Pari seikkaa jos suunnittelet avioliittoa muslimin kanssa. (Nyt en siiten halua vastauksiksi mitään lässytyksiä, kuten että löytyy niitä vastaavia suomalaisista jne)
-varaudu siihen, että sinun pitää aina kysyä lupa mieheltäsi jos menet ulos, vaikka veisit vain roskat. Korostan sanaa lupa, ei auta mitään jos vaan toteat hänelle, että mihin olet menossa.
-sinun pitää aina kertoa myös hänelle, että monelta olet tulossa takaisin
- jos et vastaa puhelimeen, kun olet vaikka suihkussa se voi tarkoittaa hänelle, että petät juuri häntä
-sinulla ei saa olla mitään omaa elämää, kaikki on vaan aviomiehen palvontaa!
-jos kävelette ulkona ja joku katsoo sinuun päin niin se on sinun vikasi
-jos et enää kestä koko paska avioliittoa niin mies ei vaan lähde mihinkään, ja saattaa jäädä vainoamaankin, eli ei sitä siten niin vain erota
Heidän kulttuurissaan naista holhotaan. Joku löytää siitä ehkä jotain hyviä puolia, mutta itse en löydä enää mitään.
Olen matkustellut maailmalla ja tavannut erilaisia ihmisiä ja OLIN suvaitsevaisempi, mutta nyt en enää kyllä tiedä.....
-varaudu siihen, että sinun pitää aina kysyä lupa mieheltäsi jos menet ulos, vaikka veisit vain roskat. Korostan sanaa lupa, ei auta mitään jos vaan toteat hänelle, että mihin olet menossa.
-sinun pitää aina kertoa myös hänelle, että monelta olet tulossa takaisin
- jos et vastaa puhelimeen, kun olet vaikka suihkussa se voi tarkoittaa hänelle, että petät juuri häntä
-sinulla ei saa olla mitään omaa elämää, kaikki on vaan aviomiehen palvontaa!
-jos kävelette ulkona ja joku katsoo sinuun päin niin se on sinun vikasi
-jos et enää kestä koko paska avioliittoa niin mies ei vaan lähde mihinkään, ja saattaa jäädä vainoamaankin, eli ei sitä siten niin vain erota
Heidän kulttuurissaan naista holhotaan. Joku löytää siitä ehkä jotain hyviä puolia, mutta itse en löydä enää mitään.
Olen matkustellut maailmalla ja tavannut erilaisia ihmisiä ja OLIN suvaitsevaisempi, mutta nyt en enää kyllä tiedä.....
Vastaukset 18
Vanhimmat
jos on ns. 'suvaitsevainen' ei se tarkoita sitä että täytyy alkaa heti kättelyssä lähempään tuttavuuteen. Kuten niin moni tyhmä suomalaisämmä tekee, eli aloittaa tutustumisen ihmisiin suomalaistyylillä, eli alapäästä yläpään sijaan. Tutustukaa ihmisen henkiseen minään ensin, ei fyysisiin toimintoihin. Tuolloin tulee tilaisuus vielä irtautua ja ilmeisesti muussa tapauksessa onkin sitten hankalampaa. Kuitenkin tällä palstalla yleinen väittämä on että mies jättää naisen heti kun saa oleskeluluvan ja nyt sitten ongelmana on kun miehestä ei pääsekään eroon. Mitenkähän tuo asia nyt sitten onkaan?
Siis löydät pelkkää negaa näistä ihanista ihmisistä. Ne on kuitenkin niin kutkuttavan ihania, ainakin minun ihqu Mehmuni. Sitä paitsi monelle naiselle sopii tällainen suhde, ei kaikki halua olla mitään kärttyisiä vanhapiikoja niinkuin jotkut.
Saisko tänne helpompia laskutehtäviä, meni jo kaksi väärin.
