Mitkä teillä on periaatteet kun olette naimisissa? Onko teistä esim fiksua ilmoittaa toiselle jos jää ylitöihin? Mieheni joutui tänään jäämään muttei ilmoittanut mitään, soitin hänelle ja sanoi että oli joutunut jäämään kun putkiremontti pitäisi tänään saada päätökseen. Miten teillä muilla, oletteko erikseen sopineet että ilmoitatte menoistanne tai ylitöihin jäämisestä vai onko se sanaton sopimus??
mitäs sanotte?
juhuu27
15713
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Naimisissa olo ei tähän vaikuta lainkaan. On ihan kiva, jos toiselle ilmoittaa ylitöistä. Aina siihen ei kuitenkaan ole tilaisuutta. Voisin kuvitella, että putkiremontin loppuun saaminen olisi juuri tällainen tilanne. Ei tähän mitään varsinaista periaatette tarvita vaan tilanteesta ja ylitöiden kestosta riippuen ilmoitetaan tai ei. Parisuhteessa ei muutenkaan voi jokaista tilannetta suunnitella meneväksi tietyllä tavalla.
Kun töissä on kriittinen vaihe ei siinä edes huomaa jos työaika "ylittyy" ja taatusti ei kotiasiat pyöri millään tasolla työpäivänä edes hetkittäin mielessä. Leikkaussalissa voisi syntyä säpinää kun yksi poistuu soittamaan isännälle kotia pienestä ylityöstään... taitais potilaturvallisuus vaarantua.
Ammattina jos on vaikka palomies, lääkäri, sairaanhoitaja niin kotiasiat eivät varmaan tule edes hetkittäin mieleen. Kun työpaikan ovi aukeaa niin kaikki kotiasiat on syytä jättää työpaikan ulkopuolelle.
Ukko muistuu mieleen vasta kun lähestyn työpaikan parkkipaikkaa pois lähtiessä....
Mutta riippuu varmaan parin tekemästä sopimuksesta.
Ainakin meille joiden työ on jotakin muuta kun ma-pe 7-17, ja työ ei ole mitään liukuhihnatyötä vaan jokain työpäivä on uusi ja vaativa.
Eihän siinä mitään, jos ilmoittaa. Mutta nykyään kännykkäaikana ei ole ongelma eikä mikään soittaa ja kysyä, jos asia kiinnostaa. Asiat selviävät hetkessä.
Kuulostaa siltä, että tällaiset kärpäset ovat teidän suhteessa härkäsiä, jotka nakertavat suhdetta. Ehkä hän tuntee hengityksesi aina niskassaan ja aktiivisesti välttää kertomasta asioistaan sinulle, että saisi hetken vapauden tunteen. Suosittelen antamaan hieman siimaa.
...ahdistamaan jos pitäisi jokaisesta askeleesta tehdä selvitys erikseen...
Ex-akka pihtasi ja kyttäsi. Piti tehdä tiliä kaikesta, ei sellaista jaksa. Varsinkaan kun ei kiinnosta mennä kotiin kun kaikki läheisyys haukutaan seksin vonkaamiseksi. Työhulluksi rupesin ja harrastamaan, että jaksaisin.
Ei auttanut mikään keskustelu eikä osallistuminen kotona. Olin käyttänyt kaiken luovuuteni keinojen kokeiluun ja lopetin ja menin töihin. Koetin jopa 3kk läsnäoloa kaiken mahdollisen tekemistä kotona ja läheisyyttä, ei auttanut. Ei kiinnostanut akkaa, eikä puhuminen siihen auttanut, ei kertonut syytä moiseen.
Mikään malli ei kelvannut, joten lopulta lähdin pois.
Kannatti. Löysin elämäni naisen. Osaa keskustella oikeasti, ei ole pelkkää puhetta. Alussa minulla oli vähän paniikkia kun toinen on oikeasti tyytyväinen elämään kaikilla tasoilla. Traumaa oli ehkä minulla, mutta se meni pian ohi.
