Miksi pitää olla niin salaperäinen ja "perääntyvä"?

Voi olla että aiheesta on jo liikaakin keskustelua täällä,mutta päätin nyt kirjoittaa silti.. Seurustelin neljä vuotta sitten yhden miehen kanssa,suhde päätyi sitten eroon teinivuosien takia. Nyt kun muutin takaisin kotipaikka kunnalleni,mies otti yhteyttä ja pyysi jos menisimme paikalliseen baariin käymään yhdellä,tottakai suostuin. Ilta meni niin ihanasti, laulettiin karaokea, juteltiin, naurettiin.. Yhtäkkiä baari meni kiinni, (olimme pari kaljaa molemmat juoneet) ja mies saattoi minua kotiin päin.. Juttelimme, ja suutelimme. Menin ihastumaan häneen uudestaan..
Olemme nyt viettäneet aikaa todella tiiviisti yhdessä.. Mies alkoi yhtenä iltana kun jutun aihe meni seurusteluun ettei ole minun jälkeen edes seurustellut kenenkään kanssa, tapaillut kyllä on naisia mutta potee kuulemma jotain seurustelukammoa (ja minähän en usko että sellaista on olemassakaa..) ja pyyteli sitten yhtäkki anteeksi.. Käänsin jutun äkkiä pois ettei tule vaivaantunutta oloa. Mies puhuu minusta kavereilleen/perheelleen ku tyttöystävästä ja käyttäytyy myös sillai.. Ongelma on nyt se etten oikeasti tiedä mitä ***toa tämän päässä liikkuu? en tarkoita että pitäisi heti rynniä suhteeseen, mutta en tietenkää halua odottaa mitää sellaista mitä ei välttämättä tuu koskaan tapahtumaan...

Mies yrittää esittää kavereideni mielestä "kovista" jolla ei ole tunteita.. kannattaako sellaiseen mieheen tuhlata aikaansa joka puhuu jatkuvasti ettei tuu koskaan seurustelemaan...? esittääkö hän vain jotain..? aina kun olemme sisälläkin hän halaa, ottaa kainaloonsa, suukottelee ja kun esim.televisiosta tulee ns.rakkauslaulu hän katsoo suoraan silmiin ja vetää kovemmin häntä vastaan.. Joku sisälläni sanoo että mies on ihastunut, mutta miksi ihmeessä sitten puhuu tuollaista kun tietää tasan tarkkaan että haluan kunnon suhteen enkä mitää säätö hommia.. Miksei hän "pelästy" et lähen karkuun hänen juttujen takia..? Mustasukkainen on, ei tykkää yhtään jos joku soittelee tai joku tulee baaris iskemään, tulee heti siihen ja ottaa syliinsä.. Pää on tyhjä ku juopon viinapullo,ja tuntuu et mitä enemmän mietin tätä yksinäni kotona sitä enemmän sekoan tänne.. Onko mitää kokemuksii, neuvoja...? en viitsi kysyä suoraan tai alkaa painostamaan kun kertoi että yleensä viikon jälkeen hänelle tulee ahdistunut olo kun nainen alkaa komentamaan ja määrään tekemisiä.. itse en tosiaan sano toiselle mitä pitää tehdä ja mitä ei koska jokainen meistä päättää omasta elämästä. Enkä myöskään ole miehelle soitellut että nähdäänkö, vaan hän ottaa aina minuun yhteyttä ja sanoo että tulee luokseni.

Pitäisikö vain olla ihan rauhassa, antaa hänen päättää näkemisistä ja edetä hänen mukaansa..? pelkään vain että ei tosiaan halua mitää vakavempaa,tiedätte mitä tarkoitan.. Petänkö iteäni nyt vain..? lähdenkö menemään NYT kun on vielä "helppoa"..?
2713
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Tolla periaatteellahan sä et voi koskaan olla kenenkään kanssa. Ala erakoksi tai mene nunnaluostariin.