Vaikken omakohtaisen kokemukseni perusteella allekirjoita mitään noista jutuista. Minä "saan" mennä ulos, vaikka illanviettoon, ihan vain asian ilmoittamalla. Välillä tulee purinaa siitä, että vain ilmoitan asiat enkä ota tarpeeksi miestäni huomioon. Mies on todella parisuhde- ja perhekeskeinen, itse olen paljon itsenäisempi ja haluan viettää paljon aikaa myös ystävieni kanssa.
Jos olen vaikka iltamenoissa ja mieheni yrittää soittaa enkä kuule puhelinta, hän saattaa soittaa viisi kertaa peräkkäin ja tentata että miksen vastannut. Tämä ON ärsyttävää ja olen asiasta miehelle sanonutkin. Hänen mielestään ei tenttaa tai ole mustasukkainen, ainoastaan vain utelias ja ymmällään, miksen vastannut.
Mieheni ei suutu, vaikka kadulla saisin katseita osakseni. Jos joku lähempää tuttavuutta tulee hieromaan, saattaa kyllä sitten kysellä tarkemmin että mikä tyyppi kyseessä.
Mutta tuo on totta, että monissa muslimimaissa naisia holhotaan yleisesti. Ei kaikki tietenkään niin tee, olen tavannut useita itsenäisiä musliminaisia ja rentoja muslimimiehiä. Mutta kyllä se silti yleistä on. Toisille se sopii, minulle ei. Inhoan holhoamista. Haluan olla kumppanini kanssa tasavertainen, en tämän äiti taikka tytär.
Hei toihan on kuin mun entisestä elämästä... tosin mies ei ollut muslimi...
Juuri niin, ja mieheltä itseltään ei saa koskaan kysyä että minne hän menee, kenen kanssa, koska tulee,
kuka soitti jne.
Hän saa tutkia minun kännykkään mutta minä en hänen tai tulee musta silmä........
tutustua siihen mieheen ENNEN naimisiin menoa, niin ei tule niin suuria yllätyksiä. Toki ihminen saattaa vuosien saatossa muuttua, mutta silloin asioihin tulee puuttua. Kertokaa, ettette hyväksy moista kyttäämistä vaan tarvitsette omaa tilaa. Jos ei mene perille ja suhde ahdistaa liikaa, niin erotkaa.
Itse olen ollut kohta neljä vuotta naimisissa muslimimiehen kanssa, eikä yksikään noista mainitsemistasi asioista ei ole kyllä meidän avioliitossa mennyt noin.
On ikävä kuulla, että sinulla on käynyt huonosti avioliitossasi muslimimiehen kanssa, silti ei kannata yleistää kaikkia ihmisiä tuolla tavoin.
enemmänkin kuin uskonto.
Hyvä muslimi noudattaa Islamia eikä sekoita kulttuuria tähän.
Kyseeessä ei siis ole pelkkä islman, vaan se miten kyseisessä maassa naisen arvo ja arvopaikka määritetään!!
Älkää arvostelko ihmistä uskonnon perusteella ja sillä yrittäkö selittää miehen käytöstä.
Kaikki meistä voi näyttää nimellisesti olevansa Muslimi, aivan kuin me suomalaisetkin voimme sanoa olevamme kristittyjä, mutta ei kukaan meidänkään ulos menojamme selitä pelkällä uskonolla!!!
Islamin uskonnossa miehen kuuluu mennä naimisiin ja kunnioittaa vaimoansa, mutta jumalaa pelkäävä mies, ei toimi edellä mainitsevilla tavoilla, koska pelkää ALLAHIA ja tietää sen olevan väärin!
Älkää siis rakkaat ihmiset sekoittako kulttuuria ja uskontoa, ihmiset ovat erilaisia, kannattaa miettiä sitä minkälaisesta lähtökohdasta mies on kotoisin, ennenmin kuin sitä mihin uskontoo he kuuluvat!
Kotona se hakkaaminen ja muutkin pahat tavat opitaan.