Ex jaksaa kostaa. Taitaa olla jonkin sortin psykopaatti. Lapsia käyttää lyömäaseena. Mitä se auttaa, en ole koskaan ollut tulossa takaisin. Väitti jopa että ase kädessä olisin käynyt hänen pihassa, poliisit haki metsästysaseeni talteen. Tulihan ne sieltä takaisin, kun ei asiassa ollut totuuden hiventäkään, mutta yksi kausi jäi metsällä käymättä.
että pienet on murheet sinulla. Tottakai on fiksua ilmoittaa, jos joutuu jäämään ylitöihin. Mutta aina siihen ei yksinkertaisesti ole aikaa. Työssä ollaan työssä, enkä itse ainakaan ehdi kotiasioita miettimään yhtään työpäivän aikana. Älä moista mieti, ole tyytyväinen, kun mies tuo kotiin lisää liksaa.
mun työajat ovat muutenkin hyvin epämääriset, tuleen yleensä kello 16 -1 h enkä ilmottele etukäteen. jos tiedän että menee pitkään niin aamulla lähtiessa mainitsen siitä.
voihan tuo vaimo soitella tai laittaa spostia jos on asiaa, mut saa kyllä aina kiinni.
Kyllä meillä yleensä etukäteen kerrotaan, kuinka pitkään todennäköisesti viivytään. Ja ilmoitellaan, kun huomataan, jos meneekin pidempään. Se on mielestäni fiksua toista osapuolta kohtaan, ettei tämä odottele turhaan, vaan voi tarvittaessa tehdä omat suunnitelmansa uusiksi.
Työ on osittain semmoista, että joku takaraja on hyvä olla puolison tiedossa, että tietää, milloin voi oikeasti ruveta huolestumaan, ettei toiselle ole sattunut jotain. Siis jos kotiintulo venyy vaan vähän, niin ei siitä yleensä ilmoitella. Mutta sovitusta takarajasta pidetään ehdottomasti kiinni, eli jos menee sitäkin pidempään, niin silloin pitää ilmoittautua, koska se siis on turvallisuustekijä.
Tämmöiseen on vuosien varrella päädytty, kun suhteen alkuaikoina toisella oli tapana myöhästyä reilusti ilmoittamatta mitään edes siinä vaiheessa, kun tiesi olevansa jo myöhässä, ja myöhästymiset ei edes liittyneet "hyväksyttävään" syyhyn eli työhön vaan vaikka unohduttiin turisemaan kaverien kanssa. (Oli sitä aikaa, ettei kännyjä vielä ollut eli jos toista odotteli muualla kuin oman lankapuhelimensa ääressä, vaikka tuulessa ja tuiskussa parikin tuntia ja etsi puhelinkoppia soitellakseen, niin oli huumori herkässä...). Sittemmin sovittiin, että on reilua huomioida toista ilmoittamisen verran, että tämä voi halutessaan tehdä jotain järkevämpää kuin vain odotella, että tuleekohan se ja koska. Ei ole käsittääkseni kumpaakaan millään tavalla myöhemmin rassannut, että pikkuisen toista huomioi työpäivän lomassa soittamalla "sori, menee myöhempään".
Nämä kannattaa sopia, ettei tapamyöhästelijä pidä toista odottamassa kuin asiakaspalveluun "olette jonossa..." ;-) Mutta tietysti kannattaa huomioida toisen osapuolen työn laatu, eli kesken putkiremontin ei ole mikään mahdottomuus pirauttaa, mutta kesken pitkän leikkauksen hiukan hankalampaa. Tosin pätevä kirurgi varmaan tietää etukäteen, milloin edessä on pitkä leikkaus ja voi halutessaan pirauttaa ennen työn aloittamista, tuskin sitä nyt kukaan lekuri ensiapua lukuunottamatta marssii leikkaushuoneeseen ja ryhtyy pohtimaan, että "mitäs me tänään tehtäis". Ja sekin vaikuttaa, kuinka oleellista on ilmoittaa, eli jos puolisolle sattuu jotain, kun tämä on työssään sairaalassa, niin helpommin sieltä joku kotona odottavalle soittaa. Toisin kuin jos puoliso tekee yksinään töitä jossain korvessa, jossa kukaan sivullinen ei tiedä mahdollisesta hätätilanteesta mitään.
