Olen ihmetellyt nyky nuorille vanhempien ostamia autoja. Tuossa näyttää juuri kortin saaneet lukiolaiset päästelevän type-R Hondilla. Iltaisin kumia poltetaan ja auton ominaisuuksista otetaan kaikki irti. Eikö halvemmallakin voisi lapsia lelliä ja opettaa taloutensa itse hallitseviksi kansalaisiksi. Mielestäni isät pilaavat lapsensa ja antavat rahankäytöstä ja sen hankkimisen sekä sen arvostuksesta väärän kuvan nuorten elämään. Suomessa on jo liikaa maksukykyongelmiin joutuneita nuoria! Vanhempien on hyvä tukea lapsiaan autojen ostossa, mutta maksaa auto kokonaan on ns. karhun palvelus!
Kun isi ostaa pojalle uuden auton!
lauri
284836
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mitähän tuohon nyt sanois.. Tyylinsä kullakin.
Jos jotkut haluaa ostaa kersalleen auton, niin siitä vaan. Täytyy toivoo, että ne ipanat kuitenkin oppis käyttämään rahaa.
Enemmän mua ihmetyttää se Type R. Kai se sit on niin hyvä auto...tai sitten siinä painaa se, että saa huokeella paljon tehoja.
Noh, en tiedä. Tyylinsä kullakin, kuten sanoin.
Muuten, kertokaa kuka Jyväskylässä myy Typeriä? Vois käydä koeajaa, niin sit ainakin tietäs onko se mistään kotosin.
Vanhoilla ritsoillako niiden kakaroiden pitäisi väkisin ajaa? Ei minkäänlaisia turvavarusteita ja korit ruosteensyöminä? Itse ainakin arvostan muksujeni henkeä ja terveyttä niin paljon että mieluummin katselen heidän ajelemistaan kunnon autolla kuin jollain loppuunajetulla romulla. Toinen asia on sitten se, tarvitseeko sen auton olla mikään hirveä ratakilpuri, vai kävisikö jokin vähän perusmallisempi kulkine.
Näinhän se on. Tosin kyllähän tuo typeärrä on juurikin ns. perusmallisempi vehje, etuvetoinen pieni perheauto joka kiihtyy sataseen noin seitsemässä sekunnissa.
Turhan vaarallinen ensiautoksi voisi olla joku M3, tosin onhan niissäkin nykyään luistonestot ja muut.
Käykö kateeksi?
Omasta lähipiiristäni (jonne kuuluu poikia aikas paljon) voisin kertoa, ettei yhdellekään ole isi ostanut autoa. Puolituttuja sitten riittääkin, jotka ovat saaneet "avustusta" tai joille on maksettu koko auto.
* yksi osti kesätyörahoillaan hienon, toimivan ja ruosteettoman auton
* yks otti lainaa ja osti uuden auton. Makselee kauan, koska sillä on vielä nainen ja lapsi elätettävänä
* neljä taitaa ajella äitin autolla ja bensoilla
* yksi ajelee rallia isänsä autolla ja maksaa siihen kaikki korjaukset, bensat yms.
* ja vielä yksi, joka ei saisi ajaa isänsä autolla, mutta välillä on pakottavia menoja, johon autoa tarvii.
Puhumattakaan omista vanhemmistani, jotka eivät mielellään anna mun ajaa niiden autolla... ;)
Kaipa lapselle sitten saa ostaa auton, vielä uuden sellasen. On turvallilsuusvempeleitä ynnä muuta härpäkettä. Ihme ja kumma, nekin nuoret, jotka ajavat "turvattomilla" autoilla, ovat hengissä. Liialliset turvalaitteet tuovat liiallista turvallisuuden tunnetta, eikä silloin ajattele, että olisiko tuossa mutkassa nyt voinut olla vetämättä lateja ja olisiko tuohon risteykseen voinut tulla hiljempaa.
Hellikää lapsianne rakkaudella, älkää tavaralla! Ja yhtä kysymystä vanhemmat vois vielä miettiä: tarviiko lapsenne todellakin autoa? Siis muuhunkin kuin iltaisin kylillä pyörimiseen ja kumin polttoon. Eikä vastaus saa olla: "no kun sen kavereillakin on."
Kyllä!
Itse olen vankasti (edellleen) sitä mieltä että, omilla rahoilla OMA auto.
