Työpaikalla varmaan monikin on ihastunut toisiinsa, mutta miten muka töissä voi tehdä aloitteen? Jos joka päivä joutuu olemaan tekemisissä toistensa kanssa, niin on varmaan hankalaa jos pyydät toista jonnekin ja toinen kieltäytyy. Tai vaikka lähtisittekin, niin sitten juttu ei toimisikaan. Sitä sitten joutuisi pällistelemään toista siellä työpaikalla päivittäin sen jälkeen. Jäisikö siinä tilanteessa enää vaihtoehdoksi muuta kuin työpaikan vaihtaminen? Mutta jos molemmat pitävät omasta työstään, niin se olisi tietenkin ikävää.
Minä olen ihastunut työkaveriini ja tiedän että hän on myös ihastunut minuun, mutta enpä uskalla lähteä kokeilemaan, jos vaikka juttu ei sitten toimisikaan. Ehkä isossa yrityksessä voisi kuvitella, että juttu voisi toimia jos työskenneltäisiin eri osastoilla, mutta tässä tapauksessa pieni yritys jossa nähtäisiin päivittäin. Niin minä en uskaltaisi kyllä tehdä aloitetta enkä keksi miten toinenkaan voisi sen tehdä kun miettii kuinka suuri riski on. Ainoastaan jos ensin oltaisiin hyviä kavereita, niin sitten jos rakkaussuhde ei toimisikaan niin voisi silti vielä jatkaa kavereina ja pysyä samassa työpaikassa. Sitten taas voi miettiä miten yleensä voisi päätyä kaveriksi, kun selkeästi molemmat ovat kiinnostuneita toisistaan? Itselläni etenkin hankalaa on se, että toinen osapuoli on pomo, ei tosin minun pomoni, mutta kuitenkin.
Onhan se ihanaa mennä töihin, kun näkee toisen. Ja toisaalta on turhauttavaa, kun tietää ettei siitä koskaan voi kuitenkaan tulla mitään. Joten onpas hankalaa vai onko? Jotain neuvoja kenelläkään?
Minä olen ihastunut työkaveriini ja tiedän että hän on myös ihastunut minuun, mutta enpä uskalla lähteä kokeilemaan, jos vaikka juttu ei sitten toimisikaan. Ehkä isossa yrityksessä voisi kuvitella, että juttu voisi toimia jos työskenneltäisiin eri osastoilla, mutta tässä tapauksessa pieni yritys jossa nähtäisiin päivittäin. Niin minä en uskaltaisi kyllä tehdä aloitetta enkä keksi miten toinenkaan voisi sen tehdä kun miettii kuinka suuri riski on. Ainoastaan jos ensin oltaisiin hyviä kavereita, niin sitten jos rakkaussuhde ei toimisikaan niin voisi silti vielä jatkaa kavereina ja pysyä samassa työpaikassa. Sitten taas voi miettiä miten yleensä voisi päätyä kaveriksi, kun selkeästi molemmat ovat kiinnostuneita toisistaan? Itselläni etenkin hankalaa on se, että toinen osapuoli on pomo, ei tosin minun pomoni, mutta kuitenkin.
Onhan se ihanaa mennä töihin, kun näkee toisen. Ja toisaalta on turhauttavaa, kun tietää ettei siitä koskaan voi kuitenkaan tulla mitään. Joten onpas hankalaa vai onko? Jotain neuvoja kenelläkään?
Vastaukset 34
Vanhimmat
ainakin töissä töitä. mutta vapaa aika on sitten erikseen.
"...miten muka töissä voi tehdä aloitteen?"
Juttelemalla hänen kanssaan kaikesta muustakin kuin niistä työasioista. Osoita kysymyksilläsi että olet kiinnostunut juuri hänestä, tyyliin.. mitäpä ajattelit tehdä juhannuksena tai.. kesälomallasi, oletko menossa festareille, mitäs teidän tiimissä on viimeaikoina tapahtunut, oletko jo lähdössä lounaalle, mihin olet menossa - saanko tulla mukaasi, tai tiedätkö mistähän mun kannattaisi ostaa x-y-z, jne =)
- Good Night, And Good Luck -
Ja sillä aikaa kun Casanova lämmittää neitokaista, muut työkaverit tekevät TÖITÄ. Siis ansaitsevat palkkansa.
