että rakastan rakastamista ja seksiä. Kotonakin saa, mutta siitä puuttuu se jokin. Ei ole hellyyttä eikä tulta, pelkkä kotipano. Tyhjäksi jää sielu, ja kumppani vihitty puoliso. Ei edes kerjäämällä saa lämpöä. Salarakkaani läsnäoleva hellyys ja intohimo lämmittää pitkäksi aikaa.
Petän siksi
Arjen kukka
491021
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Kotona on ihanaa! Salarakkaallekin, ties kuinka monelle, on helppo valehdella, kun ei tarvitse olla koko ajan skarppina.
Tiedän tuttavapiirissä yhden miehen, joka käyttää ns. salarakkaita saadakseen lainata rahaa aina tarvittaessa. Ja naisraukat luulevat, että kyse on todellisesta rakkaudesta. Kyse on todellisesta hyväksikäytöstä.
Minun ei ainakaan ole tarvinnut maksaa miehelle, ei edes lainata rahaa missään vaiheessa.
En pidä asemaani kakkosena, salarakkaana, panona ollenkaan huonona, nautin joka hetkestä.
Missäs naitte, mieheni salapano maksoi hotelli huoneenkin ;)
Me maksetaan hotellit vuorotellen. Reilua ;)
Hänen luona, minun luona ja jos vaihtelua kaipaa niin missä vain. Eihän siihen rahaa tarvitse.
Onko sinulla lapsia, miten heille opetat ihmissuhteet ja moraali asiat ? Murkku ikäiset varmaan ymmärtää sinua hyvin.
Et kysynyt multa, mutta vastaan kuitenkin.
Olen opettanut lapseni ajattemaan itse. Ei saa mennä pää edellä muiden mukana. Se mitä muut tekevät ei välttämättä ole oikein. Olet itse vastuussa teoistasi, muita et voi niistä syyttää. Sinä valitset. Jos joku käyttäytyy huonosti, älä alennu samalle tasolle.
Muiden mielipiteet ovat yhtä oikeita kuin sinunkin mielipiteesi.
Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Jos muut haluavat elää parisuhteessa, sinun ei tarvitse elää jollet halua. Voit itse valita tapasi elää. Loppujen lopuksi elä niin, että olet onnellinen.
Ole suvaitsevainen. Jokainen ihminen on oma yksilönsä ja jokaisen tarpeet ovat erilaisia kuin omasi. Suvaitsemattomuus on useimmiten vain pelkoa. Älä tuomitse. Elämään ei ole opaskirjaa, ei ole selkeää oikeaa tai väärää. Jokainen tilanne on erilainen. Oikea on väärin ja väärin oikea. Miltä tuntuu?
Hyvä kiertää! Mutta paha tekee sen saman. Kostaminen on oman heikkouden osoittamista ja katkeroittaa. Anna anteeksi. Elä elämääsi eteenpäin, viisaampana.
Ihminen tekee myös virheitä, se on hyväksyttävää. Kukaan ei ole täydellinen, se tekee meistä kiinnostavia.
Ja vähän kristillisyyttä: kohtele lähimmäisiäsi niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Millä tavalla kasvatuksemme eroavat toisistaan? Kiinnostaa ihan oikeasti.
No en ainakaan näytä esimerkillä että lähdenkin tästä salapanolle hotelliin naapurin sedän kanssa ja sanokoo isille että olen marttakerhossa....
En minä kertoisi lapsille, että lähden tästä nyt isin kanssa hoitelemaan aviollisia velvollisuuksia yläkertaan, sanokaa naapurin tädille että olemme marttakerhossa...
On tiettyjä asioita, jotka eivät sivullisille kuulu. Onhan se hyvä, jos lapsista kasvaa seksuaalisesti vapautuneita ja vastuullisia. Mutta meillä ei levitellä lapsille omaa seksielämää. Se on meillä yksityistä ja henkilökohtaista. Sekin meillä on opetettu.
