Tämä voi olla vähän tyhmä ja kärjistetty kysymys, mutta mietin vaan, onko olemassa miehiä joille kelpaisi avioliitto ilman seksiä tai sitten hyvin vähällä seksillä? En tiedä miksi, mutta mulla on joku kammo ja pelko seksiä kohtaan. Nainen siis olen. Ja niinpä mietin, onko olemassa kaltaisiani miehiä? Kuitenkin haluaisin elämäni jonkun kanssa jakaa, mutta kukaan mies ei ymmärrettävästi tunnu haluavan naista, jolla ongelma seksin suhteen. Onko tämä toiveeni ihan utopistinen ja käytännössä mahdoton? Onko seksuaalisesti ongelmainen nainen tuomittu yksinäiseen elämään? En tarkoita, että olisin täältä nyt mitään etsimässä, haluaisin vain tietää, onko tällaisia miehiä ylipäätään olemassa.
Seksitön liitto
estoinen_nainen
15567
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Seksissä ei ole mitään kammottavaa, jos saat itsetuntosi kuntoon.
että näitä parisuhteista, joissa mies ei ole halukas/kyvykäs keskustellaan täällä aivan yhtä paljon (ellei enemmän) kuin naisten seksikammosta tai pihtaamisesta. Luulenpa, että hyvin helposti löydät miehen, joka tyytyy vähäiseen seksielämään, tai esimerkiksi suuseksiin ja muuhun ei yhdyntä-painotteiseen läheisyyteen. Kukapa sitä kehtaa myöntää alussa, jos kysyy suoraan asiasta, koska toinen voi luulla, että kysyt sen takia, että itse haluat paljon seksiä:P
Vinkkinä (toiv. et ota tätä vittuiluna, koska sitä se ei ole): älä jahtaa parikymppisiä kolleja, vaan vähän vanhempia. Ylipaino, huonokuntoisuus, tupakointi, alkon käyttö, vähentävät nekin kaikki miehen halukkuutta roimasti yksistään saati erikseen:D Salli miehelle itsetyydytys suhteessa, jos hän sitä haluaa, moni tyytyy siihenkin jopa mielellään.
korjaus...
Kyllä kai tuo onnistuu, mutta en usko että kukaan nyt täysin seksittömään liittoon ryhtyy, ainakaan silloin jos asia on tiedossa ennen liittoa eikä siihen liity mitään fyysisiä vammoja.
On kuitenkin olemassa paljon sellaisia (miehiäkin) jotka ovat vähemmän seksuaalisesti aktiivisia. Itsekin kuulun noihin miehiin. Minulle riittäisi ihan hyvin jos suhteessa olisi seksiä ehkä kerran pari kuussa, tai ehkä jopa harvemminkin, mutta täysin seksittömään liittoon en kyllä haluaisi, ensinnäkin siksi että haluan jossain vaiheessa lapsia, ja toiseksi siksi että kyllä sitä seksiä aina silloin tällöin sattuu haluamaan, vaikka alhaisen libidon omaankin.
Nojoo, ehkä tilanne ei noin toivoton ole, että pitäisi täysin nolla toleranssilla olla seksin suhteen. Mutta luulen että mullekin riittäis tyyliin kerran-pari kuussa. Oon huomannu, että mulla on n.pari-kolme päivää kuussa semmoista, että halut on tosi korkeella mut sen jälkeen ei sitten enää olekaan hirveesti mielenkiintoa. Toki itsekin haluun lapsia. Mutta siis semmonen monta kertaa viikossa tyyli ei mulle sovi ja semmoselle miehelle olisin varma pettymys.
Kultaseni, pari kertaa kuussa ei tarkoita sitä, että liitto olisi seksitön :D
Ja kyllä on mahdollista löytää miehiä, joiden seksuualiset halut eivät ole korkealla. Kannattaa yrittää netistä.
No joo, noin se menee vähän itsellänikin muutamana päivänä kuussa tekee mieli erittäin paljon, muutoin ei niinkään. Itse kuitenkin pystyn seksiä harrastamaan vaikkei niin mieli tekisikään, joten eipä tästä minun haluttomuudestani nyt niin kauheasti ole ollut parisuhteen kannalta haittaa, tai no muille paitsi minulle...
Mutta millä todennäköisyydellä sellaisessa suhteessa jossa molemmilla on alhainen libido molemmilla osapuolilla tekee mieli sitä seksiä yhtä aikaa? Sellaisia päiviä ei varmaan kovinkaan montaa vuoteen mahdu, ei välttämättä edes yhtäkään. Pitääkö suhteessa elää sen mukaan jolla on vahvemmat halut, vaiko sen jolla on heikommat? Ja mitä sellaisestakin suhteesta tulee jossa seksiä harrastetaan lähinnä vain toisen osapuolen halujen mukaan? Ei varmaan yhtään mitään...