Äänestä
  • ^tää on niin tätä joka kerta! jos sä menisit hankkimaan elämän itsellesi?
    hmm.. mulla on kokemusta vähän samantyylisestä asiasta.. kannattaa miettii onko mies vaan seksin perään tai oletko sille vaan "jotain tekemistä"... U know.
    Toisaalta jos mies omistaa "koviksen maineen" niin haluaa näyttää siltä ettei ketää nainen merkkaa hänelle mitää. Jos vaikka kyllästytkin niin et pääse ajattelemaan et mahdoitko satuttaa sitä. Päässä on ajatuksii, mutta nyt en saa niitä kirjotettuu tähän.. :D

    Mun mielestä kannattaa jatkaa tuota rataa vielä ettet soittele ja ehdottele tapaamisia.. antaa miehen hoitaa ne, huomaa ettet oo helppo. Jos oot sillai että mies tietää et oot sen peräs täysillä, voi alkaa käyttää hyväks sitä. Niin ja miehet rakastaa metsästystä joten ole vaikea... ;)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


qwertyasdfgh kirjoitti:

Voi olla että aiheesta on jo liikaakin keskustelua täällä,mutta päätin nyt kirjoittaa silti.. Seurustelin neljä vuotta sitten yhden miehen kanssa,suhde päätyi sitten eroon teinivuosien takia. Nyt kun muutin takaisin kotipaikka kunnalleni,mies otti yhteyttä ja pyysi jos menisimme paikalliseen baariin käymään yhdellä,tottakai suostuin. Ilta meni niin ihanasti, laulettiin karaokea, juteltiin, naurettiin.. Yhtäkkiä baari meni kiinni, (olimme pari kaljaa molemmat juoneet) ja mies saattoi minua kotiin päin.. Juttelimme, ja suutelimme. Menin ihastumaan häneen uudestaan..
Olemme nyt viettäneet aikaa todella tiiviisti yhdessä.. Mies alkoi yhtenä iltana kun jutun aihe meni seurusteluun ettei ole minun jälkeen edes seurustellut kenenkään kanssa, tapaillut kyllä on naisia mutta potee kuulemma jotain seurustelukammoa (ja minähän en usko että sellaista on olemassakaa..) ja pyyteli sitten yhtäkki anteeksi.. Käänsin jutun äkkiä pois ettei tule vaivaantunutta oloa. Mies puhuu minusta kavereilleen/perheelleen ku tyttöystävästä ja käyttäytyy myös sillai.. Ongelma on nyt se etten oikeasti tiedä mitä ***toa tämän päässä liikkuu? en tarkoita että pitäisi heti rynniä suhteeseen, mutta en tietenkää halua odottaa mitää sellaista mitä ei välttämättä tuu koskaan tapahtumaan...

Mies yrittää esittää kavereideni mielestä "kovista" jolla ei ole tunteita.. kannattaako sellaiseen mieheen tuhlata aikaansa joka puhuu jatkuvasti ettei tuu koskaan seurustelemaan...? esittääkö hän vain jotain..? aina kun olemme sisälläkin hän halaa, ottaa kainaloonsa, suukottelee ja kun esim.televisiosta tulee ns.rakkauslaulu hän katsoo suoraan silmiin ja vetää kovemmin häntä vastaan.. Joku sisälläni sanoo että mies on ihastunut, mutta miksi ihmeessä sitten puhuu tuollaista kun tietää tasan tarkkaan että haluan kunnon suhteen enkä mitää säätö hommia.. Miksei hän "pelästy" et lähen karkuun hänen juttujen takia..? Mustasukkainen on, ei tykkää yhtään jos joku soittelee tai joku tulee baaris iskemään, tulee heti siihen ja ottaa syliinsä.. Pää on tyhjä ku juopon viinapullo,ja tuntuu et mitä enemmän mietin tätä yksinäni kotona sitä enemmän sekoan tänne.. Onko mitää kokemuksii, neuvoja...? en viitsi kysyä suoraan tai alkaa painostamaan kun kertoi että yleensä viikon jälkeen hänelle tulee ahdistunut olo kun nainen alkaa komentamaan ja määrään tekemisiä.. itse en tosiaan sano toiselle mitä pitää tehdä ja mitä ei koska jokainen meistä päättää omasta elämästä. Enkä myöskään ole miehelle soitellut että nähdäänkö, vaan hän ottaa aina minuun yhteyttä ja sanoo että tulee luokseni.

Pitäisikö vain olla ihan rauhassa, antaa hänen päättää näkemisistä ja edetä hänen mukaansa..? pelkään vain että ei tosiaan halua mitää vakavempaa,tiedätte mitä tarkoitan.. Petänkö iteäni nyt vain..? lähdenkö menemään NYT kun on vielä "helppoa"..?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu