Onko kenelläkään kokemusta seurustelusta tai avioliitosta intialaisen kanssa? Miten intialaiset ovat sopeutuneet Suomeen ja miten parisuhde kestää Suomen kulttuurin tai toisinpäin ... ?
Intialainen
Lakshmi
61780
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olin naimisissa pakistanilaisen kanssa. Asuimme kyllä toisessa Euroopan maassa, emme Suomessa.
Emme voineet ymmärtää toisiamme valitettavasti. Heikäläisiä on montaa sorttia niin kuin suomalaisiakin. Aviosiippani oli oppimaton. Hän ihmetteli suomalaisia tapoja kuten alkoholinkäyttöä, ja sehän on hyvä, ettei pullosta haeta lohtua.
Suku on heille tärkeä, ja serkutkin katsotaan perheeseen kuuluvaksi. He eivät koskaan tule asettamaan suomalaista vaimoa sukunsa edelle. Rakkautta se ei ollut koskaan kummankaan puolelta. Minun puoleltani se oli exotiikan jä jännityksen hakemista, olen ymmärtänyt jälkeenpäin. Lapsia ei tullut, ja olen siitä tänä päivänä onnellinen.
Itämaalaisesta ruoasta ja musiikista pidän vieläkin ja osaan vähän urdun kieltä.
Asuin Ruotsissa 11 vuotta Pakistanilaisen miehen kanssa.
Muutimme yhteen samana päivänä kun tapasimme.
Ainut asia missä meillä oli pieniä ongelmia oli ruoanlaitto. En osaa tehdä ruokaa, enkä ollut kiinnostunut oppimaan, joten ruoanlaitto oli aina hänen hommansa. Hän oli aivan ihana mies, siivosi ja hoiti kotia ja piti musta tosi hyvää huolta, oli aina tukena ja turvana. Ongelma oli että kun tapasimme en ollut edes ihastunut häneen vaan lähdin hänen matkaansa "muuten vaan" olin silloin 17v. Joidenkin vuosien jälkeen aloin käydä ahkerasti discoissa yms. ja haaveilin koko ajan rakastumisen tunteesta, oli tosi vaikea olla, kun toinen luuli että kaikki on hyvin ja itse rupesi tuntemaan huonoa omaatuntoa ettei pystynyt lopettamaan suhdetta. Muutin Suomeen ja olimme ns. kaukosuhteessa 3 vuotta. (hänen oli tarkoitus tulla myöhemmin tänne) Jokin aika sitten sain soitettua ja sanottua ettei me kumpikaan olla onnellisia tälläisessä suhteessa, minkäänlaista seksielämää ei ollut 5-6 vuoteen, kumpikin oli silti uskollinen. Voimme henkisesti tosi huonosti. Hän oli liian kiltti ja aina ajatteli mun parasta, ei halunnut lopettaa suhdetta koska oli luvannut ettei ikinä jättäsi mua.
Mulla on tosi hyvä mielikuva intialaisista ja pakistanilaisista, täytyy aina muistaa että meitä on joka lähtöön, koskaan ei saa yleistää.
Ja jos mies on valmis viemään sinut kotimaahansa näytille ja perheensä eteen niin se on todella hyvä merkki :)
IntialaiseT miehet, luulisin, ovat kovia business- miehiä, mutta samalla herkkiä rakkauden lähettiläitä. Olen joskus aikoinaan tapaillut juuri tuonkaltaista miestä, jolla on monta rautaa tulessa. Suomessa asustava, Suomea puhuva intialainen, joka oli yrittäjähenkinen. Luulen, että hän osasi paremmin monimutkaiset business- käytännöt ja kiemurat kuin suomalainen, korkeakouluja käynyt, veljensä. Hän oli syntynyt "tehtävään."
Tapasin Kashmirissa intialaisen muslimin. Hän oli kaunis kasvoiltaan ja minua muutammia vuosia nuorempi. Olisi halunnut muuttaa Suomeen perässäni, mutta en ollut niin varma orastavasta suhteesta. Hieno mies, mutta näin, että hän pelkäsi kuollakseen asuessaan Srinagadissa, Kashmirissa, ja olisi halunnut mukaani Suomeen turvaan sodan varjoista.
Pidimme pitkän aikaa yhteyttä, ja nyt muutamaan vuoteen en ole kuullut hänestä. Välillä tulee sellainen olo, että jos hän on kuollut.En ole saanut häneen yhteyttä.
Toinen juttu: intialainen mies ei ole mikään uskollinen mies, pettää heti vaan kun tilaisuus tulee. Uskolliset miehet eivät ole suhteessa kansallisuuteen, vaan heidän persoonaan.
onpa hienoa lukea kuinka kerran intiassa käynyt neito voi väittää että intialainen mies pettää aina!! Itse olen intialainen ja kokenut sen että kuinka niin puhdas euroopan tyttö pettää.
Älä yleistä asiaa jos et tunne kaikkia intialaisia. Ja saadaksesi varmuus ja faktaa tietoa asiasta sinun pitäisi seurustella kaikkien intialaisten miesten kanssa, jotta voisit tukea väitettäsi.
Moi!
Että onko kokemusta seurustelusta yms. intialaisen kanssa?
No, varmaan yhden pienen kirjan verran...
Mutta haet varmaan kokemuksia intialaisista miehistä ja heidän sopeutumisistaan. Tosin tiedän siitäkin jotain.
Näinköhän olet kiinnostunut pitkäaikaisesta seurustelustani (suurin osa salaisesti) intialaisen naisen kanssa täällä suomessa ja loputtamasta taistelusta kulttuurin ja perheen tuulimyllyjä vastaan.
Tosin en ehkä uskalla avata tätä asiaa liikaa, sillä luulen että jos minut tai hänet tunnistaisi, hänen intiasta suomeen tuodun aviomiehen suku saattaisi aiheuttaa hänelle hankaluuksia. Jota en tietenkään halua.
Mutta kuten sanottua, minulla on paljon sellaista aiheeseen liittyvää kokemusta mitä monelle ei varmaan ole...
ei enää millonkaa.. liikaa kulttuurieroi..