Vaikkapa sitten se vähän "huonompi" vanhempi auto (merkkejä en edelleenkään liitä näihin yleiskeskusteluihin).
Sitä nuori oppii arvostamaan ja kohtelemaan kuin "kukkaa kämmenellä".
Samaten kun vakuutukset, renkaat, korjaukset ym. menee omasta pussista. On ajokäytöskin luultavasti usein loppujenlopuksi turvallisempaa kuin "pappa betalar" versiossa.
Mutta mutta... Tietysti vanhemmat voivat tukea nuoren auto ym. hankintoja, muttei saa mielstäni "syyllistyä" liian avokätisesti sille linjalle.
Jos "kauhalla antaa... on vaikea lusikalla syödä" sanotaan.
Itse olen kahlannut nuu kaikki vaiheet. (puoli-ilmaisesta "rotiskosta" vaikeuksien kautta pikuhiljaa "parempiin" kulkupeleihin).
Joten tiedän myös että on se vähän kurja olo kun kaverilla oli uudenkarhea "pappa betalar" ja itsellä sellanen 3000mk "rotisko".
Ai niin turvallisuudesta:
Tämä rotiskoni palveli mua 3vuotta (hyvin), ilman että kellekään aiheutui mitään fyysisiä vammoja (eli ei kolareita).
kaveri taas ajoi 3vuotta "vanhan" "pappa betalar":in siltarumpuun ja mursi rintakehänsä.
Eli vähän kaksijakoinen juttu tuokin.
nooh.. myönnetään, jos oisin ajanut sillä omalla rotiskollani samallaista vauhtia siihen samaan siltarumpuun, tuskin tässä nyt näpyttelisin. =9 Myönnetään...
Mut siitä se lähtee!
Eli maasta se pienikin ponnistaa...
Jokainen ajaa omalla autolla, ei isin eikä äidin, näin ainakin meillä tehtiin. Ostin autot ja emäntä huolehti opiskelijoiden autojen kuluista. Vanhempi tytär on kerran ajanut autollani, oli joku "pakottava tarve". Jos auto on telakalla tai tunnistettavana, niin sitten ollaan ilman autoa, näinhän muutkin joutuvat tekemään.
Uskoisin, että jos nuori joutuu niska limassa raataa paskaduunia saadakseen oman auton, osaa sitä kärryä lopuks arvostaa paljon enemmän, kuin että se olis tullut ilmasiks tyhjästä. Ehkä sitä sitten käsittelee sen mukaisestikin.
Mistäpä nuori, lukiolainen tai ammattikoululainen, ottaisi omat rahat auton ostoon? Tuloja ei ole senttiäkään, vaan kaikki tulee vanhempien taskusta. Vaihtoehdoiksi jää olla ilman autoa tai ajaa vanhempien autolla.
Me järjestimme asian niin, että ajoitimme autonvaihdon vähän sen jälkeen (puoli vuotta) kun poika sai kortin. Poika sai vanhan automme ja itse teimme vaivattoman kaupan ilman vaihtoauto-rasitetta. Joku ulkopuolinen saattaa nähdä asian niin että hyväkuntoisella bemarilla ajavalle tenavalle on pappa ostanut uuden auton.
Poika käyttää autoa muun muassa koulumatkoillaan, mikä on mielestäni perusteltua, tosin ei välttämätöntä. Saapa samalla arvokasta ajokokemusta.
Itse ansaitsin omat autorahani opiskelun ohessa ja kesätöissä (maalaushommia ja mansikkamaata=).
Tiedän, että tänäpäivänä valitetavasti kesätoihinkään ei niin vaan mennä.
itse asuin nuoruuteni maalla, ja "aina" oli jotain hommaa tiedossa.
ja tosiaan, OMA ensiautoni maksoi tuon 3000mk. Eli ei mikään mahdoton summa. Tosin opiskelijalle ei ihan pienikään, myönnetään (oma kok.).
Ajokortinkin maksoin itse, ja juuri siksi kortin ajoinkin "vasta" 19-vuotiaana. Eli sitten kun rahat riitti.
Eikä tuossa teidän järjestelmääsä mitään vikaa ole. Varsinkin kun poikasi käyttää autoa perustellusti esim koulumatkoihin ja hankkii juuri tosiaan arvokasta kokemusta.
