etenkin lehdet ja parisuhdeneuvojat paasaa, että uskottomuus ei voi johtaa uuteen parempaan suhteeseen. aina kuulema huomaa, että arki ei luonnistukkaan uuden kumppanin kanssa. ei se toinen olekaan niin ihana, löytyikin huonoja puolia (yllätys?!). oma kumppani on hyvä, parempi, paras ja kun kaduttaa ja kaduttaa! eikö todellakaan kenekään uskottomuudesta alkanut suhde ole onnistunut? miksei heistäkin (onnellisista:) puhuta tasapuolisesti. itse tiedän yhden onnellisessa suhteessa elävän ja uusperheen perustaneen pettäjän: siskoni exän! mutta olisi mielenkiintoista kuulla asiaomaisten kommentteja miten kaikki on onnistunut?
tunnetteko yhtään ketään?!
kummailija
91078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tunnen monta paria jotka ovat suhteensa aloittaneet "luvattomasti". Yhdessä elelevät edelleen, kukaan näistä pareista ei ole eronnut. Enkä usko että kukaan naistä osapuolista on "uutta" kumppaniaan pettänyt, suhteet ovat kestäneet 3 - 30 vuotta.
Itselläni ei ole omakohtaisia kokemuksia.
Voi olla niin, että sen vanhan suhteen päättyminen jää käsittelemättä, jos suoraan ryntää uuteen. Ongelmiahan siitä syntyy. Varsinkin jos on ollut pitkä suhde takana, ei siitä niin vain irtaannuta.
Läheltä seuranneena jokainen tuntemani tuollainen tapaus on johtanut vain ja ainoastaan itkuun ja hammasten kiristykseen. Pettäjä on joka kerta huomannut että vanhassa olisikin vara ollut parempi ja miten uusi heila onkin pettymysten pettymys...
olin nykyisen aviomieheni rakastajatar puoli vuotta kun suhde paljastui. Tosin mies jo vähän aikaisemmin paljastumista oli päättänyt erota. Syyt jo syvemmällä aikaisemmissa aviovuosissa. Yhdessä oltu yli 10 vuotta. Pari lasta. Ei sekuntiakaan ole mies avioeroaan kuulemma katunut. Sitä on katunut että niin kauan edellisessä liitossa kitkutteli eteenpäin.
Voi vaihtamalla siis elämänlaatu parantua.
Minun mielestä pettäminen on väärin...
Ja minun oma kantani on jos pettää kerran pettää uudestaan jotkut hölmöt luulee että ihminen voi muuttua ja lopettaa pettämisen...
Motto: Pettää kerran pettää aina
(vähän niinkuin kerran varas aina varas)
kun kerran pettää niin jotain voi oppiakin. Pätee myös itseeni ja avomieheeni. Tietysti jos kumppanista ei välitä niin tilanne on toinen.
Olemme ollet yhdessä nyt 15v. Kumpikin oli tutustuessamme suhteessa toiseen. Omalta kohdalta se oli silloin epäkypsyyttä, etten aikaisemmin päässyt eroon exästäni vaan ensin petin ja sitten jätin. Myönnän, että tein paskatempun exälle, mutta meistä ei olisi tullut koskaan onnelisia. Mieheni, johon silloin tutustuin, oli se oikea rakkauteni. Tein myös päätöksen, että tämä pysyy. En ole pettänyt häntä koskaan....ei ole tarvinnut muuta etsiä. Omat ongelmat meilläkin on ollut matkan varrella: työttömyyttä yms. taloudellista ongelmaa ja haluttomuuttakin seksin saralla, mutta nyt kaikki jälleen mallillaan. Kärsivällisyyttä ja ymmärrystä tarvittu molemmin puolin vuosien varrella. Onnellisia ja rakastuneita edelleen.
ainakin Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat aloittaneet keskinäisen suhteensa uskottomuudesta. jossakin haastattelussa kertoivat, että alku oli kauheen rankkaa: uusi rakentui surulle (lapset) ja syyllisyyteen entisen suhteen rikkominen. kovia koettelemuksia oli ollut. vaati molemmilta asennetta ja tahtoa. MUTTA nyt on kuulema asiat paremmin ja jopa onnellisesti.
Suhteemme alkaessa mies oli naimisissa. En nyt ala erittelämään juttua tämän tarkemmin, mutta vastauksena kysymykseesi: kyllä, uskottomuus todellakin voi johtaa onnellisempaan elämään. Meidän häitämme tanssitaan lauantaina!