Ehkä se kultainen keskitie on tässäkin asiassa se paras vaihtoehto. Välillä harrastetaan sitä seksiä kun tekee itsellä mieli ja välillä silloin kun toisella tekee mieli. Parisuhde on aina kompromisseja, ei siinä koskaan voida mennä vain toisen osapuolen halujen mukaan, ei edes seksissä.
normia (1-2 kertaa kk) varsinkin suhteen alkuhuuman jälkeen, valitettavasti:( Eli saattaapi vaikuttaa mies/nainen yliseksuaaliselta siinä muutaman ekan kuukauden, mutta tahti harvenee kyllä yhdessä asuessa vinhaan.
Totuushan on se, että olen vielä neitsyt! Pelkään seksiä ja siihen ryhtymistä. Joskus tuntuu että nuorempana olisi ollut helpompi antaa mennä ja antautua tunteeseen mukaan. Nyt kun näin kauan odotettu sitä oikeaa niin tuntuu että vaikeammaksi vaan käy päästää ketään lähelleen. Mutta millä todennäkösyydellä sitä tosiaan voisi kohdata miehen, jolla halut matalalla ja jonka kanssa sattuisi vielä joku päivä olemaan samaan aikaan sellainen, että haluttaa? Jomman kummanhan on joustettava toisen mieliksi aina välillä, se on mielestäni selvää. Näen avioliiton yhteispelinä, jolloin kummankin tulee pyrkiä toimimaan toisen ja yhteisen hyvän eteen. Mutta toisaalta ei sekään ajatus tunnu mukavalta, että pitäis suostua silloin, jos itsellä ei mitään mielenkiintoa ja paikatkin kuivat : ( Olen myös aika esteettinen ihminen. Tykkään kaikesta, mikä näyttää kauniilta, hyvältä tai mielenkiintoiselta. Miehen siis täytyy miellyttää minua esteettisesti, tai muuten tulee vastenmielisyys jo ajatuksesta. Kerran tapailin mukavaa miestä, mutta ei siinä mitään seksuaalisia vivahteita mun puolelta syntynyt. Jäi sitten homma vähän siihen. Vaikka eipä se ollut ainoa syy ja myöhemmin paljastu muutenkin semmosia juttuja että oli parempi jättää juttu siihen.
todellisia seksihalujasi harrastamatta seksiä kenenkään kanssa? Saattaa nimittäin olla, että huomaatkin oikean ihmisen seurassa kaipaavasi paljon enemmän seksiä kuin kuvittelitkaan...tai sitten et. Tämä vaihtoehto kannattaa ottaa huomioon. Luulen, että monilla ihmisillä esim. eka seksisuhde on niin jännittämistä ja ihmettelyä, ettei välttämättä opi millään tavoin nauttimaan. Itsekin oon oppinut rentoutumaan saamiseen asti vasta pidemmässä, vuosien suhteessa. Tietty seksi ilman orgasmiakin on kiinnostanut, sen verran, että tähän on päästy.
Se että tykkää enemmän kauniilla/komealla ulkomuodolla varustetusta kuin rumiluksista lienee aivan normaalia:D Kaikki ei vaan saa tai esim. halua sitä komeinta vaihtoehtoa, jos rakastavat ihmistä muista syistä.
Mun mielestä tuollainen nainen olisi ainakin itselleni sopiva kumppani.
Itselläni ei hirveämmin tee mieli seksiä, ehkä enemmänkin läheisyyttä ja yhdessäoloa.
Joskus tekee mieli joskus ei, useemmin ei ja itse ainakin tykkään enemmän muunlaisesta seksistä kuin pelkästä sisään ulos hommasta.
Just ehkä kerran pari kuukaudessa saattaa olla et enempi tekis mieli.
Ilmeisesti on siis olemassa miehiä, jotka hakee samoja asioita kuin minä. Koko seksin ajatus lähtien esileikistä itse toimintaan tuntuu vaativan niin paljon järjestelyä, aikaa ja virittäytymistä. Miten jotkut jaksaa sitä samaa viikosta toiseen? Luulis että homma alkaa maistumaan puulta.
Estoinen_nainen, mistä päin olet ja minkä ikäinen?
Olen keski-suomesta ja 26-vuotias. Kuinkas niin?
Seksi on olennainen osa (ainakin mun) parisuhdetta. Muutenhan sitä oltais vain kämppiksiä.. ;)