Dodii, välillä lueskelen palstaa ja nyt pamautan ensimmäisen omani..! ! !
Perheellinen isukki kyseessä ja lapsiani ja vaimoani rakastan enemmän kuin voi...
Perheellinen isukki kyseessä ja lapsiani ja vaimoani rakastan enemmän kuin voi...
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aloita äkkiä se kalastusharrastus ja mene yksin mökille vaikka viikonlopuksi. Ehkä se riittäisi akkujen latailuun?
Vuorottelette vapaaviikonloput vaimosi kanssa... :)
nyt vaan otat itsellesi sen ajan minkä tarvitset akkujen lataamiseen. Jos vaimon kanssa on puhevälit kunnossa, niin hän varmasti ymmärtää ja antaa tukensa. Mitä jos menisitte yhdessä kaksin lomalle..Ehkä sekin auttaisi, lapset hoitoon vaan mummille tai muualle, viikoksi vähintään. Puhu, puhu ja puhu, sitten lasket kymmeneen ja sanot lapsille nätisti että nyt on isin oma aika, ei niille tartte huutaa :) kyl ne ymmärtää, sanot vaikka että tuntiin ei saa tulla häiritsemään ja sanot, että kysyyvät äidiltä millon se tunti on kulunut.. ;)
Siis kyse on nyt siitä, että sä vaan otat sen ajan ja lakkaat kuvittelemasta olevasi NIIN tärkeä, tai haalimasta kaikenmaailman kissanristiäisiä vaivoiksesi..
Sama uupumus täällä, paitsi että uuvuttajana on yksityisyritys ja suhteellisen epäsiisti ja huonotuloinen aviopuoliso. Eli yleensä 12h työpäivä päättyy keittiön siivoamiseen ja talousbudjetin uudelleen suunnitteluun. Joskus menen ilalla lämpimään suihkuun valkoviinipullon kanssa ja siten saan hyvät yöunet. Ei ole helppoa keski-ikäisen taviksen arki. Siskon perheessä on nuo pienet ja vilkkaat lapset sen lisäksi, mutta kyllä heillä näköjään vuosi vuodelta helpottaa.
Kiitokset jo kaikille vastanneille. Palstaa lukeneena tiedän et paljon täällä' tulee sitä ***** vastauksiakin mut tuli kaikki ihan jees.. Siis todellakin ollaan vaimokkeen kanssa erittäin hyvissä väleissä. Ongelma onkin juuri minun pään sisällä..:) Noh, vaimo otti ja vei lapset katselemaan kokkoa ja jätti minut omaan rauhaan kotia. Ja kas kummaa kuinka voi pari tuntia omaa rauhaa hiljaisessa talossa tehdä ihmeitä..:) Ja ongelmani kun tosiaan on oma.. Lapset tuovat normaalisti päivääni sen suurimman ilon ja nautinnon mutta kun joskus iskee se mehuton olotila niin siinähän sitten ollaan, itse on kuin 3v kiukkuinen pikkulapsi... Sen takia tässä on alettu järjestämään vanhaa harrastusta (kalastus) takaisin lukujärjestykseen että saisi kerran tai kaksi viikossa sen muutaman tunnin sitä omaa aikaa, eli voi rauhoittua ja olla murehtimatta perusasioita.. Muutenhan elämä on mallillaan kun antaa itselleen sen armon ettei ole supermies jota tv:stä nuorena katsoi...:) Ja näköjään tämä interwebin ihmemaailmakin voi joskus tuoda lievää helpotusta kun joku jaksaa tekstejä lukea ja jopa kommentoida asiallisesti... Tämä kehäkettu kuittaa ja kiittää, sekä toivottaa kaikille erittäin mukavaa loppu juhannusta....:)
masennus voisi minusta myös olla kyseessä. Itse olen äiti 3 ja 13v ja meillä on kaikki hyvin parisuhteessa, töissä yms. Töitä paljon, kotona kaikkea paljon, minuuttiaikataulu yms mikä kuuluu nykyään tähän työelämään ja joskus vaan on aikoja jolloin vaikka kaikki on hyvin mikään ei maistu tai ilahduta. Itse olen sen dignosoinut masennukseksi.. Nyt olen alkanut käymään jumpalla sillä siitä tulee hyvä fiilis ja pääsee vähän hengittämään ihan yksin.
Masennukseksi itse diagnosoin myös jälkikäteen ensimmäisen lapsen saannin jälkeisen vuoden kun elin kuin sumussa. Jälkikäteen vaan näin tv.stä ohjelman ja huomasin että tuohan minulla oli. Kaiken piti ollla hienosti mutta mikään ei maistunut ja tuntunut millekään.
Ei se tarkoita että mikään olisi huonosti tämä tiukka elämän tahti syö miestä ja naista yhtälailla.