Kaikissa ihmissuhteissa on korrektia ja toista kunnioittavaa ilmoittaa, jos poikkeaa sovitusta tai totutusta tavasta.
myönnän etten ole naimisissa, mutta seursutelen taksikuskin kanssa, ja hän joutuu tekemään pari kertaa viikossa yövuoroja. Yhden ainoan kerran olen aamulla saanut melkein sydärin kun heräsin omaan herätyskellooni, enkä siihen kun poikaystäväni tulee kotiin. Tarkistin kännykän, jos siihen olisi tullöut viesti häneltä, ei mitään. Onneksi poikaystävä tuli kuitenkin hetken päästä kotiin nukkumaan, mutta siinä välissä olin ehtinyt kuvitella kaikki mahdolliset onnettomuudet sun muut. Tämän jälkeen sain hänet lupaamaan että laittaa viestiä jos saa pitkän kyydin vuoron lopuksi. Tuollaiset on aina kyllä kiva tietää, varsinkin jos toinen viettää työaikansa autonratissa.
Me soittelemme päivän mittaan pari kertaa muuten vain ja samalla tulee mainittua jos on jotakin erityistä odotettavissa. Itse kyllä sanon miehelle erikseen, jos menen töistä päin ostoksille enkä suoraan kotiin. Myöhäisestä kotiintulosta ilmoitetaan yleensä erikseen, ettei toinen huolestu. Jos ei ehdi tai huomaa, niin se huolestunut osapuoli yleensä soittaa kännykkään ja kysyy onko kaikki ok. Jos kotona on tarkat ruoka-ajat, niin silloin kyllä pitäisi ilmoittaa että viivästyy, on kohtuutonta vaatia toista päivystämään hellan ääressä tai odottamaan nälkäisenä.
Tuossa jo joku mainitsikin, että sehän on toisen kunnioittamista. Meillä ilmoitetaan tunnin tarkkuudella kotiin tulo ja jos siitä tietää myöhästyvänsä, niin sitten soitellaan etukäteen.
Harvoinpa siellä ylitöissä ilman taukoja ollaan, joten eipä se soitto kovin iso vaiva pitäisi olla.
Meillä miehellä työt venyy usein pitkään, ei hän ilmoittele enkä odota hänen ilmoittavan. Jos se olisi harvinaista, sitten olisi toinen juttu. Silloin olisi fiksua ilmoittaa.
Itse olen aina ennen miestä kotona vaikka olisin ylitöissä. Joten en ilmoita hänelle, jos jään ylitöihin.
Periaatteisiini ei vaikuta se olenko naimisissa vai avoliitossa. Ihan samanlailla avoliitossakin eleltiin.
Fiksu on fiksu ja ottaa toisen huomioon ja ilmoittelee menoistaan...mutta sitten on nämä puupäät..!
Sinua otti kaaliin, kun mies ei soittanut ja jäi ylitöihin?
No ei kai kantsisi nyt alkaa heti ukolle ainakaan paukuttamaan päätään. Se ei vaan ole ajatellut asiaa pitemmälle.
Avioliitto ei tarvitse mennä poliisikontrolli asteelle. Joskus tulee tilanteita, ettei ennätä soittamaan kotiin, jos varsin tietää että sinne tulee kömmityksi säälliseen aikaan.
Joustoa!
Tietysti voi sopia etukäteen että pitää muistaa ilmoittaa kotiin ja fiksua se onkin.
Itse en tuollaisesta alkaisi tykittämään ukkoa, niille pitää antaa tunne vapaudesta.