Olen varmaan koko aikuisikäni miettinyt, että miksi olin lapsena aina sairaana. Olen syntynyt 60-luvun puolivälissä.
Isäni poltti tupakkaa kotona, tosin parvekkeen ovi auki, mutta silti koko asunto oli tupakansavun täyttämä. Eikä varmaan talvipakkasilla ollut niin mukavaa olla sekä savussa että kylmässä. Mutta se oli siihen aikaan normaalia. Jopa busseissa sai polttaa sisällä.
Olisiko siinä ollut yksi syy? Ja toinen oli varmaan huono ravinto. Ei siihen aikaan ollut eineksiä. Kun äitini oli töissä, niin sitten syötiin voileipää kun en lapsena osannut muuta laittaa.
Minulla on jäänyt suorastaan painajaisia siitä, että olin lähes aina flunssassa, influenssassa, jossakin rokossa (kaikki käytiin läpi), korvatulehduksessa, angiinassa (kun kitarisat oli poistettu), päänsäryssä, vatsataudissa... olikohan vielä muita...?
Joskus yli 20 vuotiaana, kun muutin pois kotoa, aloin olla suhtkoht terve. Olisin kiinnostunut kommenteista, jos joku osaa asiaan jotain sanoa.
Hyvää kesää kaikille!
Isäni poltti tupakkaa kotona, tosin parvekkeen ovi auki, mutta silti koko asunto oli tupakansavun täyttämä. Eikä varmaan talvipakkasilla ollut niin mukavaa olla sekä savussa että kylmässä. Mutta se oli siihen aikaan normaalia. Jopa busseissa sai polttaa sisällä.
Olisiko siinä ollut yksi syy? Ja toinen oli varmaan huono ravinto. Ei siihen aikaan ollut eineksiä. Kun äitini oli töissä, niin sitten syötiin voileipää kun en lapsena osannut muuta laittaa.
Minulla on jäänyt suorastaan painajaisia siitä, että olin lähes aina flunssassa, influenssassa, jossakin rokossa (kaikki käytiin läpi), korvatulehduksessa, angiinassa (kun kitarisat oli poistettu), päänsäryssä, vatsataudissa... olikohan vielä muita...?
Joskus yli 20 vuotiaana, kun muutin pois kotoa, aloin olla suhtkoht terve. Olisin kiinnostunut kommenteista, jos joku osaa asiaan jotain sanoa.
Hyvää kesää kaikille!
Vastaukset 1
Vanhimmat
nyt eleensäkin sairastavat aikuisia enemmän.
Kitarisoja on yksi, nielurisoja kaksi, ihan OT.