erottiin miehen kanssa ja olin sitä ennenkin lasten pääasiallisessa hoitovastuussa ja hoidin suhteet anoppiin ja appeen omasta mielestäni jopa paremmin kuin mieheni, joka saattoi omille vanhemmilleenkin äyskiä mistä vain. No, ero tuli ja vaikka edelleen infoan lapsista (jotka asuvat kanssani ja näkevät isäänsä harvemmin ja eivät yhdessä vietä niinkään sitä säännöllistä arkea) jne niin he eivät halua olla missään kontaktissa kanssani. ottaa päähän, että turhaan siis avioliiton aikanakaan hoidin kaikki synttärit ja joulut ynnä muut tunnontarkasti - ei sillä loppupeleissä mitään virkaa ollutkaan. On se kumma kun aikuiset ihmiset ei voi käyttäytyä aikuisen lailla.
kummaa...
cmcmxm
3446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanhempien ei koskaan tarvitse olla puolueettomia, he ovat aina lapsensa puolella.
Minusta heidän käytöksensä on erittäin aikusimaista - jos he tietävät että olemalla tekemissä sinun kansaan he ehkä haukkuisivat sinut tai että heillä olisi tarve puuttua eroon. Tämä jälkimmäinen on erittäin lapsellista ja valitettavan yleistä.
Miksi sinun on vaikea luopua ex:n perheestä? Miksi suhde ex:n sukuun ylipäätään pitäisi jatkua? Kieltäytyvätkö ex appivanhemmat tapaamasta myös lapsia ? Sillä lasten tapaamiseen ei sinun ja heidän välillä tarvita kontaktia - heidän oma lapsensa ( ex) hoitaa varmaan sen tehtävän....
Normaalisti siihen puolison sukuun pidetään yhteyttä kun kerran ollaan yhdessä... ja kun erotaan niin yhteys myös katkeaa....
Minusta ainakin on hyvin kiusallista kun veljen ex yrittää "olla ystävä". Kohteliaasti mutta päättäväisesti ole yrittänyt viestittää etten näe itse mitään tarvetta tälle toiminnalle... Kun he olivat yhdessä halusin olla kohtelias veljeni vaimoa kohtaan, mutta ei hän koskaan ollut sellainen jonka olisin valinut omaksi ystäväksi. Toinen asia on etten halua veljelleni ja hänen mahdollisesti uudelle naiselle sellaista mielikuvaa että veljeilen veljeni ex:n kanssa, sillä ainakaan minä en olisi innostunut tapaamaan mieheni sisaruksia/vanhempia jos tietäisin että he tapailevat miehen ex:n kanssa ja ovat ystäviä.
Mutta jokainen tyylillään ja muista ei kaikilla ole halu olla kaikkien kaveri.
ymmärrän molemmat näkökannat. Toisaalta kun ei ole vielä uusia puolisoita niin ei tarvitsisi heitäkään "varoa". Ja kun miettii, niin jos lapset ovat lähivanhemmalla niin luulisi lasten kuulumisista olevan mukava kuulla - koska ei se etävanhempi ikävä kyllä elä sitä arkea kuin raapaisten, kun ajattelee pelkkää aikaakin kuinka vähän osallistuu lasten elämään.
Mutta itse otan neuvosta vaarin - jääköön sitten toisen puolen mummi ja ukki etäisiksi lapsille :-( en minä heitä itse tarvitse, eivätkä he minua - mutta lapsia käy tässä vähän sääliksi. Ja kyllä vähän sitä mummia ja ukkiakin, jotka ennen pidettiin lasten elämässä kiinni (minun toimestani ) ihan eri lailla kuin nykyään.
Laitahan ne lapset itse olemaan yhteydessä sinne mummolaan niin vastaanotto on varmaan ihan toinen, ei äidin ole välttämätöntä toimia välikätenä jos lapsi osaa puhua jo itse.
Varsinkin aika monella lapsella ( aika pienelläkin ) on se oma kännykkä johon isovanhemmat / etävanhempi voi soittaa täysin suoraa ja pitää sitä yhteyttä. Näin se "vierastaminen " sitä oman lapsen ex-puoliso kohtaan voidaan kiertää. Monesti sille pienellekin lapselle hommataan se känny että ero on tuonnut muutoksia.
Vaikka meilläkin veli on eronut pidämme toki yhteyksiä lapsiin vaikka emme veljen ex-vaimoon. Mutta nuorin on kohta 4 v joten riippuu paljon kuinka vanhoja lapset ovat... ja muuten sen puhelimen puheaikaa saatu sitten isän puolelta. Puhelimeen on tallennettu pikavalintaan meidän numerot ja lapsella on tieto että ihan milloin vain vois soittaa.
Tuskin niillä ex-puolison vanhemmilla ihan sama suhtautuminen on lapsiin kun sinuun. Jos lapset ovat niin isoja että heidän kanssa voi keskustella, keskustele ihmeessä.... mutta kuten meillä lapsilla on korvat joten se miten lapsen kertovat äidin puhuneet isästä ( ex) ja ex-appivanhemmista ( oli sitten totta tai ei) vaikuttaa taatusti miten siihen ex-miniään / ex-kälyyn tulee suhtautua. Osa vahemmista ihmisistä kyllä tietää jos heistä on puhuttu pahaa ( vaikka vain kiukuspäissään) ja mielummin ovat niin vähän kuin mahdollista kyseisen ihmisen kanssa jatkossa tekemisissä, usein tämä tieto tulee nimenomaan lasten välityksellä.
Joten usein eron tiimellyksessä sanotut lauseet kummitelevat myös tulevaisuudessa teidän välejä. En sano että olisit koskaan pahaa sanaa sanonut ex-appivanhemista mutta valitettavan usein näin on monesti ollut useassa tapuksessa ( ja näitähä asioita ei muuten aika korjaa / hautaa) .
Muista kuitenkin useimmalle suhtautuminen sinuun ja teidän lapsiin on kaksi eri asiaa eikä niillä ole minkäänlaista yhtymäkohtaa - ei hyvässä eikä pahassa. Tämä koskee kaikkia ex-miehestä - miehen sukulaisiin sekä hänen kavereihin jopa yhteiset ystävät ovat hyvinkin varovaisia puheissaan ja jakaantuvat luonnollista kautta toisen kaveripiiriin ja se toinen jää sitten vähemmälle huomiolle. Ja oikeudenmukaisuuden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä vain ainoastaan tämä on käytännössä useinmiten se toimiva ja helppo ratkaisu...