Rakastatteko vaimojanne tosissaan, vai oletteko heidän kanssa vain koska ette parempaakaan saa...
Miehille...
helena-mirjami
13652
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ihan sataneljä prosenttia tosissani.
Huonompaa en huolinut, parempaa ei annettu.
Kokoajan on haku päällä, että jos löytys parempi. Tuntosarvet vaan vipattaa. Nykyinen menettelee paremman puutteessa. Ja oikeastaan oli ainut menettelevä joka mut tosiaan huoli (en ole mikään unelmien prinssi), montaa kyllä tuli nuoruudessa vongattua. Yksin en halua olla, en osaa olla yksin. Sehän on ihan karseata. Naimisiin oli pakko mennä, kun eukko aiko muutoin lähtee. Saahan siitä sitten eron, jos joku parempi sattuskin huoliin.
No ei vainkaan, totta kai rakastan! Ei ole onneksi niin ankeasti asiat, että olisi pitänyt vain tyytyä johonkin, kun ei parempaa saa!
Tottakai tosissani rakastan..Parempaa tuskin voisin koskaan löytää, jos sellaista on olemassakaan..
Toisinaan tulee kyllä ihmeteltyä, minkä ihmeen takia halusi kanssani naimisiin, kun rahkeet riittäisivät
varmasti parempaankin..
Miksi ihmeessä sitten teidän pitää käydä aina katseleen toisten naisten kuvia?
Perusmiehiä kauniit naiset kiinnostavat, ei kai se ketään haittaa. Ja vaimo on silti se ykkönen vaikka kuvia katselisikin. Ei kai ole tarkoitus laput silmillä kulkea. Ja terveen itsetunnon omaava nainen tuskin korviaan lotkauttaa sen kun itsekin katselee komeita miehiä.
kiitos vastauksestasi, nyt on paljon parmpi mieli... :D
Ennen (10 v sitten)täysillä ja enemmänkin; nykyisin tavan vuoksi. Tilanteet muuttuvat ja rakkaus sen myötä.
Totta on, että parempaa en olisi voinut saada, mutta se johtuu vain siitä, että hän on paras! Ei nipota pienistä, on kaunis ja ymmärtää, keskustelee, arvostaa samoja asioita, haussuttelija, terve ja ihana äiti myös.
Jos en olisi rakastanut ( ja yhä vain) niin vihille en olisi viennyt. Edellistä en rakastanut ja siksi olimme vain avoliitossa.
...naisena, että mun ukolla on ollut alusta asti asenne, ettei kannata rakastaa, kun lähtee se siitä kuitenkin meneen..
No oon ollut tässä nyt melkein 30 vuotta ja se rakkaus on jäänyt kokematta, mutta menee se näinkin!
En osaa sellaista edes kaivata, mitä en ole koskaan kokenut :)
Vaimoni on paras vaimo minulle. Parempia ei siis ole.
Rakastan, olen rakastanut jo 30 vuotta, vaimoani. Muita en tosin huolisikaan, on sen verran verevä ja fiksu tämä vaimoni....
parempia?
Olen kaikessa tosissani.
Mutta tiedoksi vaan, että vaimoni on parasta mitä minulle on tapahtunut kuuteen ja puoleen vuoteen. Kun ajattelen edellistä avioliittoani, toivon todella, että tämä ei lopu koskaan.