En löytänyt pikasilmäyksellä vastaavaa keskustelua, mutta kovasti ihmetyttää..kohdalleni on sattunut useita ns. "sitoutumiskammoisia" miehiä.
Viimeinen juttu kesti pari kk:ta tavattiin n.1-2krt/vko eli ei kovin usein.
Ja näin haluaisinkin kysyä etenkin miehiltä mikä sitoutumiskammo???
Vai onko kyse vaan keksitystä jutusta, kun ei voi muuten sanoa ettei kiinnosta?
Ja miten näiden kanssa voi sitten edes toimia, kun tuntuu et näitä tuuppaa mun kohdalla ovista ja ikkunoista? Vai onko helpompaa pistää kiertoon välittömästi?
Alkaa pikku hiljaa hiukan raastamaan..
Viimeinen juttu kesti pari kk:ta tavattiin n.1-2krt/vko eli ei kovin usein.
Ja näin haluaisinkin kysyä etenkin miehiltä mikä sitoutumiskammo???
Vai onko kyse vaan keksitystä jutusta, kun ei voi muuten sanoa ettei kiinnosta?
Ja miten näiden kanssa voi sitten edes toimia, kun tuntuu et näitä tuuppaa mun kohdalla ovista ja ikkunoista? Vai onko helpompaa pistää kiertoon välittömästi?
Alkaa pikku hiljaa hiukan raastamaan..
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tämän voi kuitenkin sanoa: Jos tapaamiskertoja on ollut noin harvakseltaan ja mies on tuollaiseen tahtiin ollut tyytyväinen, tuntuu kyllä siltä että kiinnostuksen puutteesta lähinnä on kyse.
Eli kyse oli pohjimmiltaan kuitenkin siitä mitä ajattelinkin. Alkaa vaan enemmän ihmetyttää miehen logiikka, koska hän piti yhteyttä mikäli minusta ei kuulunut :D
se uuni pitää kuumana tulevan iloittelun tarpeita varten, jos se ei vaadi kuin tekstarin silloin tällöin...
Kyllähän kauniiseen naiseen mielellään sitoutuisi, mutta rumat naiset ovat täysin eri asia.....
Kauneus on katsojan silmissä. Mutta kyllä täällä päässä on ihan hyvärunkoinen nainen, että nyt ei ole kyse ulkonäöstä. ja seuraava kommentti on että olet itseäs täynnä. En ole sitäkään. Ihan tavallinen työssäkäyvä itsestään huolehtiva nainen.
Kyllähän se tosiasia et oma nainen tekee velvoitteita, minun PITÄÄ palata kotiin tietyssä ajassa. Minun PITÄÄ siivota omalta osaltani joka viikko. Minun PITÄÄ kuoria pottuja. Minä EN VOI olla yötä kotoa pois tuosta vaan = poikiin kanssa saunaillassa. Minä EN VOI lähteä tosta vaan moottoripyörä tapahtumaan yön yli. = Eli nuo em. yleensä kirjoittamattomat säännöt SYÖVÄT MIESTÄ = eivät halua luopua vapauksistaan. = kytketty koira on aina kytketty koira.
Varatusta naisesta on yhtä paljon hyötyä kuin varatusta vessasta, kun hätä on suurin.
kun mies makaa kotona, niin eihän se käy, että nainen menee menojaan. Siellä kotona sitä pitäisi olla miestä passaamassa ja panopuuna kaikki illat. Parempi olla siis sinkkuna kuin kotipilluna ja -piikana :)
Liittyikö näihin kohtaamisiin seksiä?
Sanalla sanoen naurattaa usein nämä naisten "mies on sitoutumiskammoinen" kun mies ei välttämättä sitoutumista etsi joten mitä hän pelkää? Ei mitään.
Usein tällainen mies saa naisesta vähän seuraa ja seksiä joka hänelle riittääkin. Voi vaihtaa toiseen ilman sitoumuksia helposti.
Naiset ovat niin sinisilmäisiä ja keksivät mitä oudoimpia selityksiä omille sekä miesten teoille.
Tarkennan hiukan, ei seksiä joka kerralla. Ja tämä mies itse kutsui itseään sitoutumiskammoiseksi.
Nyt ajankin takaa onko olemassa sitoutumiskammoisia miehiä oikeasti vai onko se vaan tekosyy sille ettei syystä tai toisesta halua sitoutua?
olisi vaan niin paljon reilumpaa kuulla. "kiitos, mutta ei kiitos". Entä naurettavia selityksiä.
Ehkä sitten olen vähän vanhoillinen jos tapailen miestä, en lennosta vaihda toiseen. Ja en edes lähde tapailemaan ellen ole kiinnostunut pitkälle tähtäimellä. Näinkö te sitten nykyisin toimitte?
"Näinkö te sitten nykyisin toimitte? "
Kokemukseni mukaan kuule sinun kivat kaverisi eli naiset toimivat ihan samoin.
Ei kysymys ole sukupuolesta tässä asiassa.
Tosin nainen ei sano itseään tuolloin sitoutumiskammoiseksi vaan sanoo ettivänsä sitä oikeaa ja kemiat ei täysin kohdanneet.
"Ja näin haluaisinkin kysyä etenkin miehiltä mikä sitoutumiskammo???
Vai onko kyse vaan keksitystä jutusta, kun ei voi muuten sanoa ettei kiinnosta? "
No jotain ymmärrystä sinullakin sentään taitaa olla. Kyllä kaikki miehet haluavat myös sitoutua suhteeseen(vähintäänkin sanovat haluavansa) jos oikeasti pitävät naisesta eikä haussa ole joku parempi.
kun voi tavata usein ja viettää aikaa yhdessä monin tavoin,
siltin oma koti ja tavat säilyvät kummallakin.
hyvin toiminut jo 5 vuotta
Olen nainen mutta vastaan kuitenkin, koska minun kohdalle varmaan tuo sana sitoutumiskammo jotenkin sopii.
Olen 30v ja minulla on ollut pari vakavaa suhdetta aikaisemmin. Olin 3 vuotta sinkkuna ja nautin aivan täysillä omillani olosta. Sitten rupesin tapailemaan yhtä miestä, ensin lähinnä seksin merkeissä. Noin puoli vuotta siinä meni ja sitten huomasi että ilmassa oli selvästi jotain enemmänkin. Siinä vaiheessa kun kuvioihin tuli ihan tavallinen ajanvietto, esim elokuvan katselu, illallisen kokkaaminen yms tuntui hirveän mukavalta, mutta jotenkin tuli sellainen paniikki olo samaan aikaan, että onkohan nyt vähän liikaa tapahtumassa.
Ajatus että rupeaisi seurustelemaan jonkun kanssa tuntui ahdistavalta, koska viihdyin niin hyvin sinkkuna. Ei minua kiinnostanut sellainen villi sinkkuelämä, vaan tärkeää oli se että kaikki aika oli omaa ja kaikki tulevaisuudensuunnitelmat olivat omia. Jos halusin vaikka viettää lauantai-illan yksin kotona ei ollut sellaista tunnetta että ikäänkuin "kuuluu" viettää se sen miehen kanssa. Jos haluan muuttaa kauas pois se on vain itsestäni kiinni.
Pidin tästä miehestä kuitenkin valtavasti ja tiesin etten halua loppuelämääni viettäää yksinkään, joten jatkoin tapailua. Monta mielentaistelua siinä sai käydä itsensä kanssa. Monesti kun mies oletti että vietetään aikaa yhdessä tuli sellainen olo että pitäsköhän unohtaa koko juttu, että ei multa voi kukaan vaatia aikaani ym, että tää on mun elämä ja teen juuri niinkuin itse haluan. Ja jotenkin niistä vanhoista suhteista tuli mieleen ne kaikki erimielisyydet ja ongelmat, ja sitten ahdisti vielä enemmän. Kuitenkin vähitellen siitä sitten pääsin, otettiin kyllä aika hitaasti se alku. Ja mietin todella paljon tämän suhteen mahdollisuuksia, että en jaksa mihinkään vuoden, kahden suhteeseen mennä. Että sitten jos suhteesen menen, niin aivan tosissaan. Ja paras sen miehenkin olla ihan tosissaan. Mutta eihän sitä sitten kuitenkaan tiedä kun katsomalla, että miten se lähtee käyntiin. Nyt tätä voi jo sanoa seurusteluksi ja ollaan puhuttu jo yhteisestä tulevaisuudestakin, ja se tuntuu ihan mukavalta.
Mutta joo, joku hirveä ahdistus siinä oli. Oli sellainen olo että kun kaikki on niin hyvin niin miksi menisi muuttamaan sitä rupeamalla suhteeseen. Kai se mies oli sitten niin ihastunut että jaksoi olla sitkeä ja antaa samalla aikaa, niin omakin pää meni vihdoin ihan pyörälle;) Yhteenmuutto saa kyllä vielä odottaa hyvän aikaa.
No tämä avas jo mun silmiä hiukan taas enemmän auki. Jotenkin vaan en ole pystynyt muuttamaan käsitystä " jokainen haluaa sitoutua".
Vastaan miehenä tähän että minä ainakin haen pitkää suhdetta en näe mitään järkeä missään muussa jutussa.
Tosin meitä on monenlaisia. Vaikutat tosi hyvältä persoonalta ja en kyllä uskoisi ihan heti että sinusta löytyisi joku vika siihen että hän tai jouku muu ei haluaisi sitoutua kanssasi. Voi olla niinkin että pitävät sinua niin erinomaisena että pelästyvät. Vaikea sanoa noin tältä pohjalta, mutta kieltämättä tuntu kyllä aika oudolta. Ehkä itseluottamukseksi on liikaa heille tai jotain. Syitähän voi olla paljon. Mutta kyllä minustakin tuon 'sitoumiskammon' taakse verhoutuu muutakin. Sanoit että olet törmännyt kohdallasi ennenkin tähän?
