Totuus lähimmäisen rakkaudesta esiin

Mites se on tuon lähimmäisen rakkauden kanssa niinku ihan oikeesti ja tottapuhuen uskiksilla? Kuinkas se "uuden luomuksen" edesottamukset näkyy, kun naapurin koira paskantaa nurmikollesi tai naapuri vaan ihan muuten vaan urputtaa sulle kaikesta, työkamu vetää pisteet itsellensä sun tekemästä työstä tai haukkuu sua selän takana, etkä saa sitä havittelemaasi palkankorotusta, uskisveli tai - sisar ojentaa sua ylimielisestä käytöksestäsi, sukulainen kutsuu muut, muttei sua rippijuhliin.
Ottaako pannuun, rupeeko raivostuttaa, menetätkö malttisi, huudatko täyttä kurkkua, alkaako inhottaa ko. ihmisten naamataulu oikein perusteellisesti vai miten reagoit?

Turvaudutko näissä elämän kriisitilanteissa Raamatun sanaan, etsitkö innokkaasti vastauksia sieltä, miten voisit konfliktit hoitaa sillee hienosti, Jumalan mukaisesti, oletko lempeä, pitkämielinen, etkä etsi omaasi, vaan vaikkapa sen naapurisi parasta??

Olkaapa nyt kerrankin rehellisiä itsellenne ja muistelkaa ja miettikää ja jakakaa kokemuksenne "uskosta arkielämän pyörteissä", vaikkapa täällä.

Mä voin rehellisesti sanoa, että naapurin toivoisin muuttavan hevonkuuseen, useimmat työkaverini kuuhun ja en pistäisi niin pahaksi, vaikka sukulaisten näkeminen harvenisi kerta sataan vuoteen.
189
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

ettei siinä virren veisuut eikä Raamatun lukemiset auta, kun naapuri päräyttää ruohonleikkurin soimaan pyhäaamuna kukonlaulun aikaan, kyllä siinä pikkupirun sarvet pomppaa het pystyyn.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hellehelliikuiteski kirjoitti:

Mites se on tuon lähimmäisen rakkauden kanssa niinku ihan oikeesti ja tottapuhuen uskiksilla? Kuinkas se "uuden luomuksen" edesottamukset näkyy, kun naapurin koira paskantaa nurmikollesi tai naapuri vaan ihan muuten vaan urputtaa sulle kaikesta, työkamu vetää pisteet itsellensä sun tekemästä työstä tai haukkuu sua selän takana, etkä saa sitä havittelemaasi palkankorotusta, uskisveli tai - sisar ojentaa sua ylimielisestä käytöksestäsi, sukulainen kutsuu muut, muttei sua rippijuhliin.
Ottaako pannuun, rupeeko raivostuttaa, menetätkö malttisi, huudatko täyttä kurkkua, alkaako inhottaa ko. ihmisten naamataulu oikein perusteellisesti vai miten reagoit?

Turvaudutko näissä elämän kriisitilanteissa Raamatun sanaan, etsitkö innokkaasti vastauksia sieltä, miten voisit konfliktit hoitaa sillee hienosti, Jumalan mukaisesti, oletko lempeä, pitkämielinen, etkä etsi omaasi, vaan vaikkapa sen naapurisi parasta??

Olkaapa nyt kerrankin rehellisiä itsellenne ja muistelkaa ja miettikää ja jakakaa kokemuksenne "uskosta arkielämän pyörteissä", vaikkapa täällä.

Mä voin rehellisesti sanoa, että naapurin toivoisin muuttavan hevonkuuseen, useimmat työkaverini kuuhun ja en pistäisi niin pahaksi, vaikka sukulaisten näkeminen harvenisi kerta sataan vuoteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu