Lueskelin näitä kirjoituksia, ja en oikein saanut selkeää kuvaa siitä MILLAINEN tämä AT-mieheksi itseään kuvaava mies on. Ja selvyyden saamiseksi, voisiko joku itseään AT-miehenä pitävä kuvailla itseään. Miltä näytät, mitä teet (työsi ja harrastuksesi) Millainen olet luonteeltasi ? Uskotko, että juuri sinun tyyppisesi mies on varma/stereotyyppinen ATM. vai oletatko/tiedätkö, että joku kanssasi samankaltainen mies voisi onnistua parisuhdeasioissa ?
AT-mies - kuvaile itseäsi
kiinnostaapi
37471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
"Miltä näytät?"
---Rujolta. Osa naamastani on kirveellä veistetyn näköistä. Olen myöskin kaljamahainen laihaläski.
"Mitä teet?"
---Taistelen mielenterveyteni kanssa.
"Millainen olet luonteeltasi?"
---Tunteellinen ja jokseenkin impulsiivinen. Kilpailuhalukkuuteni liittyy vain tiettyihin asioihin eikä läheskään kaikkiin.
"Uskotko, että juuri sinun tyyppisesi mies on varma/stereotyyppinen ATM. vai oletatko/tiedätkö, että joku kanssasi samankaltainen mies voisi onnistua parisuhdeasioissa?"
---Enpä usko. Tietyntyyppiset naiset saattavat haluta minua, mutta minä en heitä. Ihastun helposti yksinäisiin änkyröiviin naisiin (prinsessoihin) ja sen jälkeen jään tavallaan lukkoon heidän kanssaan enkä osaa päästää heistä irti. Jos en saa vastakaikua ihastuksiltani niin ihastukseni alkavat helposti elää pääni sisällä ja unohdan heidät kokonaan oikeassa elämässä ja ennenpitkää saan järkyttyä kun he löytävät poikaystävät.
"Jos en saa vastakaikua ihastuksiltani niin ihastukseni alkavat helposti elää pääni sisällä ja unohdan heidät kokonaan oikeassa elämässä ja ennenpitkää saan järkyttyä kun he löytävät poikaystävät."
---Ja tuohon lisäyksenä, että sitten ne vasta alkavatkin elää mielessäni jos ilmassa on edes jonkunnäköistä vastakaikua.
Näytän tylsältä ja rumalta. Suupieleni ovat luonnostaan alaspäin ja jo kalloni muoto on sellainen, ettei minusta saisi mitenkään hyvännäköistä. Olen lyhyt, vähän yli 170. Pukeutumiseen en viitsi panostaa ollenkaan; en ole ostanut uusia vaatteita vuosikausiin, ja "tyylini" tiivistyy pitkälti siihen, että äiti valitsee vaatteet (kauluspaitaa ja puuvillahousua), isä leikkaa hiukset (lyhyeksi, josta ne saavat aina kasvaa ilman mitään kampausta määrittelemättömän pitkiä aikoja). Piilolinsseihin en siirry, vaikka aseella uhkaisivat, ja silmälasini eivät ole lähellekään sitä tyylikkäintä sorttia.
Työkseni en tee mitään, en ole koskaan tehnytkään. Osaan toki tehdä monenlaisia asioita, mutta kutsun niitä työn sijasta puuhasteluksi, sillä en tienaa niillä mitään. Intohimoisin harrastukseni on musiikki, soitan lukuisia instrumentteja, sävellän - ja nyt viimeisimpänä olen tänä keväänä ryhtynyt myös sanoittelemaan ja laulamaan genrenäni huumorimusiikki. (Sekä genre- että soitinvalinnat olen tehnyt varsin tietoisesti, että ne olisivat mahdollisimman epäseksikkäitä.) Siinä lajissa olen saavuttanut jopa pienimuotoista menestystä nettimittapuulla, mutta enpä tuollakaan itseäni elättämään pystyisi, joten peräkammarielämä jatkuu. Lisäksi yritän lukea paljon. Opiskelen humanistisia aineita, ja vaikka arvosanani ovat toistaiseksi olleet hyviä, en pidä tulevaisuuttani alalla kovin todennäköisenä, sillä en ole feministi.