Meidänkin likkojen ensimmäiset autot olivat takavetoisia, niillä saa todella arvokasta talviautoilukokemusta tulevia etuvetoautoja varten.
Minun ensiauto (jolla tiellä ajelin kortin saatuani) oli kyllä etuveto, mutta peltoautoilla olin ajellut 13kesäisestä lähtien. Ne oli pääasiassa kaikki takatuuppareita, niillä tosiaan se talviautoilun "erikoisuus" tuli suht turvallisesti tutuksi.
Harmi että nykynuoriso ei helposti pääse tälläiseen "peltoautoiluun" ja sen tuomaan positiiviseen kokemukseen kiinni.
Vaan ne "taidot" pitää sitten usein koittaa kokeilla ja esittää tuolla muun liikenteen seassa.
Itselläni ollut siinä suhteessa hyvä "tuuri" että mahdollisuus moiseen oli.
Ottavatko vanhemmat lainaa lapsensa autoon, vai miten he ovat valmiita maksamaan 30 000 euroa autosta? Onko myös vanhemmilla näyttämishaluja - meidän pojalla...??
Typestä:
Civic Type-R on niin lähellä kilpa-autoa kuin yleisille teille tarkoitettu vakioauto olla voi. 200 hevosvoiman VTEC-moottorista riittää vaikuttavan paljon voimaa ja 0–100 km/h taittuu 6,6 sekunnissa. Huippunopeus on 235 km/
"Ottavatko vanhemmat lainaa lapsensa autoon, vai miten he ovat valmiita maksamaan 30 000 euroa autosta?"
Eivät kai he nyt niin typeriä sentään ole. Kyllä Suomessakin sentään joillakin rahaa on, vaikka älyttömällä verotuksella sitä erittäin onnistuneesti koetetaankin estää.
Kyllä minunkin vanhemmillani olisi ollut varaa ostaa minulle 50000 mk:n auto, mutta eivät ostaneet. Niinpä ostin itse ensimmäiseksi autokseni 5000 mk:n romun. Tuollaisen rahan nyt saa helposti kesätöistä (joku täällä ihmetteli, että mistä nuoret muka saisivat rahaa omaan autoon).
"Civic Type-R on niin lähellä kilpa-autoa kuin yleisille teille tarkoitettu vakioauto olla voi."
En ole itse ajanut ko. autoa, mutta *kuulopuheiden* perusteella se on aika ristiriitainen. Normaaliin ajoon moottorin luonne on toivoton - kierroksia pitää olla tolkuttomasti, että auto liikkuisi mihinkään. Vääntöä alakierroksilla ei ole juuri lainkaan.
Samalla hinnalla saa kyllä paljon miellyttävämpiä (mutta silti "nopeita ja näyttäviä") autojakin.
Varmaan rahaa on monella, mutta onko niin hulluja että laittavat pojan kumin polttamiseen 30 000 euroa?
Ensimmäisen auton Fiat 127:n(peltoauto) ostin kaljakorin hinnalla (n.147.70mk) isin kaverilta 14vuotiaana. Sillä sitten rallattiin monta kesää, milloin päin puuta milloin romurallia serkun kanssa, kunnes ei ovet auennu. Kun sitten koitti päivä, kun sain kortin (2 viikkoa synttäreitteni jälkeen), niin saman tien inssistä äidin autoon (kun äippä ei oikeestaan sitä edes tarvinnu, kun muutenkin kulki töihin pyörällä) ja kouluun. Niin sitä sitten ajeltiin kodin ja koulun väliä (n.10km.) kax vuotta, kunnes se rupes oikutteleen ja oli aika vaihtaa (v.2000). Isi (köyhä yrittäjä) vaihto sen nykyiseen autooni (otti oikeen auto lainan ja kaikki), kun menin seuraavaan kouluun (matka yhteen suuntaan 200km), niin sitä väliä on tullu ajeltua siitä lähtien vain kodin ja koulun väliä. 400km kuussa (ei muita ajoja). Bensaa menee n.160e kuussa, joten opintorahasta jää noin 30e elämiseen. Mutta miksi tarvii ajella joka viikonloppu kotiin? Ostin omakotitalon emännän kanssa n.8kk sitten ja vielä koirankin. Niin ja sitten vielä farmari auton (-01). Ja mitä kävi isille ja autolainalle? Isihän sen makso...koko auton, vaikka minun piti maksaa siitä osa, joka kuukausi... niin millä rahalla? 30e? Unohdin muuten kertoo, että tää nykyinen auto on saman ikäinen kun se ensimmäinen (siis se äidin auto). -87. Makso muuten ihan tuhottomasti tais olla suunnilleen 25 000mk:aa (nykynen arvo n.1000e) miinus vaihto auto n.2000mk:aa. Mutta mistäs tässä oli muuten kyse? Jaa, kun isi ostaa pojalle "uuden" auton. Niin uus autohan se oli minulle, vaikka olikin käytetty. ja muuten...olen edelleen koulussa. Jos on jotain kysyttävää, niin antaa tulla vastaan mielelläni. Ja kyllä mä sen auton joskus korvaan isille, lupaan kautta kiven...
