Olen seurustellut poikaystäväni kanssa n. 5 kk ja meillä menee kaikinpuolin hyvin. Hän sanoi minulle n. kuukausi sitten että on rakastunut minuun, ja tunne on kyllä molemminpuolinen. Yhdessä vietetty aika on ihanaa ja puhumme jo yhteisestä tulevaisuudesta. Mieheni on minua 4 vuotta vanhempi ja hyväpalkkaisessa työssä, itse olen vielä opiskelija. Ennen meidän seurustelun alkua hän tapaili 11 vuotta vanhempaa (37v) naista, joka oli kuulemma todella nuorekas sekä ulkonäöltään että käytökseltään. Hän on lisäksi erittäin akateeminen ja maailmaa nähnyt. Kun puhuimme aikaisemmista suhteista sain mieheltäni sellaisen kuvan että hänen suhteensa tähän naiseen oli erittäin intohimoinen vaikkakin lyhyt, ja loppui siihen kun tämä nainen muutti toiseen maahan töiden takia. Aikaisemmin satuin aivan vahingossa näkemään sähköpostiviestin tältä naiselta ja huomasin että mieheni oli ollut häneen yhteydessä vielä seurustelumme alkuvaiheessa, tai siis siinä tapailuvaiheessa, vaikkakin yhteydenpito näytti aika viattomalta.
Tämä asia kuitenkin häiritsi minua hieman koska en halua olla kenenkään "toinen vaihtoehto" ja epäilin että mieheni olisi edelleen yhteydessä tähän naiseen, varsinkin kun hän on nyt kesällä tulossa takaisin lomalle. Siispä luin mieheni sähköposteja, mistä en todellakaan ole ylpeä. Olin hänen koneellaan ihan luvallisesti eikä minun tarvinnut murtautua sisälle koska salasanat oli talletettu. Halusin vain todistaa itselleni ettei minulla ollut mitään tarvetta olla mustasukkainen ja näinkin ettei mieheni ja tämän naisen välillä ole ollut moneen kuukauteen minkäänlaista keskustelua.
Luotan mieheeni mutta hänellä tuntui olevan aivan erityinen side tähän naiseen, ja koska tämä suhde loppui lyhyeen voisin helposti kuvitella että mieheni vieläkin jollain tasolla haaveilee hänestä koska he eivät ikinä päässeet seurusteluvaiheelle asti eikä suhde siis päässyt arkipäiväistymään. Nainen on kuitenkin muuttonsa jälkeen flirttaillut miehelleni netissä ja on sanonut haluavansa tavata mieheni kun tulee vierailulle.
Minulla ei ole itsetunto-ongelmia, mutta tiedostan sen että olen miestäni nuorempi ja kokemattomampi, ja paljon vähävaraisempi koska olen vielä yliopistossa. Tämä nainen taas on paljon vanhempi mutta kuitenkin nuorekas, hyväkroppainen jne, itsevarma, omaa akateemisen ammatin ja hyvän uran. Luotan mieheeni mutta en luota tähän naiseen, en usko että hän kunnoittaa meidän suhdettamme. Jotenkin minulle vain iskee välillä epävarmuus siitä riitänkö miehelleni koska olen häneen verrattuna vähävarainen ja kokemattomampi sekä seurustelu että seksiasioissa. Olemme kuitenkin samalla aallonpituudella, pystymme puhumaan asioista ja uskon että hän rakastaa minua.
Mietin pitäisikö minun puhua miehelleni epävarmuuksistani vai työstää asioita itse omassa rauhassani ja antaa suhteemme kehittyä omalla painollaan. Ehkä epävarmuuteni johtuu siitäkin että minut on aikaisemmin jätetty aivan yllättäen lupaavasti alkaneessa suhteessa. Tunnen huonoa omatuntoa siitä että luin mieheni sähköposteja vaikkakin en aio kertoa hänelle tästä koska vika on minussa ja tämä aiheuttaisi välillemme turhaa kitkaa koska hän ei ole tehnyt mitään väärin.
Muuten itsetunnossani ei ole mitään vikaa. Olen aktiivinen, minulla on laaja ystäväpiiri ja vaativa osa-aikatyö. Opiskelen vaativaa ja akateemista alaa ja olen ylpeä saavutuksistani. Olen vain todella kokematon ihmissuhdeasioissa.