Varmaan siinä ihmispersoonassa on jokin joka vetoaa sinuun ja hakeudut sellaisten ihmisten joukkoon. Sanoisin vielä että seuraavan kerran kun näin tapahtuu niin älä päästä häntä ihan niin helpolla vaan ota paremmin selvää mikä mättää. Se auttaisi ettet enää törmäisi heihin vaan lopultakin onni löytyisi.
Olen varmaan jo syrjäytynyt näiltä parisuhdemarkkinoilta, koska en ymmärrä, miksi aina mieheltä vaaditaan niitä aloitteita ja muuta olosuhteisiin soveltuvaa käytöstä??? Eikö naisella ole tässä maassa enää minkäänlaisia velvollisuuksia? Jos nykyinen yhteydenpitonne ei miellytä sinua, niin tee itse asialle jotain! Sinullakin on samanlainen velvollisuus ja oikeus rakentaa suhteestanne juuri sellainen kuin haluat, mutta jos vain passiivisena odotat kerta toisen jälkeen miehen aloitteita, niin voi olla, että ettet ikinä tule pääsemään toivomaasi olotilaan. Ennen kaikkea, puhu asiasta miehesi kanssa!
Kyllä nyt kyse on puhtaasti siten, että se joka on enemmän pitänyt yhteyttä olen minä, eikä hän. En odota, että mies vain tekisi aloitteita. vaan mielestäni molemmat voivat pitää yhteyttä, jos haluavat viettää aikaa yhdessä.
Tämä suhde tuli kyllä nähtyä jo, mutta kiitos vinkeistä tulevaisuuden varalle. Oon saanut näistä paljon irti ja hiukan taas laajentanut omaa näkemystäni. Ehkä näistä on tulevaisuuden varalle paljonkin hyötyä. Kiitos kaikille vastanneille :)
kaikille vanheneville ja käytetyille naisille. Miehet kaikkoavat tihentyvään tahtiin.
Sitoutumiskammoiseksi itseni luokittelevana miehenä yritän vastata:)
Toki sitoutumiskammo voi olla pelkkä tekosyy, jos nainen ei ole riittävän kiinnostava muuhun kuin satunnaiseen seksiin tai hengailuun.
Todennäköisemmin kyseessä kuitenkin on jonkinasteinen oikea sitoutumiskammo. Kyse voi olla siitä, että tarvitsee todella erityisen naisen, jotta kammo lievenee ja silti paljon aikaa, tai "pahimmillaan" jopa siitä, että yksinkertaisesti ei halua vakavampaa suhdetta kenenkään kanssa. Lisäksi voi olla elämäntilanne/vaihe, jolloin sitoutuminen vain ei sovi. Itse luokittelen itseni tuohon viimeiseen luokkaan, uskon että joskus jonkun erityisen naisen kanssa voin jotain vakavampaakin haluta, mutta tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta ajatella mitään vakavan suhteen luomista. Jos vaihtoehtoa ei edes ajattele, se tuskin tapahtuu. Onhan mahdollista, että jokin tapailu tai hauskanpito voi johtaa vakavien tunteiden syttymiseen, mutta en suosita sitä odottelemaan, jos itse haluaa nopeastikin jotain vakavaa.
Pitää myös kysyä, ettet itse ole takertuja, joka on omiaan herättämään sitoutumiskammon parisuhdeainesta olevassa miehessäkin? Kyllä mies tarvitsee aikaa ja rauhallista tapailua ennen kuin voidaan yhteistä vanhuutta ruveta suunnittelemaan:)
Mitä sitoutumiskammo sitten on? Ehkä helppouden halua? Ehkä ei saa parisuhteesta riittävästi lisäarvoa verrattuna sinkkuna olemiseen? Parisuhdehan on loppujen lopuksi aika keinotekoinen instituutio ja silloin sen pitäisi todella tuoda jotain enemmän kuin se vie, jotta se olisi kannattavaa.
Haluan kuitenkin painottaa, että sitoutumiskammoinen mies ei kuitenkaan ole tunnevammainen mies (voi toki ollakin, mutta niin voi myös läheisriippuvainen takertuja ja todennäköisemmin onkin itsekkäämpi ja kylmempi). Hedonistin vikaa voi olla, mutta sekään ei ole välttämätöntä. Ehkä yksi tekijä on se, että ajatus siitä, että seksuaalinen jännite ja leikki, jota on ennen parisuhdetta, loppuisi loppuiäksi. Siihen on ehkä joskus valmis, mutta ei nuorena! (itse tosin olen jo 29 ja silti se tuntuu mahdottomalta:D). Se ei tarkoita, etteikö naista voisi rakastaa, etteikö voisi epäitsekkäästi välittää muista ihmisistä, maailmassa vain on niin paljon ihania ja rakkautta ansaitsevia naisia;)
Neuvomaan en rupea, ehkä teet omat johtopäätöksesi, kun yritin vähän sitoutumiskammoisen miehen sielunmaailmaa avata, mutta älä huoli, pahaa emme halua, on vain liikaa rakkautta jaettavana:)