Ilmeisesti meillä on erilainen tapa kasvattaa lapsiamme. Pidä sinä omasi, minä pidän omani. Sinun tapasi toimii varmasti myös, eihän seksuaalisuus mikään mörkö ole. :)
Sitähän se kakkosten elämä on. Kauniita sanoja ja tyhjiä (ja tyhmiä) tekoja. Sotkeutuminen toisten ihmisten parisuhteeseen on aina paha ja itsekäs teko. Ei se korulauseilla eikä selittelyllä miksikään muutu. Jos ei ole kanttia olla vapaiden kanssa, jos ei ole kanttia odottaa ihmissuhteen päättymistä ennen kuin siihen sotkeutuee, ei voi muuta kuin todeta luuseri mikä luuseri. Ei elämä ole tuollaista.
On mahtavaa päästä pettäjämiehestä eroon. Oma ihana elämä alkaa. Eikä tarvitse antaa rahaa edes ukon baarikäynteihin, kakkoset ja sala/julkipanot pitävät siitä huolen!
Olishan siitä juoposta köyhäliköstä päässyt eroon ennemminkin.
Olkoon kuinka vaan juoppo ja köyhä, kyllä se pettäminen aina silti pahalle tuntuu. Eikä se olo oikeasti parane tuolla riekkumisella.
Mutta toivon, että saat elämäsi järjestykseen ja katkeruuden pois! Sitten voit rakentaa sitä omaa ihanaa elämääsi! Tsemppiä!
Minun asunnossa minun sängyssä naidaan.
Ei maksa miehelle mitään nautin seksistä ja ei ole raha mielessä
heitit! Hatunnosto!!
Minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, ...... ja niin edelleen..... sait kai jo juonesta kiinni?
Orjantappura sinä olet, arjenkukasta tosi kaukana. Oman itsesi ja oman napasi orja. Säälittävä selkärangaton ja raukka.
Kaikki nämä välissä olevat ihanat naaraat ym ovat eri henkilö kuin minä ap arjen kukka. Olkoon vaikka nokkonen tai mkä rikkaruoho tahansa, ei haittaa. Saa minua sääliäkin, jos siltä tuntuu. Elämä on elämistä varten, velvollisuudet osa sitä. Niistäkin olen selvinnyt kunnialla jopa, mutta täydellisyydeltä Luoja varjelkoon.Lähemmäksi taivasta kun olen salarakkaani sylissä, en tule pääsemään. Selkärankani taipuu, muttei murru. Minusta nämä tiukat moraalinvartijat ja tuomion antajat saavat omat kiksinsä toisten tuomitsemisesta.
Huoh, et näköjään saanut juonesta kiinni..... No kerrataan vielä:
minä, minä, minä, minä, minun, minun, minua, minut, minulle, minä, minua, minut, minun, minä, jne....
Got it????
Onhan se helpottavaa, että jossain voi heittäytyä noin ala-arvoiseksi. Vai onko?
Minua kuitenkin huolestuttaa, mistä tuollainen katkeruus on peräisin, tai tarkemmin, mikset ole päässyt siitä eroon! Tämä ei ole ilkeilyä, mutta tuollaisen tekstin kirjoittajalla on oltava todella paha olo. Ei ole häpeä kääntyä ammattiauttajan puoleen. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, jotka myrkyttyisivät tuosta katkeruudestasi.
Juu kyllä on pistänyt joku muukin myrkkykääme tai otus kun vaan herkullinen nokkonen.
Rauhottavien paikka!
Oletteko salapanot milloinkaan tavanneet ja jutelleet lapsen tai nuoren kanssa jonka kodin on hajoittanut tai särkenyt vanhempien liiton särkyminen.
Voitteko tosissanne vaan sanoa että voitte elää niikuin lystäätte ja naida missä ja milloin vaan ketä vaan vailla tietoa siitä että teoillanne on seurauksia. Ne ovat ensin kenties pienen pieniä lumipalloja vailla merkitystä mutta pyrimällä eteenpäin niistä tulee vyöryjä jotka tuhoavat.