Tämä asia kuitenkin häiritsi minua hieman koska en halua olla kenenkään "toinen vaihtoehto" ja epäilin että mieheni olisi edelleen yhteydessä tähän naiseen, varsinkin kun hän on nyt kesällä tulossa takaisin lomalle. Siispä luin mieheni sähköposteja, mistä en todellakaan ole ylpeä. Olin hänen koneellaan ihan luvallisesti eikä minun tarvinnut murtautua sisälle koska salasanat oli talletettu. Halusin vain todistaa itselleni ettei minulla ollut mitään tarvetta olla mustasukkainen ja näinkin ettei mieheni ja tämän naisen välillä ole ollut moneen kuukauteen minkäänlaista keskustelua.
Luotan mieheeni mutta hänellä tuntui olevan aivan erityinen side tähän naiseen, ja koska tämä suhde loppui lyhyeen voisin helposti kuvitella että mieheni vieläkin jollain tasolla haaveilee hänestä koska he eivät ikinä päässeet seurusteluvaiheelle asti eikä suhde siis päässyt arkipäiväistymään. Nainen on kuitenkin muuttonsa jälkeen flirttaillut miehelleni netissä ja on sanonut haluavansa tavata mieheni kun tulee vierailulle.
Minulla ei ole itsetunto-ongelmia, mutta tiedostan sen että olen miestäni nuorempi ja kokemattomampi, ja paljon vähävaraisempi koska olen vielä yliopistossa. Tämä nainen taas on paljon vanhempi mutta kuitenkin nuorekas, hyväkroppainen jne, itsevarma, omaa akateemisen ammatin ja hyvän uran. Luotan mieheeni mutta en luota tähän naiseen, en usko että hän kunnoittaa meidän suhdettamme. Jotenkin minulle vain iskee välillä epävarmuus siitä riitänkö miehelleni koska olen häneen verrattuna vähävarainen ja kokemattomampi sekä seurustelu että seksiasioissa. Olemme kuitenkin samalla aallonpituudella, pystymme puhumaan asioista ja uskon että hän rakastaa minua.
Mietin pitäisikö minun puhua miehelleni epävarmuuksistani vai työstää asioita itse omassa rauhassani ja antaa suhteemme kehittyä omalla painollaan. Ehkä epävarmuuteni johtuu siitäkin että minut on aikaisemmin jätetty aivan yllättäen lupaavasti alkaneessa suhteessa. Tunnen huonoa omatuntoa siitä että luin mieheni sähköposteja vaikkakin en aio kertoa hänelle tästä koska vika on minussa ja tämä aiheuttaisi välillemme turhaa kitkaa koska hän ei ole tehnyt mitään väärin.
Muuten itsetunnossani ei ole mitään vikaa. Olen aktiivinen, minulla on laaja ystäväpiiri ja vaativa osa-aikatyö. Opiskelen vaativaa ja akateemista alaa ja olen ylpeä saavutuksistani. Olen vain todella kokematon ihmissuhdeasioissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
" Mieheni on minua 4 vuotta vanhempi ja hyväpalkkaisessa työssä, itse olen vielä opiskelija. Ennen meidän seurustelun alkua hän tapaili 11 vuotta vanhempaa (37v) naista, "
Sinä olet siis tuota vaihtoehtoa 15v nuorempi.
" olen miestäni nuorempi ja kokemattomampi, ja paljon vähävaraisempi koska olen vielä yliopistossa. Tämä nainen taas on paljon vanhempi mutta kuitenkin nuorekas, hyväkroppainen jne, itsevarma, omaa akateemisen ammatin ja hyvän uran"
Uralla, rahalla ja ammatilla ei ole miehelle juurikaan merkitystä. Sen verran tietenkin että elämäntapatyöttömän elättäminen kävisi jossain vaiheessa vituttamaan.
Eli minä väitän että pelkkä nuoreus lyö aina laudalta itsevarmuuden, ammatin, uran ja kaiken muun sen hyvän, minkä ikä tuo. Ajan hampaalle nimittäin ei voi mitään, vaikka olisi kuinka nuorekas, ei 37-vuotias voi näyttää yhtä hyvältä kuin "samantasoinen", mutta 15v nuorempi.
Eli älä turhaan huolehdi.