Luonteeltani olen syrjäänvetäytyvä, hiljainen, nöyrä, olemattomalla itseluottamuksella varustettu ja äärettömän kyyninen. En ole koskaan - en edes lapsena - pystynyt solmimaan läheisiä ystävyyssuhteita, joten pidän myös rakastumisen mahdollisuutta epätodennäköisenä; sitä epätodennäköisempää on vain se, että saisin vastarakkautta, joten en suotta ajattele asiaa.
Pidän itseäni ATM:n arkkityyppinä, jossa yhdistyvät häneltä vaadittavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet. Siksi uskon, että ominaisuuksillani varustettu mies on universaali ATM. Olenhan jopa kehittänyt itseäni entistäkin vastenmielisempään suuntaan, sillä jo lähtötilanne oli niin toivoton, ettei kaikkea mitenkään olisi voinut korjata. Päätin siis olla hyvä edes jossakin ja tehdä luuseriudestani mahdollisimman monipuolista ja kokonaisvaltaista, lähestulkoon performanssitaidetta. Kaltaiseni mies ei voi onnistua parisuhdeasioissa, mutta nuorella iällä koetut onnistumisen elämykset olisivat kenties voineet vaikuttaa siihen, ettei minusta olisi tullut kaltaistani. Jossittelu on kuitenkin turhaa.
nero :D
Älä koskaan hylkää tätä palstaa. Sinussa on enemmän kun tuhannessa YTM:ssä.
Thomas Alva Edisonin nimiin laitetun kuuluisan lohkaisun mukaan neroudesta 1 (tai 10, vähän lähteestä riippuen) % neroudesta on inspiraatiota ja loput perspiraatiota. Lämpötilan huikennellessa lähellä kolmeakymmentä alan tuntea itseni vähintään 90-prosenttiseksi neroksi.
Ei ole pelkoa, että palstan hylkäisin. Mihin muuallekaan menisin äpöstämään? Voi hyvin olla, että minussa on jotakin YT-miehiä "enemmän", kunhan ei vain kovin tarkkaan määritellä, MITÄ se on. (Apokryfisyydessä on puolensa. Esimerkiksi legendaarinen "Monikulttuurisuus on rikkautta" -lause on takuuvarmasti tosi, jos vain valitaan sopiva valuutta: http://danarchy.youfailit.net/Spiderman/spidey14.jpg ...ja nyt kun innostuin suluissa rasistiksi, niin heitänpä samaan syssyyn linkin vielä aiheesta tekemääni pikku laulumukaelmaan: http://www.kuvalauta.fi/me/src/Attentaatti.mp3 ) Varoittavaa esimerkkiä ainakin, jos ei muuta.
tarjoaisin oluen jos voisin (jota tuskin ottaisit vastaan kun 99% varmuudella olet absolusti ja vielä vähemmän lähtisit baariin)
Olen tosiaan absolutisti enkä viihdy baareissa; jo niitä ajatellessa tulee sellainen tunne, etten ole moisten paikkojen arvoinen (Helsingissä suunnilleen kaikissa paikoissa - muissakin kuin baareissa ja ravintoloissa siis - tulee sama tunne, täällä susirajalla vain niissä hienoissa, trendikkäissä ja nuorekkaissa). Tulee olo, että pitäisi saada maksaa kaikesta tuplahinta, että edes jotenkin hyvittäisi olemassaolostani aiheutuvat esteettiset haitat ja tunnelman latistumisen. Kerran tosin olen ollut baarissa: en voinut vastustaa kiusausta kuunnella erään pop-tähtemme kansanmusiikkitrioprojektia livenä. Toiste en ihan heti usko meneväni.
