusta kuin puheista, eikä asia vaivaa minua mitenkään. Olen ulkonäöltäni tavallinen ja hiukan pyöreä, mies pitkä ja komea, ja kaikesta huolimatta tunnen olevani ihan sopiva ja hyvä.
Ei oman kumppaninsa eikä kenenkään muun.
Ei hyvässä eikä pahassa.
Oma mies kehuu mua harvoin. Hyvin harvoin. Muita naisia telkkarissa ja julkisilla paikoilla sitäkin enemmän. Onneks muut miehet kehuvat jonkun verran, etten ihan masennu. Mua mies kutsuu lähes päivittäin rumaksikin.
Tuo pitää paikkansa. Minun mies on tuollainen, ei kommentoi minua eikä ketään muutakaan ulkonäöllisesti. Jos joskus kysyn häneltä millainen joku, tai vaikka minä, hänen mielestä on, hän sanoo: "Jokainen on sellainen kuin on."
Tavallaan se on aika hyvä. Joskus haluaisin kyllä kehuja koska se on kiihottavaa.
Ainoa mitä hän kehuu, on ruuanlaittamisen taito. Se on tylsää. Teen ruuan vain syömisen takia, inhoan ruuan laittamista, yök! Inhottaa kuulla siitä mitään kehuja. Mieluummin unohdan sen että joudun laittamaan ruokaa heti kun ruoka on laitettu.
Kerran mieheni kehui minua vuolaasti eräille ulkomaalaisille vieraille. En osaa hyvin sitä kieltä, mutta sen verran, että tajusin hänen ylistäneen tiettyjä asioita (ei ulkonäköä). Minua kait voi kehua vieraalla kielellä turvallisesti. Ei tarvi pelätä että ymmärtäisin.
Minä kehun miestäni aina, joka päivä, lähes joka tunti. Ihailen häntä ja hän on ihaninta mitä täs maailmassa on. Hän miellyttää kaikkia aisteja, hajuaistia, näköaistia, kuulioaistia (ihana ääni, namm) ei ole ihanampaa kuin hänen kosketus. Hänen kosketus on aivan erilainen kuin kenenkään muun. Hänellä on aina kuumat ja kuivat kämmenet. Jos on kylmä, hän lämmittää lämpöpullon tavoin ympäristöä. Siis ihana.
Mutta se kai on niin, että kun liikaa kehuu toista niin toinen ei sit jaksa enää sanoo mitään.
Siis yhteisiä vuosia on 20! Enempi tulee tuota negatiivista kritiikkiä lihomisesta (painoindeksi on normaali 24), pukeutumisesta, hiustenväristä jne. Milloin mistäkin. Itsetunto voisi olla hieman laskusuhdanteessa, mutta onneksi muut ihmiset osaavat kehumisen taidon sentään. Kivointa se kuitenkin olisi edes sen kerran kuulla jotain kivaa omalta mieheltä. Ilmaistahan se on!!
Eipä juuri kehu. Lähinnä vaan toteaa mun lihonneen ja tulleen ylimääräistä vatsaan ja reisiin. Niin ja painoahan on 50 kiloa =)
Nykyinen mieheni kehuu minua. Suhde kyllä vasta aluillaan. Olen miehen mielestä kaunis ja seksikäs ja mulla on kauniit rinnat. Kehun kyllä itsekin miestä.
Kaikki edelliset mieheni ovat myös kehuneet minua. En usko että kehuminen johtuisi siitä että olisin jotenkin erikoisen hyvännäköinen. Luulen että olen vain valinnut sen laatuisia miehiä jotka ovat tunneihmisiä, huomaavaisia ja verbaalisesti lahjakkaita. Toisaalta mistä tiedän jos vaikka olenkin niitä naisia joita "pitää" kehua :D
Aloittajalle vaan että älä huolestu.. tuurista kiinni koko homma
"""naiset kertoivat, kuinka heidän miehensä kilvan kehuvat heitä kauniiksi ja muutenkin kaikin tavoin ylistävät heidän ihanuuttaan."""