Aika mustavalkoista ajattelua.
Avio- tai avoerot eivät läheskään aina johdu kolmannesta osapuolesta. Oletko ajatellut, miten koko perhe saattaa elää onnellisemmin, jos vuosia puutteessa elänyt toinen osapuoli saakin tarpeensa tyydytettyä? Se osapuoli, jota seksi ei kiinnosta, voi myöskin olla tyytyväinen tilanteesen.
Kolmatta osapuolta en syyttäisi, jos mieheni lähtisi hakemaan seuraa muualta. Kyllä se olisi peiliin katsomisen paikka. Avio- ja avoerot ovat niin nykypäivää, että taatusti jokainen tuntee useammankin eroperheen lapsen. Olet varmasti myös huomannut, että lapsikin voi olla lopulta erosta helpottunut. Jos vanhempien parisuhde on huono, kodin ilmapiiri on painostava.
Miksi ihmeessä pitää aina olla etsimässä sitä syyllistä jostain muualta, kun se todennäköisesti tuijottaa takaisin peilistä!
panomiehen siviilisäädyllä. Jos naitattaa niin sitten naidaan. Hetken hurma oikeassa paikassa oikeaan aikaan oikean kumppanin kanssa.
Se on sitä laiffii kans.
eli mitä noin tarkaan ottaen on "se jokin"?
Kerroit että että elämäsi on jotenkin tyhjää ja täytät sitä seksiseikkalulla. Lienee nykyisin se tavallisin tarina. Mutta mielenkiinnosta kysyn, miksi tyydyt tyhjään elämään? Pelkäätkö jotenkin elää täysillä?
Voi miten tämän nyt rautalangasta vääntäisin.
Syitä ja seurauksia on kaikilla ja kaikille. Peiliin katsomisen paikka kaikilla. Petetyllä, pettäjällä ja salapanolla.
Kaikkien teoilla on seurauksia, jos minä olen huono vaimo oikeuttaako se miehen valehtelemaan, pettämään jne tai salapanon panemaan miestäni.
Mihin minulla on oikeuksia jos olen hyvä vaimo ja salapano vaan panee miestäni.
Tai mihin minut oikeuttaa hyvänä vaimona olo jos mies valehtelee ja pettää.
Jokainen on vastuussa teoistaan ja niitten seuraamuksista, ei voi vedota lieventäviin asianhaaroihin.
Se jokin on kaiken vajausta. Läheisyyden , ymmärtämisen ,hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisen ja ennenkaikkea kommunikaation vajausta. Jos pyytää, toinen vastaa tavallaan ihan eri tasolla. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. On tunne ettei toinen arvosta. Ja se loputon pallon heitteley ja sanailu, jossa ei ratkaisua näy. Elämässä pitää olla leikkiä ja totta, huumoria ja vakavuutta.
Huonoa kohtelua ja jonkinlaista väheksyntää olen kokenut ja vaikka olen kohtalaisella itsetunnolla varustettu, ei aina jaksaisi.
Lapsesta asti olen joutunut ikäänkuin suorittamaan olemassaolon oikeutusta. Selviämään yksin, vaikka eikö perhe ole myös tukisatama? Ankara kasvatus, (isä) , väkivaltainen ensimmäinen avomies ja nykyinen on konkintason narsisti, joka ei ota huomioon minua riittävästi. Palvelija-rakastajatar- äiti.
Joku täällä nimitteli itsekkääksi - minä-minä jne. Arvatkaapa mitä: lopultakin minäkin.
Ei aina lapset ,vanhemmat ,puoliso ja aina joskus minäkin. Luulen kyllä tuntevani itseni paremmin kuin tuo minut itsekkääksi leimaava. Jo tössäni 30 v olen antanut kaikkeni asiakkailleni ja sydämellä.
Olkoon tuomio vaikka mikä, silti koen ansainneeni lämpöä sieltä mistä sitä saan. En vaadi sitoumuksia enkä riko mitään. En huutele tekojani muualla, lapset elävät jo aikuisten omaa elämää salaisuuksineen.
