Omituinen suhde

Miehet, kertokaapa asialliset mielipiteenne (sellainen, jota myös naiset ymmärtävät :))

Lähtökohta on se, seurusteltiin, erottiin "pakosta", irtosuhteita, ihastumisia, takaisin yhteen exän kans. Selvitettiin ja muutettiin aikaisempia epäkohtia.

Nyt nainen on kuin enkeli, pahat tavat pois, mutta onko sekään hyvä? Onko elämä liian tasapaksua, jos ei ole ns. tappeluita, actionia?

Tuntuu, että miehellä on vielä mielessä eräs ihastus, vaikkei tätä myönnäkkään. (Voin olla luulosairas, koska olen kieltämättä mustasukkainen paussin aikana tapahtuneesta).

Itselläni on olo, että olen itsestään selvyys, ja minun kanssani ollaan, koska ihastusta ei saatun nalkkiin. Onko tämä näitä naisten hullutuksia, kuvitelmia, vai voiko tilanne mielestänne mahdollisesti olla kuvaamani?

Pitääkö ukko-kultani havahduttaa tähän päivään, tajuamaan, että en ole mikään itsestään selvyys, että hyvää kannattaa vaalia, elää tätä päivää?

Toisaalta mietin, mitä pirua ukkoni tekee kanssani, jos toinen on mielessä...

Viisaita kommentteja kaivataan, olo on kauhea :(
1830
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

siitä kyseisestä systä, että ei sitä toista saanut yrittämisestä huolimatta!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


2. sijallako kirjoitti:

Miehet, kertokaapa asialliset mielipiteenne (sellainen, jota myös naiset ymmärtävät :))

Lähtökohta on se, seurusteltiin, erottiin "pakosta", irtosuhteita, ihastumisia, takaisin yhteen exän kans. Selvitettiin ja muutettiin aikaisempia epäkohtia.

Nyt nainen on kuin enkeli, pahat tavat pois, mutta onko sekään hyvä? Onko elämä liian tasapaksua, jos ei ole ns. tappeluita, actionia?

Tuntuu, että miehellä on vielä mielessä eräs ihastus, vaikkei tätä myönnäkkään. (Voin olla luulosairas, koska olen kieltämättä mustasukkainen paussin aikana tapahtuneesta).

Itselläni on olo, että olen itsestään selvyys, ja minun kanssani ollaan, koska ihastusta ei saatun nalkkiin. Onko tämä näitä naisten hullutuksia, kuvitelmia, vai voiko tilanne mielestänne mahdollisesti olla kuvaamani?

Pitääkö ukko-kultani havahduttaa tähän päivään, tajuamaan, että en ole mikään itsestään selvyys, että hyvää kannattaa vaalia, elää tätä päivää?

Toisaalta mietin, mitä pirua ukkoni tekee kanssani, jos toinen on mielessä...

Viisaita kommentteja kaivataan, olo on kauhea :(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu