Näinpä pääsi käymään. Ikää hänellä 22 vuotta, itselläni 27.
En jaksa mitään pitkää tarinaa tähän kirjoittaa, mutta kyseessä oli erittäin kaunis tapaus ja mun seurassa jotenkin alussakin täysin erilainen, kuin yleensä tuntemattomille ihmisille. Kavereita hänellä ei juuri ollut, ilmeisesti sen takia että sairasti paniikkihäiriötä. Jonka tunnusti vasta jonkinajan seurustelun jälkeen.
Eipä hänestä kyllä sitä huomannut, omien sanojensa mukaan oli niin onnellinen ja rentoutunut mun seurassa, baareissa sekä bileissä käynti onnistui häneltä myös ihan hyvin. Näin hänen kerran saavan paniikkikohtauksen, silloin kun tappelimme kerran ja uhkasin jättää hänet.
No, minä jätin hänet 8kk seurustelun jälkeen, koska halusin hieman etäisyyttä ylisitoutuvasta ihmisestä ja nyt hän on jo vuoden ajan käytännössä ollut sohvahiirenä käymättä kirjaimellisesti missään. Ei pidä keneenkään yhteyttä. Vähän kaduttaa mitä tuli tehtyä kun hän oli omien sanojensa mukaan ollut erittäin yksinäinen ennen tapaamistamme, mutta omien huomioideni mukaan sosialistui ihan perkeleesti suhteemme aikana, kunnes taas suhteen jälkeen masentui omiin oloihinsa.
No itselläni ei ole ollut vaikeaa löytää uutta naisseuraa, mutta eipä nämä oikein ole edes sytyttäneet samalla tavalla kuin hän teki. Se persoona vain oli sellainen että tekisi kyllä mieli ottaa yhteyttä, mutta mitä oikein teen?
En jaksa mitään pitkää tarinaa tähän kirjoittaa, mutta kyseessä oli erittäin kaunis tapaus ja mun seurassa jotenkin alussakin täysin erilainen, kuin yleensä tuntemattomille ihmisille. Kavereita hänellä ei juuri ollut, ilmeisesti sen takia että sairasti paniikkihäiriötä. Jonka tunnusti vasta jonkinajan seurustelun jälkeen.
Eipä hänestä kyllä sitä huomannut, omien sanojensa mukaan oli niin onnellinen ja rentoutunut mun seurassa, baareissa sekä bileissä käynti onnistui häneltä myös ihan hyvin. Näin hänen kerran saavan paniikkikohtauksen, silloin kun tappelimme kerran ja uhkasin jättää hänet.
No, minä jätin hänet 8kk seurustelun jälkeen, koska halusin hieman etäisyyttä ylisitoutuvasta ihmisestä ja nyt hän on jo vuoden ajan käytännössä ollut sohvahiirenä käymättä kirjaimellisesti missään. Ei pidä keneenkään yhteyttä. Vähän kaduttaa mitä tuli tehtyä kun hän oli omien sanojensa mukaan ollut erittäin yksinäinen ennen tapaamistamme, mutta omien huomioideni mukaan sosialistui ihan perkeleesti suhteemme aikana, kunnes taas suhteen jälkeen masentui omiin oloihinsa.
No itselläni ei ole ollut vaikeaa löytää uutta naisseuraa, mutta eipä nämä oikein ole edes sytyttäneet samalla tavalla kuin hän teki. Se persoona vain oli sellainen että tekisi kyllä mieli ottaa yhteyttä, mutta mitä oikein teen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Teit oikean ratkaisun jos nainen oli ruma.
Nokun ongelma oli siinä, ettei hän missään nimessä ollut ruma. Eikäs edes tyhmä, vaan äärimmäisen viihdyttävä persoona.
Hänen atm-statuksena johtui todennäköisesti siitä, että oli muuttanut helsinkiin lapsena juuri yläasteelle eikä saanut luotua kavereita, vaan joutui kiusatuksi ja näinollen hänestä tuli äärimmäisen arka puhumaan ihmisille. Itselläni oli kyllä sellainen vaikutus, että hänestä tosiaankin tuli melko sosiaalinen mun kavereiden tyttöystävien sekä naispuolisten kavereiden kanssa. Vaikka ns. omaa kautta hommatut olivat lähinnä sukulaisia.