Kaatson peiliin ja pää on pystyssä.
" enkä riko mitään" voi vitun idiootti. Ennen tosiaan maa repee kuin huora häpee, yöks.
Miksi kukaan häpee elämää?
Ihan tarpeeksi me kaikki suomalaiset hävetään kaikkea mutta miksi?
Onneksi en häpeä en häpeä olemassaoloani enkä rakkauttani olen ihan tavallinen ihminen
hyvien ja huonojen puolieni kanssa. En häpeä niinkauan kun en ketään satuta fyysisesti ja sitä en koskaan tule tekemään ainakaan tarkoituksella.
Mieskaverini joka on toisen naisen aviopuoliso on aikuinen ja tekee omat päätöksensä.
En aio pyytää häntä jättämään vaimoaan enkä aio roikkua jos hän haluaa meidän suhteen lopettaa.
tarvitse hävetä, mutta tapaa miten elää, se on vissi ero. Henkinen satuttaminen on monissa tapauksissa julmempaa kuin fyysinen ja erityisesti tarkoituksella tehty. Taitaa olla silti liikaa vaadittu, että sinunlaisesi sen ymmärtäisi. Tietääkö "mieskaverisi" avipuoliso touhuistanne? Tuskin, niinpä hänen elämästään olette kyllä päättämässä, hän ei voi itse päättää haluaako elää tuollaista elämää, mutta eihän sillä ole väliä kuin MINÄ haluan ja "mieskaveri" tekee omat päätöksensä- just joo. Pelkkiä luusereita!!
Vittu jos et huora tajua että sulla on oikeasti hävettävää.
Älä kutsu tuota elämäksi, sekoitat sen toisten ihmisten oikeaan elämään.
Sinä et ole tavallinen ihminen vaan tavallinen huora.
Sinä olet jo satuttanut toisia ihmisiä ihan fyysisesti.
on jäännyt aamuannos ottamatta. Sitä se elämä tuo tullessaa itse kullekin.
Irwin Goodman - Vain elämää
original
refrain:
Bobombom duaa. (3x)
Bobom heijeijeijei.
Bobombom duaa. (3x)
Bobom heijeijeijei.
refrain2:
Vain elämää, ei sen enempää,
On kaikki tää, koita ymmärtää.
Vain elämää, ei sen enempää,
Myös kesä tää kohta taakse jää.
refrain
Vain elämää, ei sen enempää,
Myös päivät nää kerran häviää.
Vain elämää, ei sen enempää,
Sun muistos koitan säilyttää.
Bobombombombom.
Taas syksy on, on jo lokakuu.
Koivikon lehdet kellastuu.
Nyt aika on vain eroo suudelmain.
Vain elämää, ei sen enempää,
On kaikki tää, koita ymmärtää.
Vain elämää, ei sen enempää,
Näin kesä tää nyt jo taakse jää.
refrain
refrain2
refrain
Vain elämää, ei sen enempää,
Myös päivät nää meiltä häviää.
Vain elämää, ei sen enempää,
Sun muistos koitan säilyttää.
Bobombombombom.
On syksy-yö, vielä kanssas oon.
Myrsky lyö rantakaislikkoon.
Nyt aika on vain eroo suudelmain.
refrain2
meni marttyyrivaihde päälle...
ootko samanlainen kotonakin?
Salarakas kärsii varmasti tilanteesta. Rakkauden vuoksi on sun kanssa tietenkin jos on nainen - et kertonut sukupuoltasi. Ajattelet vain itseäsi? Mikä se sellainen suhde on avioliitossa jossa ei ole hellyyttä.. mikset selvittänyt mikä on siinäkin ollut aikoinaan. Nyt se onkin jo ihan sama, älä satuta sitten salarakasta.
Salarakkaita ei ole olemassakaan, vaan salapanoja.
Ei kukaan piilota rakkautta.