Kyllä niitä käytettyjä varmaan isät ostelevat ja lainailevat, mutta mahdollisesti harvat ovat valmiita uuden 30 000 eroa maksavan ostamiseen. (eli n. 180 000 mk)
Kyllähän isit niitä uusia autoja ostelevat pojilleen ja tyttärilleen, kuten hyvä esimerkki tästä on serkkuni(poika). Tämä on hyvä esimerkki vaikka muuten onkin paska kummisetä(maanviljelijä). En tule juttuun kenenkään tähän perheeseen kuuluvan olion kanssa. Mutta tuntuu, että isi ostaa pojalleen ja tyttärilleen(2) nopeita urheilu autoja vain näyttämisen takia. Esim. isillä ittellä: mersu500amg ikäloppu, jaguar: joku urheilumalli -95. pojalla porsche 928 -77, tyttärellä alfa romeo 156 -03. emännällä jeep grand cherokee -91. lisäx kaikki maailman härpäkkeet ja lutkuttimet. aika vanhoja kaikki, mutta kuitenkin. Tämä uus alfa: auto on tyttären nimissä ja poika ajelee sillä, miksi? Kaikki tämä vain siksi, että "sattuu oleen ylimäärästä". Toivottavasti serkkupoika ei tuu mulle motkottaan tästä kirjotuksesta tai mä ajan sen päälle mun rotiskolla. Täytyy kyllä sanoo, että kateeks käy, kun omalla isillä ei oo rahaa ja ite ajelen rotiskolla. Mutta asiahan oli se, että kyllä olis mukavaa, kun vois päästellä edes uudella autolla (ei välttämättä urheilu) kodin ja koulun väliä (200km suunta), kun on kytkinkin lopussa eikä oo rahaa uuteen. täytyy varmaan tyytyä käytettyyn ja koittaa vaihtaa ite ulkona. Täytysköhän perustaa hyväntekeväisyys keruu omaan kukkaroon?
Ei tässä toisetkaan mitään rikkaita ole, autoihin on (onneksi) toistaiseksi löytynyt rahaa pistettäväksi. Vanhojahan nämäkin ovat, mutta uuteen ei ole kaipuuta. Olen tyytyväinen näin ja ylpeä OMASTA autostani. Saa nähdä mikä on tilanne sitten, kun perheenlisäys alkaa pukkaamaan. Joutuuko luopumaan autoista vai löytyisikö sitä rahaa myös niiden ylläpitämiseen?
Hyväntekeväisyyskeruu kuulostaa hyvältä! =)
Täytyy pyytää näitä Honda-nuorten rikkaita vanhempia keräyksen suojelijoiksi jos vaikka hiukan lahjoittaisivat myös keräyksen pohjakassaan. :)
(uudemmilla, ruosteettomilla) bemareilla yms. ajelevien nuorien vanhemmat? Eikös niiltäkin pitäisi pyytää avustusta? ;) Noh, kuka lähtee kulkemaan ovelta ovelle?
Kannattaa aloittaa siis heti valtakunnallinen keräys automerkistä riippumatta. Jos auton arvo on alle 10 000 euroa voi vanhemmat valita osallistuvatko keräykseen vai eivät.