olen aika varma, että toiset naiset "rekisteröivät" kehut helpommin kuin toiset ja kun kuulevat, että muitakin on kehuttu, tulee hätä ja pitää julistaa omaa upeuttaan - siis kumppanin kielenkäyttöä. tämän olen huomannut kavereissani, joiden itsetunto ja minäkuva ovat vähän hakusessa, ja oikein kerjäämällä kerjäävät kehuja. tai hakeutuvat sellaisten miesten seuraan, joilta näitä kehuja saa.
tuntuu, että miehet jotka niitä kehuja antaa, ei ole välttämättä kaikkein luotettavimpia. sanovat suht samat jutut kaikille tai sitten hakevat ympärilleen vain naisia, joiden silmiä ja kroppaa voi kehua. tietysti pitkässä suhteessa on ihan eri juttu.
mieheni on huomautellut ulkonäöstäni paljon, hyvässä ja pahassa. eniten kehui silloin kun olin monta kiloa alipainoinen, ja vaikka yritän uskoa, ettei hän oikeasti välitä painostani vaan terveydestäni, eipä ole viime aikoina paljoa kommentoinut, kun painoa on alkanut tulla. olen pari kiloa yli normaalin alarajan, ja tietty ulkonäköni on muuttunut niin, että jos entinen ulkonäköni miellytti, tämä ei.
kyllä se kun kuulee olevansa kaunis tekee paremman mielen, mutta jos sanat on onttoja, voisi ne jättää sanomatta.
Ollaan oltu jokunen vuosi naimisissa ja kyllä minun mieheni kehuu ja ihailee minua ihan vilpittömästi.Hän koskettelee minua hellästi joka päivä ja sanoo minua seksikkääksi ;) kyllähän siitä hyvä mieli tulee ja jotenkin saan jopa lisämotivaatiota pysyä ihannepainoisena ja pitää itsestäni huolta.Mieheni sanoo minua kauniiksi myös muiden kuullen ja kahdenkesken hän kertoo miten onnekas on kun on minut saanut.Itse myös kehun miestäni ihan vilpittömästi, sillä onhan hän komea ja karski uros ;)
Mieheni suorastaan jumaloi minua, mikä tuntuu todella mahtavalle, varsinkin kun tunne on molemminpuolinen.
ei kehunut minua milloinkaan seurustelun alussa, eikä avioon mentäessä. Itse olisin kaivannut edes jotain kommenttia hääpäivänä.
Nyt ollaan oltu naimisissa 18 vuotta ja jokunen vuosi sitten mainitsin siitä, miten mukavaa olisi joskus kuulla häneltä, että olen hänen mielestään kaunis, tai näytän kivalta.
Mies on sitten yrittänyt kehaista, mutta ei se oikein aidolta tunnu. Nyt itselläni on tunne, että miesparka vaan väkisin yrittää piristää. Joten parempi on jatkaa ilman kehuja ja niiden kerjäämistä.
eipä kehu ei...kivahan se joskus olisi kuulla.....
Samassa veneessä ollaan :) Tiedän kyllä, että mieheni pitää minua suht viehättävän, mutta kymmenen vuoden aikana hän ei ole tainnut kertaakaan osata pukea sitä sanoiksi... ei kun joo, hääpäivänä sanoi jotain hyvin kömpelöä sen suuntaista joka kyllä lämmitti sydämen pitkäksi aikaa!
Mut niin, eipä ole kaikki miehet sellaisia kehujia. Puolensa kullakin!
Mieheni kehuu minua lähes joka päivä. Spontaanisti ja vilpittömästi saattaa yhtäkkiä huudahtaa "oletpa sinä kaunis!" Kyllähän se mukavalta tuntuu, etenkin kun tilanteet yleensä ovat sellaisia, etten itse tunne oloani mitenkään erityisen viehättäväksi esim. aamulla herätessä, meikittömänä pihatöissä jne. Halailee ja pussailee kommenttinsa päälle, niin kuin oltaisi vasta rakastuneita. Sama myös toisin päin, minäkin kehun ja huokailen kuinka komea mies minulla on :)
Ensimmäisen vuoden aikana sanoi pari kertaa nätiksi ja hyvännäköiseksi.