No minä puhun aina mieskaverista en salarakkaasta ja en ole tätä suhdetta piilotellut yhdessä mennään ja kuljetaan.
Ei rakkautta tosiaan piiloteta eikä hävetä.
Minun tapani elää ei juurikaan eroa muiden vapaiden ihmisten tavasta elää.
En tiedä siitä naisesta joka miesystäväni luona asuu oikeastaan mitään enkä ole utelias tietämäänkään.
Kaikki me eletään omaa elämäämme edelleen tämänkin jälkeen.
sen jo sanoo: Kel on onni on, sen kätkeköön. Näin sen parhaiten säilyttää. Ei ole syytä huudella toreilla ja turuilla.
En maata auki revi, en ole niin tärkeä olento. Enkä ole huorakaan. Vain nainen.
Mutta lähiaikoina lopetan tämän teatterin ja kutsun salrakkaani julkisesti rinnalleni.
Otan eron kylmästä liitosta ja rakastan miestä jonka kohtalo soi minulle - julkisesti.
Olet sujuvasti elänyt kaksois elämää, pettänyt, valehdellut ja teeskennellyt.
Olet nauttinut kielletyistä leikeistä saanut hyviä hetkiä ja leikisti rakastanut.
Onnistuuko leikin muuttuminen todeksi, kestääkö salapano arjen ? Ennenkaikkea voiko sinuun luottaa jos tähän astikkin olet ollut oskarin arvoinen huijari ?
Minähän olen arjen kukka,nimimerkin mukaan. Olen myös tahdon ihminen. Rakastan arkea, sitähän tämä elämä on. Kypsässä iässä kyllä tietää , mitä on odotettavissa. Voin myös edelleen pettyä, menettää.
Huijari ...jaa ,voi ollakin. Riskin otan ja saa sitten nähdä. Salarakkaani tietää, minkä saa. Haluan kuitenin rauhan itselleni ja palkita hänen odotuksensa.
Huh huh palkita hänen odotuksensa, tietää mitä saa.....
Niinpä edessäsi on paljon tärkeitten asioitten järjestelyä, selvittelyä, lukuisia ihmissuhde asioita, riitaa rahasta ja liitosta.
RISTIRIITAISIA PÄÄTÖKSIÄ MUTTA TOIVOTTAVASTI MYÖS EDES HETKEN AIKAA ONNELLISTA ARKEA.
tietää saavansa kiertopalkinnon.
No sitten kiertopalkinto, hänen omansa kuitenkin. Tuntematta minua lokaa heittävät ilmeisen tahrattomat ja virheettömät.
Omaisuus ja muu maallinen ovat järjestelykysymys. Omistan taloni ja autoni, itse hankkinut ja maksanut. Lapset aikuisia ,muitten mielipiteet ovat ehkä kuitenkin toisarvoisia.
Aikani yritin, alistuiun ja sitten vaan ulos tästä,autan itse itseäni. Vaikka sitten ojasta allikkoon, mutta tuleen en jää makaamaan.
... hyvin itsekäs ihminen.
Miten helvetissä ne äijät lähtee kotoaan mihinkään salapanoihin jos siellä lintukodossa on se pullantuoksuinen ihanainen, täydellinen, viaton olento?
Miksi olette niin sokeita ettette näe liitossanne olevan jotain pahasti vialla jos noin pääsee käymään.
Vai väitättekö vaimokkeet että rietas viettilijätär tulee oikein väkisin kotiovelta hakemaan ja raiskaamaan miehenne joka tietysti on hyvin vastahakoinen uhri?
Helvetti jos mun ukkoni tekisi niin että menisi vieraisiin, istuttaisin sen alas ja pakottaisin kertomaan mikä mättää.
Aivan hyödytöntä huudella täällä ja huoritella ketään, itse olette oman avioliittosoppanne
saattaneet siihen tilaan että sinne kolmas osapuoli väliin mahtuu.
