Sydämeen sattuu... sattuu niin paljon.. mikään ei auta, kukaan ei voi auttaa, sen tiedän.
Tunteiden puuttuminen ei ollut syynä eroomme. Rakastan häntä niin. Nyt mielessäni kaikuu vain se mitä hän minulle sanoi, viimeksi kun nähtiin. Tuntuu, että nyt vain haikailen hänen peräänsä entistä enemmän.
Hän kertoi minulle, että hän on ollut monen eri tytön kanssa ennen minua, mutta minä olin ainoa, joka on kunnioittanut hänen perhettään, ystäviään ja erityisesti häntä itseään niin paljon. Hän sanoi, että jos joskus pystyy elämään niin että voi perustaa perheen (ja hän kuulemma haluaa joskus oman perheen), hän haluaa sen perheen minun kanssani, koska kukaan muu ei voi olla parempi hänelle kuin minä.
Ja ne sanat näyttivät tulevan suoraan hänen sydämestään. Ei hän minua käskenyt jäämään odottamaan, sanoi vain että ehkä minulle on parempi löytää joku toinen, joka todella tekee minut onnelliseksi.
Olen katkera, kun mietin, miksi hän ei voi sitten edes yrittää elää niin, että voisi suunnitella perheen perustamista? Miksi hänellä ei ole tarpeeksi tahtoa muuttaa elämäänsä siihen suuntaan. Miksi hän ei voi edes yrittää tehdä minua onnelliseksi. Jos kuitenkin haluaa sitä.
Tuntuu että en pääse erostamme ikinä yli. En voi koskaan unohtaa tunteitani häntä kohtaan. Sydämeni on todellakin rikki.
Tunteiden puuttuminen ei ollut syynä eroomme. Rakastan häntä niin. Nyt mielessäni kaikuu vain se mitä hän minulle sanoi, viimeksi kun nähtiin. Tuntuu, että nyt vain haikailen hänen peräänsä entistä enemmän.
Hän kertoi minulle, että hän on ollut monen eri tytön kanssa ennen minua, mutta minä olin ainoa, joka on kunnioittanut hänen perhettään, ystäviään ja erityisesti häntä itseään niin paljon. Hän sanoi, että jos joskus pystyy elämään niin että voi perustaa perheen (ja hän kuulemma haluaa joskus oman perheen), hän haluaa sen perheen minun kanssani, koska kukaan muu ei voi olla parempi hänelle kuin minä.
Ja ne sanat näyttivät tulevan suoraan hänen sydämestään. Ei hän minua käskenyt jäämään odottamaan, sanoi vain että ehkä minulle on parempi löytää joku toinen, joka todella tekee minut onnelliseksi.
Olen katkera, kun mietin, miksi hän ei voi sitten edes yrittää elää niin, että voisi suunnitella perheen perustamista? Miksi hänellä ei ole tarpeeksi tahtoa muuttaa elämäänsä siihen suuntaan. Miksi hän ei voi edes yrittää tehdä minua onnelliseksi. Jos kuitenkin haluaa sitä.
Tuntuu että en pääse erostamme ikinä yli. En voi koskaan unohtaa tunteitani häntä kohtaan. Sydämeni on todellakin rikki.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen pahoillani, että sinuun noin kovasti koskee. Et koskaan kertonut minulle mitään, vaikka tiesit, kuka olin. Sinä pelkäsit, että hän saa tietää. Miksi sinä pelkäsit? Siksikö, että minä tulen ja vien? Rehellinen pitää olla, vaikka olisi vaikeaa.
Katkeruudessasi menit kuitenkin liian pitkälle ja haavoitit kaikkia ja myös itseäsi. Mitä ihmettä ajattelit kaikella sillä häirinnällä? Mustasukkaisuudella ja omistamisenhalulla kuitenkin pitää olla rajansa. Älä roiku, jos hän palaa luoksesi, niin hän tekee sen itse. Sinun ei tarvitse kahlita häntä, hän tulee itse, jos niin haluaa. Ole onnellinen niistä hetkistä, jotka sinulla oli hänen kanssaan. Silloinhan tämä juttu olisi harvinaisen selvä. Mutta kyllä on jo liikaa, että olet mustasukkainen 10v vanhoista asioista. Elettyä elämää, sattui nyt vaan niin käymään. Ei sellaista unohda koskaan.
Toivon ihan vilpittömästi hyvää jatkoa sinulle, lapsillesi ja perheellesi. Jos sinulla yhtään on selkärankaa jäljellä, voit kirjoittaa minulle siihen samaan osoitteeseen, joka sinulla on ja samantien voit sen antaa tälle miehellekin. Jos häirintä jatkuu, siitä tulee rangaistus, sinähän tiedät sen. Nyt on totuuden aika ja sinulla on paljon selitettävää. Et voi enää pakoilla.
En oikein ymmärtänyt viestiäsi. En todellakaan mieti mitään 10 vuotta vanhoja juttuja. Olen itse vasta päälle kahdenkymmenen. Niin tuore juttu, että voikin sulaisi päälle.
Kirjoittamasi vaan sopii niin hyvin tähän tilanteeseen, että turha sen henkilön, jolle minä kirjoitin on paeta tekemisiään enää. Se henkilö on niin läpinäkyvä, ei ole erehtymisen mahdollisuutta enää.
Ja pian hän sen saa itsekin tietää. Odottakoon vain. Cry-baby, oli tosi hyvä kirjoitus tuo, mitä selitit, kiitos siitä, että sen kirjoitit.
Aivan sama juttu.. Meilläkään ei oollu tunteiden puuttuminen syynä eroon. en tiä mikä tuli suhteeseen.. Jätkän perhe piti musta jne.. En voi kanssa unohtaa sitä, yrittänyt monella tavalla mutta ei onnistu..
Jätkä sanoi aivan samalla tavalla kuin sinulle. On parempi että etsit jonkun muun jne.. Mutta kun mä en halua etsiä! Oon yrittäny kaikin tavoin olla vieläkin yhteydessä siihen jätkään. Muutaman kerran ollaan soiteltu ja se ei ole löytänyt uutta.. Haluan sen takasin ja pian!!!!
Cry-baby: Koita pärjätä, samoin yritän minäkin..
Se sattuu, paljon. Ei ulkopuolinen sitä ymmärrä. Sanovat vaan että aika parantaa haavat, aika tuo unohduksen. Mutta kun ei halua unohtaa, ei pysty unohtamaan. Yöt on aina pahimpia.
Kun toinen lähtee monen tuhannen kilometrin päähän määrittämättömäksi ajaksi,viimeisiksi sanoikseen lausuu rakastavansa sinua, mitä kaipaamaan jääävän kuuluu siinä kohtaa tehdä? Odottaa? Mutta kuinka kauan...Unohtaa? Helpommin sanottu kuin tehty..Rakastaa?
En tiedä mitä tehdä, miten toimia, mitä ajatella? Mutta tiedän mitä tunnen, enkä olisi koskaan uskonut rakkauden olevan helvetti maan päällä..
Kuulostaa hyvinkin tutulta tilanteelta. Erojakin varmasti on, mutta itse en ole jäänyt tuollaisten tyyppien perään suremaan. Täytyy osata ajatella omaa parastaan ja pyrkiä unohtamaan mies mahdollisimman nopeasti kun on surutyön tehnyt. Pari kertaa olen omalla kohdallani huomannut, että tuo perheen perustaminen ja blaa blaa, "etsi parempi kuin minä olen", on klisee ja joku muoti-ilmiö... Toivon että pääset elämässäsi eteenpäin ja tukeudu ystäviin niin varmasti selviät!