Juuri näin.. olen muslimin vaimo ja miklään aloittajan "väittämistä" ei kuulu meidän elämään. Mieheni on kuin kuka tahansa kunnon mies kunnioittaen suomalaista tapaa ja kulttuuria. Todellakin on tärkeää miettiä mistä maasta ja millaisesta kulttuurista mies on lähtöisin. Omani ei ole afrikkalainen tai poikkea ihonväriltään tai tavoiltaan eurooppalaisesta. Pelkkä uskonto ei tee hmisestä tietyn tyyppistä. Vai onko kaikki kristityt alkoholin suurkuluttajia? Epäilenpä suuresti.
ainakin mieheni harhaluuloissa. Suomalaiset eivät muuta osaakaan kun juoda. Mieheni on rasisti ja hän yleistää jatkuvasti. Itse en tähän aiemmin sortunut, mutta nyt en vaan enää kertakaikkiaan jaksa ajatella asiallisesti. (saatika kirjoittaa)
Olen pahoillani jos olen loukannut jotain kirjoituksellani. Minulla oli ennen myös muslimiystäviä, mutta nyt minulla ei mieheni mielestä saisi olla mitään....
Mutta on selvää että jos muslimies on tosiuskovainen niiin vaikeuksia tulee jos vaimo on kristitty. Tarkoitan nyt todellista kristittyä, jolle uskonasioille on merkitystä. Puhuin mieheni kanssa liikaa uskonnosta ja kun hänelle tuli selväksi ettei saa käännytettyä minua, niin hän ei luottanut minuun sen jälkeen enää koskaan.
HÄn näkee asiat vain omasta näkökulomastaan. MInä olen kyllä häntä ymmärtänyt jo ihan tarpeeksi.
kulttuuria ja uskontoa kun ei voi mitenkään erottaa toisistaan.
on tosi, ettei kaikki muslimit alista naisia. esimerkiksi tataarit ovat sopeutuneet hyvin suomeen.
MUTTA kyllä se vaan niin on, että islamin uskoinen arabimies ajattelee näistä asioista ihan eri tavalla kuin länsimaiset ja se kuuluu osana sitä pakettia.
"Älkää siis rakkaat ihmiset sekoittako kulttuuria ja uskontoa"
höpöhöpö, uskonto on osa kulttuuria ja kulttuuriin kuuluu uskonto.
Kuuluvat yhteen, mutta kulttuurit on erilaisia ja uskonnot "sekoittuu" kulttuurin kanssa hyvinkin eri tavoin. Olis vaan hyvä muistaa, että arabikulttuuri ja yksittäinen arabi mies ovat kaksi eri asiaa. Ei siis stereotypioita suuntaan tai toiseen.
Miehes on ennakkoluuloinen ja kuten itse mainitsit, myös harhaluuloinen. Jokainen meistä näkee ensisijaisesti asiat vain omasta näkökulmastaan. Sitä pitäis itsekunkin herätä havaitsemaan, ettei meistä kukaan ole täysin oikeassa. Ihminen kun vaan tuppaa olemaan erehtyväinen. Niin se sinun miehesikin vaikka muuta luuleekin.
"jos muslimies on tosiuskovainen niiin vaikeuksia tulee jos vaimo on kristitty"
Ei tämä ole mikään itsestään selvyys. Jos miehesi on kuitenkin ääriliikkeen edustaja, hän tuskin olisi edes kristittyä vaimoa ottanut. Fanaatikot ovat jotain muuta kuin "tosi uskovaiset" olipa uskonto mikä hyvänsä.
Oudolta kuulostaa sekin, että miehesi ei sinuun luota. Vieläkö te yhdessä yritätte elää? Miten se voisi onnistua?
Uskallan väittää, että arabikulttuuria ja islamia on lähes mahdotonta ajatella ilman toisiaan. Ne jos mitkä ovat enemmän yhtä kuin moni muu kulttuuri ja islam.
"Islamin uskonnossa miehen kuuluu mennä naimisiin ja kunnioittaa vaimoansa,..."
Ja kunnioittavat mm. käymällä ilotaloissa. Niinpä niin.
Kuten monet muutkin, et näytä ymmärtävän, että kuten kristittyjä on muslimejakin monenlaisia. Heidän, siis muslimien kulttuuri, ei ole yksi yhtenäinen kulttuuri. Ikävä, että matkailu ei sinua avartanut. Itse opin sen, että minkään uskonnon tai kulttuurin edustajat eivät ole toistensa klooneja. Erot ihmisten välillä on joka puolella maailmaa suuremmat kuin heidän edustamiensa kulttuurien. Hukkaan on reisaamisesi mennyt.
Edellisillä vastaajilla on ollut oikein hyviä huomioita, kuten se, että kannattaa tutustua ihmiseen ennen kuin menee tämän kanssa naimisiin, vaikka eihän sekään yllätyksiä estä. Tottakai kulttuuri ja uskonto vaikuttavat ihmiseen, mutta kun katsotaan vaikka tämän palstan kirjoittajia, useimmat ovat kasvaneet suhteellisen samanlaisessa kulttuurissa ja silti olemme kovin erilaisia. Ihmisen käytökseen parisuhteessa vaikuttavat myös aiemmat kokemukset parisuhteista, kotikasvatus, luonne, kumppani..
Oma mieheni on afrikkalainen, arabi ja muslimi. Lupia menemisiin ei tarvitse kysellä, kotiintuloaikoja ei aikuisilla ihmisillä ole eikä puhelimeen tarvitse vastata välttääkseen vaikeuksia. Ja kadulla saavat ihmiset katsoa, jos huvittaa. Pidän kyllä tämän tason luottamusta aika perusasiana toimivassa parisuhteessa. Edelleen olen myös sitä mieltä, että alistamista ja kontrollointia ei pidä hyväksyä uskonnon, kulttuurin tai muunkaan syyn varjolla.
Minusta jo tuo "sinulla ei saa olla mitään omaa elämää, kaikki on vain aviomiehen palvontaa" -kohta yksinään on melko pelottava eikä sitä kai uskonnolla tai kulttuurilla voi perustella. Uskonnoissahan kuitenkin pääasiassa keskitytään palvomaan jumalia.
No.eipä mikään noista asioista päde meidän suhteessa. Saan mennä ulos kun haluan,eikä mieheni soittele perääni. Eikä kysele milloin tulen takaisin.Saan matkustella,käydä tapaamassa kavereitani toisella paikkakunnalla.Harrastan ja teen asioita yksin,täytyyhän sitä olla omaa aikaakin . ..tietty tehdään asioita yhdessä.Kaikki perustuu siihen että luotetaan toisiimme ja rakastetaan toisiamme.
Kokemuksella voin sanoa, että näin se menee. En halua puhua paskaa muslimeista, mutta toivottavasti edes joku nuori tyttö, joka tällä hetkellä suunnittelee suhdetta muslimimiehen kanssa näkee tämän ja HARKITSEE KERRAN VIELÄ ERITTÄIN TARKASTI. Yleensä kaikki varoitusmerkit on nähtävillä jo alussa, on sitten oma valintasi jos et halua niitä huomioida.
Suhteesta ei todellakaan niin vain lähdetä, ellei mies ITSE halua sitä lopettaa. Vainoaminen voi jatkua jopa vuosia.Tämäkin asia on hyvä ottaa huomioon ennen kuin ryhtyy suin päin suhteeseen.
Yleensä noi miehet "saalistaa" vähän huono-onnisia, heikkoja tai muuten viattomia tyttöjä, koska heitä on helpompi johdatella ja valehdella.
Ja tietysti myös muslimimies voi tuntea rakkautta, suurta ja palavaakin. Valitettavasti rakkaus yksin ei riitä onnellisen suhteen ylläpitämiseen. Kunnioitus, arvostus ja tasa-arvo on meille käsitteenä niin erilainen kuin arabi- tai muslimikulttuurissa.
Ennen minäkin olin suvaitsevainen, mutta nykyään näen asiat aika erilailla...