Kiitos kuitenkin, vaikkakaan en saata ymmärtää mikä täydellisyyteen pyrkivässä mielenkiinnottomuudessani voi olla edes kaljan verran mielenkiintoista.
...kiva kysymys.
Ihan tavallisen näköinen, jotkut sanoneet söpöksi, en mitenkään maskuliininen, liian laiha naisten mielestä (paino: 57 kiloa), kuntoilen kyllä, lenkkeilen ja pyöräilen. Hartiat liian kaposet, ei lihaksia käsissä, jalat on vahvat pyöräilystä. Liian lyhyt: 170. Ammatiltani insinööri. Harrastukset tavallisia: Luen, kuuntelen musiikkia (nyt meneillään: jazz, ja klassinen- kausi), katselen elokuvia (älykköfilmejä ja hyvää draamaa), pimputtelen vähän pianoa.
Ilmeisesti liian hiljainen, introvertti. En tarpeeksi räiskyvä, kuten yksi treffikumppanini mulle sanoi. Jotenkin filosofinen, meditatiivinen luonne: puuttuu joissain tilanteissa välittömyyttä, esim. kun pitäisi sanoa jotain nokkelaa, keksin sen liian myöhään. Osaan olla melko nokkela kirjallisesti ja naisten hurmaaminen onnistuu meilin kautta, mutta livenä ei sitten ole kemioita - naisten mukaan.
Viihdyn ehkä liian hyvin yksin, pitäisi etsiä seuraa aggressiivisemmin esim. netistä. Raitis, vaikken absolutisti, punaviini maistuu; oluttuoppi, kun täytyy yrittää sulautua joukkoon, en erityisemmin viihdy terasseilla ja baareissa.
Stereotyyppistä ATM:ää ei kai olekaan. ATM siinä mielessä, että naisten kanssa ei vaan onnaa. Suhteet naisen kanssa tuntuvat liian monimutkaisilta kaikkine seksihommeleineen ym., vaikea ymmärtää, mitä naiset oikein haluavat. Nainen kai aistii musta, että en ole harjaantunut naisten iskijä -> turn off.
Sanokaa naiset vuorostanne, kiinnostaisinko teitä noilla tiedoilla? Mikä on suurin ongelma? Mihin kannattaisi panostaa, jotta taso nousisi?
Ehkä yksi oleellinen seikka: kavereita 0 kpl. Kaverien lukumäärällä on naisille ilmeisesti status-arvoa. En osaa hankkia kavereita, miespuolisia, naiset tietysti haluaisivat ollakin vain kavereita, ei tietysti kaikki, mutta en noista nais-kaverisuhteista ole oikein saanut mitään, ja olen ollut toisaalta helpottunut, kun ne on päättyneet. Olen halunnut noista jotain syvällisempää tai aidompaa kuin mitä ne ovat olleet.
Mulle ainakin ihan ehdoton turn-off, jota ei mikään olisi riittänyt korvaamaan on tuo mitä sanoit ystävyydestä naisten kanssa. En ikinä ikinä huolisi miestä, jolla ei ole naispuolisia ystäviä, en vaikka hän näyttäisi Brad Pittiltä ja hänellä olisi naisen persoonallisuus.
Toinen on se, että sinä painat kilon enemmän kuin minä... Yritä hankkia vähän enemmän massaa, tämä on nimittäin juurikin se asia, jossa naiset on pinnallisia. Ei tuo pituus ole liian vähän, mutta paino.
Muuten olisi ihan ok.
Olipa lohdullinen tieto, että massaa vaan lisää niin siitä kysyntä jo paransi, vaan enpä tiedä, vähän epäilen.
