Sinusta ollaan kiinnostuneita, kun sulla on hiukset päässä, ei pitkät eikä kalju! Sulla on viikset ja sänki, pukeudut siististi pukuun ja kenkiin. Tuoksut hyvälle, ja omistat auton ja paksun lompsan, sekä avaat naiselle oven ja käyttäydyt aina herrasmiehen tavoin. Tahat annat palkkapäivänä naiselle joka ostaa ruokaa ja itselleen vaatteita ja kosmetiikkaa.
Kun olet unelmamies anoppikin tykkää. Osta anopille kukkia ja viinipulloja niin hän tykkää susta.
Kun olet unelmamies anoppikin tykkää. Osta anopille kukkia ja viinipulloja niin hän tykkää susta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mitäs sä laiska horo teet miehen hyväksi?
Antaa joka joulu.
tykkään ihan kaljuista miehistä. Herrasmiehen käytös pitää olla, vaikkakaan ostella ei tarvikaan. Aloittajan kirjoitus oli sarkasmia, mutta sitä ei kaikki tajua.
Ei saa kuin vittuilua ja haistattelua osakseen. Sehän on mitä säälittävintä isku-yritystä ja naisen alentamista. Miksi kukaan tasa-arvoisena itseään pitävä nainen antaisi availla ovia ja ojentaa tuolia, koska se on niin alentavaa?
olemaan naisellisena naisena, vastaanottamaan mieheltä huomiota ja huolenpitoa. Karskimmankin oloinen nainen on joskus ollut pikkutyttö, mutta on vuosien kokemusten myötä joutunut kenties ottamaan roolin, kovemman kuin itse onkaan.
Mulle on käynyt niin.. Olen elämässäni joutunut olemaan jätkäporukoissa, ja siellähän pitää olla kovempi kuin yksikään jätkistä. Mä olen pärjännyt, ollut se mikä menee eikä meinaa, hyökkää puolustaakseen, torjuu ettei tule torjutuksi.
Olen oppinut mm. hitsaamaan, vaihtamaan renkaat, korjaamaan autoa. Omistan hienon lenkkiavain sarjan, osaan monta sellaista asiaa, mitä joka jätkä ei osaakaan, naisista puhumattakaan.
Mutta. Miten vaikea mun olikaan aluksi ottaa vastaan mitään hyvää,asiallista mieheltä. Miten ihmeellä mä suhtautuisin mieheen, joka ei kuljeksikaan farkuissa ja hoodee- kilkkeissä, jolla on kauniit vaaleat lainehtivat hiukset. Ei kiroile, eikä syljeksi, ei käytä karskia kieltä, eikä kulje jätkäporukoissa..
Ällikälle jouduin minä, aina näppärä ja nopea hoksuinen. Mies aukaisee ovea, ottaa mun kantamukseni, huolehtii asioista jotka olen saanut aina huolehtia itse. Onko tää edes totta, on muitakin kuin kaljupäisiä massasta erottumattomia kappaleita..
Aikani tuota ihmettä katseltuani totesin, että voinhan mä tuota huomiota ottaa vastaan, hävittää karskiuttani, kaivaa sitä pikkutyttöä mikä joskus olin, esille ja pintaan. Mun ei tarvitsekaan osata kaikkea, pystyä kaikkeen, olla pelkäämättä mitään.
Omia asenteita tarkistelin; uskallan elää naisena ja ottaa häkeltymättä vastaan pieniä huomion osoituksia. En tarvtse lahjoja enkä lahjuksia, mutta nautin todella, kun huomaan miehen (nyt mieheni) arvostavan minussa pehmeyttä, suloisuutta, joka jätkäporukassa oli visusti piilossa.
Ehkä tämä on oppimisen tulosta.. Tänä päivänä sanoisin ehdottoman ein, jos joku jätkärenttu lähestyisi niine aikeine, vaikka itse joskus olin jätkistä jätkin.
Älkää hyvät miehet menettäkö toivoanne. Tietysti kurja, kun näkee naisia, jotka hakkaavat päätään seinään kaikenmaailman kusipäitten kanssa, mutta älkää alkako niitä pelastamaan. Katselkaa maailmaa avoimin silmin.. jossain siinä ihan lähellä saattaaa olla ei niin pitkäsäärinen, ehkä hieman ylipainoinen, elämässä jo paljon nähnyt nainen, joka on oppinut arvostamaan hyvää, mutta ei tiedä, miten sen hyvän miehen huomion saisi käännettyä itseensä, kun monetkin katsovat vain ulkokuorta. Nekin jotka siitä toisia moittivat.
Minua ei kiinnosta ketä mikäkin kiinnostaa. Ei kiinnosta miellyttää sinua tai sinun äitiäsi.