Vituttaa töissä sellaiset turhaa paskaa pälättävät. Kahvi -ja lounastauot on sitä varten, mutta työajalla minä haluan keskittyä olennaiseen. Joskus on vaatekaupassa nähnyt, kun parikymppiset myyjäneidot juoruilevat ja oikeasti loukkaantuvat siitä, kun asiakas menee kassalle ja ostaa jotain. Ihme etteivät vielä sano "Sori, meillä on tässä vähän juttu kesken".
Jos et käy lounaalla tai pidä kahvitaukoja, niin se on sinun menetyksesi.
mikä sai sinut luulemaan ettei kirjoittaja pidä taukoja? minä en ainakaan sellaista käsitystä saanut: "Kahvi -ja lounastauot on sitä varten"
Olette pikkujouluissa silleen. Ja siinäpä se.
no yäk
Vastaava tilanne oli aikoinaan minullakin, nyt on oltu jo yli 20 vuotta saman katon alla ja homma bueno. Vaikeaa tietty äkkiä sanoa, mikä olisi paras keino, kun ei ihan tiedä taustoja. yrität vain päästä puheisiin jollakin verukkeella, änkäydy samaan kahvipöytään yms. Itse ratkaisin asian kylmän viileästi pyytämällä häntä elokuviin ja heti tärppäisi ja siitä se lähti. Onhan se aina hankalaa, kun alussa suhde täytyy pitää salassa. Mutta jos hän on sinkku, eihän se mitään haittaa, vaikka kemiat ei kohtaisikaan. Onpahan homma ainakin selvitetty.
Härkää sarvista ja puskii:)
Eipä tuo tilanne nyt mikään maailman vaikein asia ole. Onhan sitä käyty kuussakin ja se tuntuu aika vaikealle. Eli ei muuta kuin juttelemaan niitä näitä ja sitten vaikka sanot että olisi kiva jatkaa jutustelua vaikka lasillisen äärellä jonain iltana tai kahvilassa tms. Ei kannata nyt heti puskea päälle ja sanoa että aahh..olet elämäni nainen, vaan pikkuhiljaa hyvä tulee, tunnustelua, tunnustelua tilanteeseen ja siitä se lähtee.
Toivottavasti onnistut ja pidän sinulle peukkuja! Olis kiva kuulla miten tärppäsi, joten laitahan viestiä tulemaan tänne palstalle jos vaan viitsit.
"Onhan sitä käyty kuussakin ja se tuntuu aika vaikealle"
Niinpä, ehkäpä sen aloitteen tekeminen ei pitäisi maailman vaikein asia olla :)
No tämä keskustelun aloittaja ei siellä kuussa kuitenkaan käynyt.
Todisteet kuussa käymisestä on todella huteria - en usko et on käyty
...on epäslevä. Nimittäin oletteko kumpikin vielä vapaita. Siis oletko sinä tai hän avio- tai avoliitossa. Jos kumpikaan teistä on avossa tai aviossa nnin unohda koko juttu. Siitä ei tule mitään muuta kuin itkua, kyyneleitä ja tuskaa.
Mutta jos olette vapaita niin kysy vaikka jonkun juhlapäivän alla, että kiinnostasko häntä lähteä seuraasi, sillä aiot käydä ruokailemassa jossain ravintolassa. Kyllä vastuksesta on jo jotain luettavissa.
Jos on jokin hyvä leffa, niin kysy kiinostasko häntä lähteä katsomaan.
Onhan noita "kalakoukkuja" vaikka kuinka. Eikä pidä pettyä jos homma ei lähde käyntiin. Ei naisen saaminen kumppanikseen ole mikään pakko. Me miehet olemme siitä niin pakkomielteisiä, että ei osata olla joskus ilman likkakaveria. Ei mitään pakkoseurustelua. Miehenkin pitää hakea naista, joka on kiinnostunut sinusta. Inte (ruots.) mitään pakkopullaa.
Niin... herrasmies maksaa sitten "viulut" eli jos kysyt niin sinä tarjoat ruoan tai leffalipun. Sano ehdottaessasi, että totta kai minä olen maksaja.
Ei ole kyse mistään "konnankoukuista" vaan hyvistä käytössäännöistä.