Ilmoittautumisia keräykseen rahankerääjiksi otetaan vastaan! :)
mun tuttujen ei sitten tarvii osallistua keräykseen, koska yhdenkään auto ei ylitä tota summaa, ja harvan tutun vanhempienkaan auto on nuin hintava. =)
Eli nyt pienet partiopojat ja -tytöt! Ilmottautumaan tänne! =D Rahat menee varmasti hyvään tarkotukseen. ;)
Tosiaan, isä olisi minullekin ostanut auton, mutta kieltäydyin. Nyt alla on ensimmäinen oma auto, Opel Omega 2,0i '92. Ostin sen kuukausi sitten 2800 eurolla, tein perushuollot ja olen ajanut tyytyväisenä. Isä olisi ostanut minulle uuden Astran, Golfin tms., mutta minä halusin kuitenkin oman ja omalla rahalla ostetun auton. Itse pidän lähinnä säälittävänä, jos ajellaan vanhempien ostamilla autoilla. Omassakin koulussa yksi kulkee päivittäin S60 Volvolla, toisella omissa nimissä Vectra GTS, yhdellä tytöllä Yaris T-Sport. Minä kuitenkin ajan omalla vähän vanhemmalla autolla, joka kuitenkin on hyväkuntoinen. Isäni ajaa myös Omegalla, se tosin on 3,2V6 Elegance '02. Äidillä Astra '00, eli opelismikin on siis periytyvä sairaus...
Mielestäni valintasi kuvaa hyvää itsenäisyyttä ja harkintakykyä - ONNITTELUT!
Mielestäni vanhempien ostamassa autossa tai muussakaan ei ole mitään säälittävää niin kauan kuin senkin asian kanssa elää ihmisiksi...kunnioittaa vanhempia siitä mitä on saanut ja arvostaa vanhempiaan myös yhtälailla vaikkei mitään ihmeitä saisikaan...esim. itse ajan 5vuotta vanhalla kärryllä johon olen saanut avustusta vanhemmilta johtuen heidän tilanteestaan työelämässä...tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä sen suhteen että olenko itsenäinen jne. kuten tuossa toisessa tähän vastatussa lukee..itse pidän huolen autostani ja elän muutenkin niin että tulevaisuudessa teen itse kotini ja talouteni eteen työn enkä elä muiden varoilla..sen takia opiskelen ja teen välillä duunia jotta tarvitsen mahdollisimman vähän tukea vanhemmilta..koskaan en ole mitään vaatinut mutta jos saan tuossa muodossa tukea niin ole kiitollinen asiasta enkä valita....on eri asia pojan kollit jotka saavat isipapalta alleen bemarin tai muun ja maksattavat kaiken muunkin autoon ja elämiseen liittyvän isillään eivätkä tajua todellisesta elämästä mitään vaan pelkästään olevat....omalla kohdalla ei todellakaan ole mitään tekemistä itsenäisyyden tai harkintakyvyn kanssa jos pitää muuten itse jalat maassa ja elää normaalisti...joidenkin vanhemmat haluavat ihan puhtaasta auttamisen halusta toimia noin toisten vanhemmat ehkä tyydyttääkseen ja lelliäkseen pilalle penskansa mitä en itse taas ymmärrä ollenkaan...on todella paljon kiinni itsestä miten sen asian ottaa vastaan...tiedän paljon ihmisiä myös joilla on hieno auto ja vanhempien hillot taskussa pyörii päivästä toiseen..heistä näkee heti että on kasvettu lusikka suussa...kaikilla se ei mene kuitenkaan näin vaikka esim. auto tai muu olisikin alla joten älkää helvetissä yleistäkö tässäkään asiassa...kaikki eivät ole niitä isin tai äidin lellimiä esittämisen haluisia pöllöjä....
Onhan tuo totta, että vanhemmat tukevat lapsiaan niin kuin pitääkin, mutta rahalliset määrät ovat kysymys? On hyvä ottaa vastaan apua, mutta joillekin se tuo myös väärän kiitollisuuden velan tunteen suhteessa vanhempiin. Vanhempien tuloilla on myös paljon merkitystä auton ostossa lapselleen. Mielestäni lasta ei lellitä 30 000 euron autolla pilalle, vaan se on jo lellitty ennen autoakin kaikessa muussakin täysin kyvyttömäksi selvitä järkevällä talouden hoidolla elämästään.
Mihin viittasit GTS Vectrasta. En tiiä, mutta ainakin olen ihan amalla rahalla ostellut... Kuten aikaisemmatkin kotteroni...
=)
ps. opelismi tosiaan siirtyy geeneissä...