Toi naiskaverijuttu on monimutkikkaampi. Voishan niitä hankkia, mutta kun se menee noissa niin, että minä annan ja annan itsestäni, mutta en saa vastineeksi kuin joitain rippeitä. Ongelma on siinä, että naiset ei näytä arvostavan mun ystävyyttäni, ehkä mut otetaan niin itsestään selvyytenä. Arvostuksen puutteen havaitsee naisista siinä kun ne päästelee ulos sammakoita. Kerrankin kävi niin, kun oli puhe miehistä, niin nainen sanoi: "Kaikki hyvät on jo varattuja." Tuommoinen ei ole kovin fiksua sanoa vapaan sinkkumiehen kuulleen. Vastaavanlaisista sammakoista huomaa, etteivät naiset pidä minua miehenä laisinkaan, ja se on loukkaavaa ja vielä pahempi, että naiset ei itse huomaa sanoneensa mitään väärää. Olisiko ratkaisu niin yksinkertainen, että kun multa puuttuu massaa, niin mä en saa naisilta arvostusta.
"etteivät naiset pidä minua miehenä laisinkaan"
Olen joskus miettinyt, että monet ujot ja kokemattomat miehet käyttäytyvät ns niinkuin he eivät mihiä olisikaan. Tällä tarkoitan sitä että he ikäänkuin vaikuttavat sukupuolettomilta. He eivät flirttaile, he eivät oikeastaan ikinä päästä suustaan mitään kommentteja mitkä osoittaisivat heidän kiinnostusta naisia/jotain tiettyä naista kohtaan. Musta tuntuu että sen takia heidät on helppo nähdä "vain ihmisinä", ei siis varsinaisesti miehinä. Parista ATmiestä olen luullut että he ovat homoja (eivätkä uskalla sanoa/näyttää sitä minulle) kun heistä ei ole ilmennyt ulospäin minkäänlaista kiinnostusta naisia kohtaan.
En tiedä osaanko oikein selittää tätä asiaa. Mutta siis yleisesti ajatellen, kun ihmisten kanssa viettää aikaa niin joistain sanomisista, teoista, katseista yms kumpuaa kiinnostus vastakkaiseen/samaan sukupuoleen. Kai se on jotain sellaista seksuaalisuutta joka ei ole välttämättä kohdistettu keneenkään tiettyyn henkilöön, vaan juuri ikäänkuin kumpuaa ihmisestä ulospäin. Semmoisen olen huomannut monilta ATmiehiltä puuttuvan. Ei siis kuitenkaan kaikilta, mutta usealta.
...ihan ymmärrä mitä tarkoitat. Lähtökohtani kyllä on treffeillä tutustua naisiin ensin ihmisenä. Ehkä yleinen miehen strategia, että otetaan ekaksi tavoitteeksi päästä naisen pöksyihin ja vasta sitten aletaan harkitsemaan suhteen mahdollisuutta, olisi paljon tehokkaampi kuin oma tapa.
Onhan siinä sekin, että mun pitää tuntea nainen ennen kuin kiinnostun seksuaalisesti, siinä mielessä olen varmaan poikkeava. Muhun ei pelkällä ulkonäöllä saa aikaan seksuaalista kiinnostusta ja yleensäkin ekat treffit käyttäydyn kuin herrasmies enkä ala ehdottelemaan mitään sanallisesti enkä eleillä, paitsi jos havaitsisin naiselta signaaleja siihen suuntaan. Ja jo ekojen treffien jälkeen löydän useimmiten itseni kaveri-kategoriasta, ja olen ymmärtänyt, että kun ystäviä on tarkoitus olla, niin sitten ei flirttailla eikä katsella toista sillä silmällä (ainakaan, että nainen sen huomaisi)
En mä kyllä sellaista ymmärrä, että jos on herrasmies, niin tulee naisen silmissä epämieheksi. No toi herrasmiesmäisyys on varmaan aikansa elänyt. Elän varmaan väärässä vuosisadassa.
ATM:t ei puhu naisista naisina kaveriporukassa? No sehän johtuu siitä, että ovat kokemattomia, ja sellainen keskustelu on tietysti kiusallinen, siinä saattaisi paljastua miehen kokemattomuus. Kokemattomuus on sellainen tabu, että se ei saa tulla esiin missään tilanteessa.