Juhannuksena sanoi että mun perse kestäisi kyllä lyhyemmänkin hameen tai mikrosortsit.
miksei minun vaimoni kerro täällä, että minä kehun häntä :( . hukkaan menee kaikki kehut. Ehkä kehujana on sitten väärä mies :(
Mistäs tiedät ettei kerro? Voihan joku vastanneista olla just' sun vaimos.
kyllä se mielestäni on että yksi teko voi korvata tuhat sanaa...olen useasti ollut ns."rakastan-rakastan/olet kaunis/seksikäs/upea/koko universumin ihanin..."-suhteessa mutta koskaan niissä en ole tuntenut olevani niitä asioita oikeasti mitä kumppani on sanonu koska se ei ole näkynyt teoissa tai muussa.Olen ollut nykyisen mieheni kanssa vuoden yhdessä,hän on sanonut kaksi kertaa rakastavansa minua ja kauniiksi ym.varmaan saman verran yhteensä mutta tiedän että olen hänen mielestään maailman paras. Hän onkin sanonut "olet täydellinen juuri tuollaisena kuin olet,mitään en muuttaisi" ja sen näkee sitten käytöksessä.Saan yllättäen pusuja kauppajonossa,ohikävellessä puristaa takapuolesta,hieroo jalkoja tai hartioita pyytämättä,ottaa lapset ja lähtee leikkikentälle tms. jos olen vihainen/väsynyt ja antaa levätä,keittää yllätyskahvit ja vaikkei sanokkaan mitään kun olen esim juhliin pukeutunut kauniisti tunnen sen polttavan katseen selässäni ja silmistä että herra on todella tyytyväinen näkemäänsä.Listaa voisi jaktaa loputtomiin.Jotkut miehet ei vaan puhu ja sen kanssa on opittava elämänään mutta miestä voi kuunnella myös ilman sanoja.Itse olin aluksi sokea ja se aiheuttikin riitoja meille alkuaikoina kun olin tottunut siihen sanahelinään edellisissä suhteissa ja sitten yhtäkkiä kumppani ei puhunutkaan mitään mutta paljon tyytyväisempi olen siihen huomioimiseen ja kosketukseen kuin tyhjiin sanoihin
No ei taatun varmasti. Sitä iloa se ei mulle suo. Päinvastoin, negatiivisella palautteella mustisluonne koettaa jotenkin pitää toisen aisoissa, että ei luule liikoja itsestään. - Mutta nolostihan siinä on käynyt; kehumalla ma olisin iäti ainaisesti ollut vain ja ainoastaan yhren mieähen nainen.
seurustelusuhteen alussa sain kuulla useastikkin mm. olevani kaunis, seksikäs ja haluttava sekä pyllyni ja lantioni on ihanan malliset... nyt nykypäivänä ei enää koskaan ja kyllähän se pahalta tuntuu kun muistelee vanhoja :(
mutta en myöskään niitä odota. Kyllä mies tietää jos en pitäisi hänen ulkonäöstä ( siis kokisin sen vastenmieliseksi ) häntä kutsutaisiin ex-mieheksi. Ja oletan sen olevan myös samoin minun kanssani.
Jos minä kuulisin olevani hänestä siiderivalast, susiruma niin kysyisin hyvin hillitysti että miksi hän sitten haluaa yhä olla kanssani. Ei tulisi mieleenkään jatkaa sellaista suhdetta jos kerran toinen ajatelee minusta noin hirveitä.
Kerrohan minulle mikä saa sinut jatkamaan jos se on sinun puolisosi käsitys sinusta ? Miten siedät moista?
Minun mieheni kehuu minua lähes päivittäin ja sanoo rakastavansa. Itse olen vähän huonompi kehumaan ääneen, mutta olen harjoitellut. Osoitan välittämisen enemmän teoilla. Minusta kehuminen on kiva tapa, varsinkin jos toinen on varta vasten laittautunut tai tehnyt jotakin mukavaa toisen puolesta. Ja onhan se mukava kuulla olevansa kaunis, seksikäs, ihana ja rakastettu :) Suhdetta meillä on takana reilut neljä vuotta ja sama aika ollaan suunnilleen saman katon alla asuttu, joten ei ole mitään alkuhuumaa.