Sellaiseen tilanteeseen kyselin näkökulmaa ja neuvoakin eli olemme uusperhe. Minulla on kaksi lasta edellisestä liitosta ja meillä on nyt mieheni kanssa myös yksi yhteinen. Anoppini suhtautui ennen biologista lastenlastaan lapsiini ihan mukavasti, puhui jopa "lapsenlapsistaan" vaikka eivät toki olleet sitä oikeasti.
Vauvan syntymän jälkeen suhtautumiseen tuli mielestäni selkeä ero. Hän tulee kylään tuoden aina vain vauvalle tuomisia. Hössöttää ihan tajuttomasti vaikka kyseessä on jo kahdeksas lapsenlapsi. Huomioi kyässä ollessaan lähes yksinomaan vauvaa ja on ruvennut rumasti komentamaan vilkasta lastani ihan pienistä ja minusta turhista jutuista.
Ymmärrän, että veri on vettä sakeampaa, mutten voi sietää sitä että lapsia kohdellaan eriarvoisesti. Olen itse uusperheestä kotoisin, jossa meitä lapsia on aina kohdeltu samanarvoisesti. Miten otan asian esille hienovaraisesti, jos tilanne jatkuu? Voi näitä kiemuroita...
Vauvan syntymän jälkeen suhtautumiseen tuli mielestäni selkeä ero. Hän tulee kylään tuoden aina vain vauvalle tuomisia. Hössöttää ihan tajuttomasti vaikka kyseessä on jo kahdeksas lapsenlapsi. Huomioi kyässä ollessaan lähes yksinomaan vauvaa ja on ruvennut rumasti komentamaan vilkasta lastani ihan pienistä ja minusta turhista jutuista.
Ymmärrän, että veri on vettä sakeampaa, mutten voi sietää sitä että lapsia kohdellaan eriarvoisesti. Olen itse uusperheestä kotoisin, jossa meitä lapsia on aina kohdeltu samanarvoisesti. Miten otan asian esille hienovaraisesti, jos tilanne jatkuu? Voi näitä kiemuroita...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan suoraan ja napakasti että kaikkia lapsia kohdellaan samanarvoisesti ja jos se ei käy anopille niin sanot että meille ei sitten ole mitään asiaa niin kyllä se oppii jos oppii.
Voi voi sinua taas mk.
ap:lle. Siinäpä sanot napakasti anopillesi. Haluatko, että hän ei enää käy teillä?
Uusperheen kuvio on kyllä minusta kertakaikkisen kimurantti edelliselle sukupolvelle, varsinkin jos siellä ei ole eroja. Miehellesi lapsi on ensimmäinen? Silloin miehen ja sinun lapsi on tietysti ihan erikoinen mummulle ja vaarillekin. Jokainen uusi vauva on ihmeellinen, oli niitä sitten jo vaikka 8.
Ovatko sinun lapsesi kuinka vanhoja?
Kyllä se on kuule niin, että ihan turha puolustella anoppia. Lapsia ja heidän hyvinvointiaan ajatellaan ennen ketään muuta. Eli kaikkia lapsia tulisi kohdella täysin tasa-arvoisesti, oli ne sitten verisukua tai ei. Moraalinen vastuu on aikuisella.
asiat eivät noin mene. Minulla tytär on uusperheellinen ja hänen miehellään on kaksi lasta aikaisemmasta liitosta ja tyttäreni kanssa kaksi lasta myös. Minulle ne kaksi aikaisempaa lasta eivät merkitse mitään, mutta tyttäreni omat lapset merkitsevät. Tämä on totuus. Ei toisten tekemiä lapsia tarvitse rakastaa. Heillä on jo muita isovanhempia, joten minun suhtautumisellani ei pitäisi edes olla merkitystä.
En oikein käsitä, miksi nykyisin anopeilta odotetaan, että he olisivat mummuja myös muille kuin omille lapsenlapsilleen. Kaikilla lapsillahan on oma mummunsa ja pappansa. Ei se, että mummun lapset menevät naimisiin vaikka kuinka monta kertaa, merkitse sitä, että mummun on aina joustettava uuden lapsen isovanhemmaksi. Uudelleen avioituvien ja uusperheellisten olisi puhuttava tämäkin asia selväksi keskenään.
Kokonaan toinen asia on, että lasten puolisoiden edellisten liittojen lapset ovat lapsia siinä kuin ketkä tahansa muut lapset, joiden kanssa keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset saavat olla tekemisissä.
Muuten: Odottavatko uusperheelliset esim.sitä, että kaikille eri suhteiden lapsille pitää tuoda lahjoja siinä kuin omille lapsenlapsille? Eikö liian vaativaa anopeille, jotka eivät ole valinneet "uusioanopin" osaa?
Uusioperhe on vaikea yhtälö ja sen kanssa onnistuu jollain lailla, jos onnistuu.
Älä ota mitään esille millään lailla.
Veri on vettä sakeampaa. Uusioperheen ei kannata väsyttää itseään kuvittelemalla olevansa ydinperhe. Hoida itse oma perheesi, äläkä anoppia syytä hankalasta perusrakenteesta. Revi se positiivisuus, mikä irtoaa ja unohda loput. Iloitse siitä, mikä irtoaa.Anna anopin olla mikä on.
Pidä itse vilkas lapsesi kurissa äläkä jätä anopille sitä hommaa.
Selviät paremmin, kun tunnustat tosiasiat etkä syytä muita. Menee paljon rennommin ja kivammin. Ei anopin tarvitse sinun omia lapsiasi ihastella. Hän valitsee, mitä valitseee. Älä siitä stressaa. Uusperheeseen kuuluu kiemuroita: älä ihmettele tai monimutkaista niitä, vaan lutvi rauhassa kiemuroiden joukossa.