Ja kuiskuttelijat eivät halua munaa vaan valtaa.
> "Niin... herrasmies maksaa sitten "viulut" eli jos kysyt niin sinä tarjoat ruoan tai leffalipun. Sano ehdottaessasi, että totta kai minä olen maksaja."
Hyvä idea. Laitapa luottokorttisi tunnuslukuineen tulemaan.
No joo, otsikko on vähän kärjistävä mutta jos esteitä alkaa miettimään, niin niitä löytää missä tahansa. Työpaikalla toiminen toki edellyttää hienovaraisuutta mutta se ei pelaa joka pelkää. Jos tuntee todellista sielujen sympatiaa, on mielestäni väärin ainakin itseä kohtaa olla kokeilematta onneaan. Elämä on tässä ja nyt.
..sekaantumaan työkaveriin. Mulle kävi niin että tapailin yhtä työkaveria vuoden alusta muutaman kk, kaikki tapahtui hyvin nopeasti ja se kemia oli jotain uskomatonta. Mutta sitten yhtäkkiä tilanne muuttui kun mies kertoi että hän on pyrkimässä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja muuttaa sinne jos pääsee kouluun. Eikä hän halunnut myöskään olla sitoutunut opiskeluaikana vaan sanoi haluavansa keskittyä ainoastaan opiskeluun.. Lisäksi häntä mietitytti meidän ikäero (itse olen miestä vähän vanhempi). Ehdin ihastua aivan totaalisesti ja nyt ahdistaa mennä töihin joka kerta kun tiedän että hänkin on töissä samaan aikaan. En pysty puhumaan hänelle enkä katsomaan häntä koska mua sattuu ja ahdistaa. En enää ikinä halua sekaantua työkaveriin!
Tämän takia kannattaisikin edetä hitaasti, hienovaraisesti eikä syöksyä. Tunteilleen ei vain aina voi mitään. Tapahtunut mikä tapahtunut, kai sinulle edes muutamia kauniita muistoja jäi?
Ihmiset ovat tässä varmaan erilaisia, itse mielummin rakastan ja palan, kuin emmin. Elämää se vain on, tuskallisia kokemuksia toki mutta niitäkin tarvitaan.
Ala seksisuhteeseen kanssa, sano että ei mitää vakavaa vaaa hauskanpitoa, ja katso toimiiko se xDD
töissä tehdään TÖITÄ, eikä lirkutella vastakkaisen sukupuolen kanssa! pitäisi antaa potkut jokaiselle, joka ei keskity työhönsä sataprosenttisesti!
Heh, päivän pakollinen Jeesustelu... :)
Johtajalla menee pupu pöksyyn ja muut hengaajat iskevät puukkoa selkään.
en suosittele. on tosi v*mäistä kun sitten meneekin sukset ristiin ja näkee toisen pärstää joka päivä!!!! -ihan vain tiedän mistä puhun.. varsinkin jos tämä toinen ihastuu vielä toiseen samaan työpaikkalla olevaan, voi kriiistus!!
kyllä ihastuu toisenkin, heh
Toi on hankala tilanne. Itsellä sama juttu. Työkaveri (mies) on jo selkeästi kertonut olevansa ihastunut ja sellaista pientä vispilän kauppaa on jo ollut jonkin aikaa. Kemiat tuntuis ainakin olevan kohdallaan siitä kerran firman juhlissa jo sain hiukan esimakua... :) Olen siis häneen myös ihastunut, mutta mietin noita samoja juttuja, että mitä jos juttu menee pieleen ja siinähän sitten pienessä toimistossa joudumme edelleen toisiamme katselemaan joka päivä. En ole siis suostunut treffeille hänen kanssaan, sanoin vaan että on parempi että olemme vain työkavereita. Mies hyväksyi tämän, mutta teerenpeli ja katseet ym silti vaan jatkuu. Pitäiskö vaan uskaltaa? Pelottaa vaan niiin hemmetisti, että saa katua jos menee juttu pieleen sittenkin. Aaaargh.
sama on käynyt ja ihastuksen kohde on 3 vuotta vanhempi pomoni joka vain pahentaa tilannetta heittäen huumorilla asioita meidän suhteesta ja kosketuksillaan (vain käsi olkapäille ja hali kun oon pahalla päällä, ei mitään kaverien koskettelua vakavampaa) hän heittää läppää miten asiakkaat paheksuu meidän suhdetta ja halaa.. mut mä en voi mitään tehdä asialle kun hän on pomo, ja kaveri.. jos jotain sanoisin ja sitten pettyisin niin en kestäis kun rakastan häntä niin, siis ystävänä jo.. ei tällaista saa pilata.