On aivan sama jos suhteessa on vaikkapa väkivaltaa, eikö silloin pidä asiat puida halki ja harkita vakavasti eroa. Vai riittääkö siinäkin että vaimo haukkuu miehensä pomon huorapukiksi kun on saanut miehen niin stressaantuneeksi että hakkaa vaimoaan?
Ei muuta kuin joka akka peilin eteen, minä ensimmäisenä. Uskallan tunnustaa etten ole maailman helpoin ja ihanin kumppani ja teen joka päivä sen eteen töitä että osaisin elää viisaammin. Jos kumppani ei tee samoin, toivo on aika vähissä.
Finito.
Hyvä että joku sanoo suoraan. Asioilla on monta puolta, sota ei seiso yksin puolin jne.Olen varmasti omat mausteeni avioliittoni soppaan laittanut. Itsekkääksi minua ei voi sanoa , en tunnusta liitossani tuota. Nyt on jo aikakin terveeseen omaan itsekkyyteen.
Miehen hyvinvoinnin varmistaminen loppui , johan siinä menikin 25 v. Parisuhde on parin suhde, ei yksisuuntainen puolison hoivasuhde. Puhuin ,pyysin, annoin kaikkea mitä nainen osaa ja mitä vastapalveluksia: lisää vaatimuksia. Nyt riittää, haluan miehen, joka on tasaveroinen KUMPPANI!
Jos sinussa on puoleksikaan niin paljon naista kun täällä uhkut ja puhkut olevasi ja uskallusta ja rohkeutta ottaa vastuuta omasta elämästäsi, otat ensin eron surkeasta puolisostasi ja huonosta liitostasi, etsit sitten sitä unelmiesi prinssiä, etkä hae mitään salapanoja. Kenen luulet ottavan tosissaan tasavertaiseksi kumppaniksi naisen, joka etsii salapanoja??? Haloo.... ja huh huh.
Eihän sitä piiloteta muilta kuin petetyltä. Kyllä kaikki muut useimmiten tietää, mutta kukaan puoliso mukaan lukien ei henno kertoa totuutta. Yleensä petettykin aavistelee jotain, mutta yrittää selitellä asiat itselleen parhain päin. Useimmiten se on ylpeyskysymys, epäilevä petetty ei kehtaa kysyä asiasta muilta, koska silloin joutuisi myöntämään että kaikki ei olekaan hyvin. Paradoksaalista peittelyä, koska kaikki muut kuitenkin jo tietää. Mutta jos petetyn narrin asemaa yhtään helpottaa, niin kyllä sitä pettäjää halveksutaan kaikessa vedättämisessään.
Itsen en varsinaisesti petä, mutta olen jo muutaman vuoden tapaillut naimisissa olevaa naista ja tottunut tilanteeseen ihan kuin se olisi normaali olotila. Joskus alussa ehkä toivoin ja uskoin naisen joskus jättävän äijänsä, mutta en enää oikeastaan. Ei ne luultavasti koskaan tule eroamaan toisistaan. On kotia. On lapsia. On koiria. On autovelkaa. On asuntovelkaa. On isosiää. Ja mitä mummon sappileikkausta milloinkin syynä kun asiasta tulee keskustelua. Enää en vaivaudu edes asiaa mainitsemaan. Tilanne toimii niin mikäs siinä sitten. Oma vapaus elää ja olla säilyy. Pidän itseäni jollain lailla sinkkuna joka on kuitenkin jonkin asteisessa suhteessa ilman minkäänlaisia lupauksia tai velvotteita.
velvotteita, ei sitoumuksia ei niin. Mutta osavastuullisena sinä olet siinä, että jos jäätte kiinni, niin jälleen muutaman lapsen koti rikkoutuu, kun mies ottaa eron pettävästä vaimostaan. Taloille, autoille, lainoille sun muille yks hailee, mutta kun pelissä on mukana lapsia, niin en pysty ymmärtämään sinun asennettasi. Minä en ainakaan pystyisi katsomaan silmiin yhtäkään lasta, jonka kotia olen ollut rikkomassa.