Ainahan siitä saa kuulla että naiset ei osaa ajaa autoa. Mutta tein itse sellaisen havainnon joskus että yksin ajaessani ajo on joustavaa ja virheetöntä, mutta jos kyydissäni on äitini, siskoni, isäni, veljeni tai joku muu vastaava niin ajo on kaikkea muuta kuin luontevaa ja virheetöntä.
Onko teillä miehet joskus tullu mieleen ettei vika välttämättä ole autoa ajavassa naisessa vaan miehissä joille se ei vain onnistu istua hiljaa siinä vänkärin paikalla. Jos joku jatkuvasti huutais ja haukkuis ja neuvois ja viisastelis siinä vieresä ku te ajatte niin luulis että se teitäki hermostuttais ja saattas ruveta tulee virheitä???????????
Itselleni pahin kyytiläinen on siskoni joka on minua pari vuotta vanhempi ja luulee olevansa kaikessa minua parempi vaikka lopulta se aina olen minä joka auttaa häntä ja tekee asioita sen puolesta ku ei se mitää osaa kuitenkaa.
Onko teillä miehet joskus tullu mieleen ettei vika välttämättä ole autoa ajavassa naisessa vaan miehissä joille se ei vain onnistu istua hiljaa siinä vänkärin paikalla. Jos joku jatkuvasti huutais ja haukkuis ja neuvois ja viisastelis siinä vieresä ku te ajatte niin luulis että se teitäki hermostuttais ja saattas ruveta tulee virheitä???????????
Itselleni pahin kyytiläinen on siskoni joka on minua pari vuotta vanhempi ja luulee olevansa kaikessa minua parempi vaikka lopulta se aina olen minä joka auttaa häntä ja tekee asioita sen puolesta ku ei se mitää osaa kuitenkaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ehkä vain menet kipsiin sen takia, että joku toinen seuraa ajamista ja kenties kommentoikin sitä. Sanoisin tätä insinööriajoefektiksi, jossa kuski pääsee oikealle tasolleen vain yksin.
Mahdollistta on myös että ajotyylisi poikkeaa vieressä istuvan omasta. Riittävän suuri ero aiheuttaa automaattisesti ihmettelyä ja sanomista.
Pahimmassa tapauksessa vieressä istujat ovat oikeassa ja ajosi on oikeasti perseestä. Itse et sitä huomaa, koska suoriutuminen vaatii niin paljon huomiokyvystä ettei sitä riitä enää kokonaistilanteen näkemiseen. Vieressä istuva ehtii tarkkailemaan tilannetta paremmin ja huomaa mitä on tapahtumassa.
Tuokin voi päteä mutta ei minun tapauksessani.
Jos joku jatkuvasti huutais ja haukkuis ja neuvois ja viisastelis siinä vieresä ku te ajatte niin...
Ja
Kenties kommentoi ajamistasi
Ei kuulosta läheskään samalta.
Ihmettelen täytyykö vieressä istujan puuttua sellaisiin asiaoihin kuten, Pidänkö ratista yhellä vai kahella käellä. Onko siskollani tarpeellista valittaa että pidän vaihekepistä liian löysästi jos vaihaiteiden vaihto kuitenkin onnistuu luontevasti. Itse hän puritaa vaihekeppiä niin että rystyset valakosena ja riuhtoo sitä ku pöliä. Onko isälläni hyväkin syy valittaa siitä että kiihdytän lujempaa omalla autollani kun hän omalla 30 vuotta vanhalla rouskullaan. Nykyään autokouluissa ei muusta puhutakkaan ku taloudellisesta ajosta johon tuo kiihytys homma kuuluu myös. Äitini joka ei ole ajanut autoa ikuisuuksiin huutaa vieressä aina kun poeruutan -Varo tuota, varo tätä, ei sinne, ei niin lujaa...!!!! Vaikka jo autokoulussa tuli selväksi että olin luonnonlahjakkuus peruuttamisesa.
Ymmärtäisin jos todellakin olisin huono kuski mutta kun en ole. Heillä jää ylensä huomaamatta kaikki ne merkittävät virheet joita kaikilla tulee joskus tehtyä. Mutta he huutavat kaikesta jonninjoutavasta, mistä ei ole mitään hyötyä.
ota itse sama käytäntö korostetusti heidän kyydissä, mainitse vielä siskolles että se keppi kyllä siirtyy vähemmälläkin puristamisella, sehän voi lähteä irti jos liikaa repii=)
...oikeanlaisen havainnon.....
Lisää esimerrkiä: Nuoriso-onnettomuudet johtuvat usein juuri siitä, että matkustaja(t) yllyttävät ajamaan liian kovaa, tai tekemään muuta typeryyttä...
Kirjoituksen perusteella suurin ongelmasi on alemmuuskompleksi. Tämän vuoksi otat kaiken arvostelun herkästi itseesi ja hermostut. Se häiritsee ajamiseen keskittymistä. Voi olla että sulla on tuo tunne jo ennen kuin kommentoivat ajoasi mitenkään. He pelkäävät kyydissäsi aiheesta ja siksi sitä kommenttiakin tulee.
Olis ehkä parempi että jatkat ajoharjoittelua itse jotta saat lisää itseluottamusta ajamiseen. Moni vasta kortin saanut kuski luulee olevansa hyvä ja sujuva kuski, vaikkeivät sitä ole. Se paljastuu etenkin tilanteissa, joissa kuljettaja joutuu keskittymään muuhunkin kuin ajamiseen, esimerkiksi matkustajien kanssa jutteluun.