Nyt kun jätin hänet, niin loppuipa samalla häneltäkin yhteydenpito jälleen ulkomaailmaan varmaan kokonaan. Tekisi vaan jälleen mieli yrittää että mites suhden voisi onnistua
No jos se on kaunis ja muutenkin siedettävä niin go for it!
huhhui, "No jos se on kaunis ja muutenkin siedettävä niin go for it!" miten tyhmä kommentti.. ja toi nimi ei ihan vastaa sitä todellista älykkyyttä.
Mutta ap ota ihmeessä yhteyttä häneen jos siltä tuntuu, voit tehdä hänet tosi onnelliseks edes yhteydenotolla.
idiootti.
termeja.... "alemman tason mies naiseen"????? Sitapaitsi, jos nainen oli kaunis niin hanhan ei naiden sinkkupalstan ameebojen mukaan ole ATN. Koska rumat naiset on....
Niinkun mammansa nussima Alymies 23 alias Arasville alias...mikalie aina paasaa. Alymiehella ei ole elamaa....Alymies tekee itsarin kotonaan yksin...pelastusmiehet loytavat hanet pehmea penis kourassa ja lapsipornoa koneen ruudulla...............ja kukaan ei noteeraa...ei ole edes uutisen arvoista Iltiksen nettisivuilla....
No eivätpä nuo "tasot" ole mitään muita kuin oman pään sisäisiä juttuja ja kertovat lähinnä omasta itsetunnosta. Mutta sanotaanko tällein että ihastuin hieman arkaan naiseen, jonka itseluottamus ei ole ihan kohdillaan
ujous ja arkuus ei ole "alempaa tasoa". Jos uulet etta kannattaa yrittaa uudelleen niin koita, mutta vain koska toinen on yksinainen eron jalkeen ei ole mikaan pakkovaatimus yrittaa....eli...kurjalta kuulostaa mutta, oma elama ensin.
tai sitä varmaan tarkoitit tuolla "atm-naisella"
Tuolla viestillä oli vain tarkoitus omaa statustaa kohottaa, ei muuta! surullinen mies olet.
"Persoonan" kiinnostavuus johtuu varmasti siitä että me mt-ongelmista kärsineet naiset osataan ottaa toinenkin huomioon ja jutella enemmän asioista. Olen kyllä huomannut monissa paniikkihäiriöisissä sen piirteen että takertuu toiseen. Itse taas viilenen, koska olen sosiaalisten tilanteiden pelkoinen ja jatkuva läheisyys voi ahdistaa. Eli on tärkeää että on omiakin menoja ja tekemisiä.
Itse hän on laittamassa itseään taas huonompaan suuntaan jos kotona istuu, eikä pidä keneenkään yhteyttä. Ei sitä sosiaalisuudessa nyt omia rajojaan tarvitse ylittää, mutta kyllä täytyy kuitenkin pitää huolta siitä että tekee muutakin kuin on sohvahiirenä.
Veikkaisin että et ole rakastunut kyseiseen naiseen, kaipaat vaan sitä jotain turvallisuutta mitä se toisen takertuvuus ja omistautuneisuus tuo. Terveiltä naisilta et ole tätä saanut.
joudut arpomaan, että onko hän panostamisen arvoinen nainen vai ei, niin sanoisin kyllä että pois joutaa. Jos nainen oikeasti sytyttää niin kyllä jo pitäisi tuossa vaiheessa tietää, haluaako jatkoa vaiko eikö. Te olette selvästi luonteiltanne hyvin erilaiset, joten miksi yrittää väkisin sekottaa vettä ja öljyä. Tässä tapauksessa vastakohdat eivät tule täydentämään toisiaan. Nainen tarvitsee terapiaa ja lääkehoitoa, ei sinua.
Tämä on aika tyly diagnoosi, mutta olen itsekin sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä nainen, ja tiedän kokemuksesta, että suhde, jossa seurallinen mies ja erakkonainen yrittävät pärjätä keskenään, ei tule toimimaan. Naisen hyvästä ulkonäöstä ei ole tässä asiassa apua.
Miten usein erakkonainen voi nähdä miestä ahdistumatta? Onnistuuko yhteenmuutto ollenkaan?
Olen sos.tilanteita kaihtava nainen, moni varmaan pitää erakkona. Ihannetapauksessa ja rakastuneena voisin muuttaa yhteen, jos fyysistä ja henkistä tilaa olisi riittävästi. Jatkuva yhdessä nyhrääminen "normaalien" rakastavaisten tapaan ei vaan onnistu. Ainakin tämän erakon on saatava olla paljon yksin, koska muuten tulee tunne, että kuluu loppuun eli ei jaksa niitä läheisiäkään ihmisiä.