Koneissa ja moottoreissa on hyötysyhde, eli jotkut vempaimet toimivat vähemmällä polttoaineella kuin muut. Voidaanko ajatella, että myös ihmisillä on erilaisia hyötysuhteita: jotkut saavat syödä kuin hevoset, eivätkä liho, jotkut taas, kuten minä itse, lihon jo siitä kun näen ruokaa. Eli kaloreita ei siis voi suoraan muuttaa esim. kilometreiksi, tietämättä koneen hyötysuhdetta!
Mitä sanovat ravintoexpertit? Entä isinöörit?
Mitä sanovat ravintoexpertit? Entä isinöörit?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ruoan hyötysuhde saattaa parantua sitä mukaa mitä vähemmän ruokaa syö. Sekä huonontua mitä enemmän syö. Jos hyötysuhde esim 2000 kcal päiväannoksella on 50%, ja henkilö alkaa laihduttmaaan syöden vain 1000 kcal päiväannoksia. Tällöin hyötysuhde vähitellen paranee lähelle 100%, ja tulee se kauhean pelätty "säästöliekki". Paino ei laske vaikka sen pitäisi.
Jos kaloreita tästä kuitenkin vielä nipistetään, ei hyötysuhde voi kasvaa suuremmaksi kuin 100%, ja tällöin ihminen laihtuu tarkalleen kalorivajeen verran. Vaikkapa vain 200 grammaa viikossa jos syö 800 kcal päivässä. Vaikka 1200 kcal vaje pitäisi teoriassa laihdutta 1,2 kiloa viikossa.
Sitten kun kun paasto on ohi, henkilö alkaa syömään normaalisti 2000 kcal päivässä, hyötysuhteen ollessa yhä 100%, imee elimistö päivittäin 1000 kcal ylimääräistä itseensä, ja läskiä muodostuu noin kilo viikossa. Elimistö kuitenkin palaa vähitellen normaali-hyötysuhteeseen, jolloin läskin kertyminen lakkaa ja ollaan takaisin ylläpitotilassa (sekä alkupisteessä).
Liikkumattomalta laihikselta kannattaakin tulla varovaisesti pois, liikuntaa JA ruokamääriä lisäten. Pelkästään ruokamääriä lisäämällä hyötysuhde palautuu (=huononee) paljon hitaammin kuin liikunnan kanssa. Laihiksen loppuvaiheessa kannattaa vaikka syödä 500 kcal lisää JA liikkua 500 kcal edestä päivittäin.
Yleensäkkin liikunta saattaa pienentää hyötysuhdetta myös pluskaloreilla, jolloin liikunnasta saatava hyöty on enemmän mitä sillä poltetut kalorit. Voi syödä vaikkapa 750 kcal enemmän vaikka polttaisi liikunnalla siitä vain 500 kcal. Silti paino pysyisi ennallaan.
Jokainen herkkusuu voi kokeilla omaa hyötysuhdettaan syömällä viikon ajan tuplasti (esim 4000 kcal vs 2000 kcal), eikä läskiä välttämättä tule 2 kiloa viikossa, vaan ehkä vain puoli kiloa. Jos syö 8000 kcal niin läskiä saattaa muodostua vain kilo viikossa. Teoriassa 6000 kcal ylimääräisestä energiasta olisi pitänyt tulla 6 kiloa läskiä viikossa.
>
Kaikkilla ihmisillä on sama prosessi, miten ravintoaineet muuttuvat energiaksi (evoluution tulos). Siksipä ei ole mitään erilaisia hyötysuhteitakaan.
Tämä toki on todettu tutkimuksessakin niin, että ihmisen kehonkoostumuksesta (ja painosta ja aktiivisuustasosta jne.) voidaan laskea hyvin tarkasti hänen kuluttamansa kalorit. Ainakaan siis tieteellisessä mielessä ei ole koskaan todettu, että jollakulla olisi jotenkin parempi hyötysuhde. Eikä sellaisella uskomuksella minun mielestäni kannata omaa lihavuuttaan oikeuttaa itsellee ("kun minun on niin tavattoman vaikea laihduttaa"), koska oikeasti tilanne on täsmälleen sama kaikille.
Myöskään siis mitään hevossyömäreitä ei ole todettu - tai on todettu, mutta he ovat järjestään kaikki ylipainoisia. Ei siihen ole mitään kiertotietä: tunnusta itsellesi, että yksinkertaisesti työ liikaa.