Hei mä oon naimisissa ollu koht 2 vuotta, mut mun mies ei ku vaan mee töihin ja ku se tulee se menee aina nukkuun ja aamulla taas töihin ...
No töis yks mies on ihastunu muhun ni sit yhtenä päivänä juteltiin ni sit se suuteli mua ja alko riisuun ja sit me ... Huonekalu liikkeen varastossa. En saa sitä ikinä mielestäni pois!! Kaduttaa...
Heips!
Unohda koko juttu. Töissä olet työnantajasi palveluksessa, keskity työntekoon. Romanssit eivät kuulu työpaikalle vaan yksityiselämään. On aivan sama, mikä yrityksen koko on. Todennäköisesti olet aikuinen ihminen, käyttäydy myös sen mukaisesti. Keskity töihisi, tee uraasi, ihastuksia ja romansseja löytyy esimerkiksi harrastuksien parista jne.
Hyvää kesää ja hanki lkesäloman aikana oma lomaromanssisi ;)
Jos haluat elää tylsän tavallisen elämän ja muistella sitten kiikkutuolissa niitä asioita, mitä olisit voinut tehdä, niin en suosittele tekemään mitään.
Itse ainakin haluaisin seurata tunteitani, vaikka ne tekisivät elämästäni epävakaata ja käytännöistä poikkeavaa.
iske vaan uus mies jätä vanha ja lapset,tuntuu varmaan hyvältä,-----ajatusviiva mietis ny vielä mitä olet tekemässä vai kutjaako ninpaljo että et ymmärrä
Missä vaiheessa ap sanoi, että hänellä on mies ja lapset?
Jos kyseessä oli hypoteesi, niin tottakai joku raja pitää olla. Lapset ensin isoiksi, mutta ei kenelläkään ole velvollisuutta olla suhteessa puolison kanssa, jota ei rakasta.
näin se on!
Kiitos vaan kaikille vastauksista. Pikku hiljaa ja varovasti kannattaa siis edetä ja tutustua ensin hyvin kaverina. Tässä on vaan se ongelma, että tosiaan teemme ihan eri työtä ja oikeastaan meillä ei ole mitään syytä olla tekemisissä työn puolesta toistemme kanssa. Myös se, että alkaisin yhtäkkiä syömään lounasta pomojen pöydässä voisi olla hieman omituista muiden työntekijöiden mielestä. Joku ehdotti pikku jouluissa lähestymistä, mutta niihin on kuitenkin vielä puoli vuotta aikaa, toisaalta jos kiinnostus jaksaa kestää niin pitkään, niin sitten se on varmasti aitoa.
Ja niille tiedoksi jotka ovat huolestuneita siitä, että töissä pitää tehdä töitä. Niin enhän minä mitään suhdetta toki töihin halua järjestää vaan nimen omaan vapaa-ajalle. Ainut vaan jos kiinnostavaa henkilöä tapaa vain töissä, niin silloin aloite varmaan pitää kuitenkin tehdä siellä. En halua kuitenkaan lähteä selvittämään missä hän mahdollisesti viettää vapaa- aikaansa ja tunkea "vahingossa" samoihin paikkoihin, vaikka asutaan tyyliin eri puolilla kaupunkia jne. On sitä maailmassa muitakin miehiä toden totta! Tuota yhtä nyt vaan näkee lähes päivittäin, ja kun molemmat ovat selvästi kiinnostuneita niin...
No, meillä Tuire hoitsu teki aloitteen ja osti meidän vauvansängyn, muka sukulaisille. Sai sillä lailla jutunjuuren auki ja sittemmin kaiken muukin auki. Töittenjälkeen panopaikkana oli Maskun Huvilinnun parkkipaikka,se on Tuiren (Ka-Ni) vakipaikkoja. Eli tapoja on monia.