Mä en kyllä jostain naisesta puhuisi kaveriporukassa muutenkaan, koska se ei niille kuuluu, se on mun asiani.
Mulle seksuaalisuus ja seksuaalinen kiinnostus on kahdenkeskinen juttu mun ja mahd. kumppanin välillä, ei mulla ole halua/kiinnostusta tuoda sitä esille julkisesti mitenkään. Ei se tarkoita, että mä homo olisin, tai epämies. Eikö naiset tajua tätä? Ei kai tämä nyt mikään ongelma pitäisi olla.
Niin en tarkoittanut sitä, että yrittää heti naisen pöksyihin, enkä herrasmiesmäisyyttäkään. En sinänsä puhunut varsinaisesti treffeistäkään, vaan sellaisesta yleisestä olemisesta mikä saattaa olla kaveriporukassa, baarissa, töissä, harrastuksissa jne. Missä tahansa missä on ihmisten kanssa tekemisissä niin että tutustuu vähemmän tai enemmän.
Ja painottaisin juuri sitä että ei tarvitse olla ketään tiettyä naista minään kohteena, vaan puhun yleisestä olemuksesta. Että yleisessä olemuksessa seksuaalisuus on yksi ominaisuus muiden joukossa. Se, mistä se sitten loppujen lopuksi koostuu, on aika hankala selittää. Sanoista, teoista, liikkeistä kai. Jotain siinä on ulkomaailmaan kohdistuvaa, mutta myös jonkinlaista oman seksuaalisuuden tiedostamista mikä näkyy ulospäin. Kai sen yksinkertaisimmillaan voisi sanoa että se on sellainen olemus että on selvästi mies (siis ei sukupuoleton, ei nainen), mikä ei kuitenkaan tarkoita mitään junttimaista tai tahditonta käytöstä. Herrasmies on ainakin minulle se kenet valitsen. Mutta kyllä sen herrasmiehen pitää olla seksuaalinen mies.
Kai naisissakin on sellaisia, joista ei se naisellisuus tule sillä tavalla ilmi että henkilön kokisi seksuaalisena?
Minusta kyse voisi olla siitä, että vedät vähän sen herrasmiesmäisyytesi liian äärilaitaan. Ei herrasmiesmäisyys sitä tarkoita, että treffeillä täytyisi olla täysin kaverimeininkiä, eikä sitä omaa romanttis-seksuaalista kiinnostustaan saisi mitenkään tuoda ilmi. Jos nainen ei voi mistään päätellä että olet kiinnostunut muutenkin kuin kaverimielessä, niin luultavimmin päädyt sinne kaverikategoriaan ja sieltä on vaikea päästä pois.
Ei se kiinnostuksesta vinkaaminen mitään ehdottelua tai "hyvä perse" -juttua vaadi. Muista myös se, että vaikka itse yrittäisit olla naisen seurassa mahdollisimman "asiallisesti", niin valtaosa muista miehistä on luultavasti vähän rohkeampia. Kun nainen sitten vertaa että miten muut miehet tuovat kiinnostustaan ilmi siihen mitä itse teet, hän luultavasti päättelee että haluat olla pelkkä kaveri.
Kysymys kuuluukin, että miksi sinun sitten täytyy olla niin varovainen ja "asiallinen"? Mitä sinä sillä menetät, jos vähän rohkeammin ilmaisisit ettet halua pelkkää kaveruutta? Jos nyt päädyt aina sinne kaverikategoriaan, niin kannattaisi varmaan yrittää jotain muuta välillä? Vanhan toimimattoman kaavan toistaminen tuskin kannattaa, eikä edes pientä itsensä nolaamista kannata pelätä. Jos ei koskaan ota riskejä, niin tuskin myöskään saa mitään.
...sammakoita.
"Mutta kyllä sen herrasmiehen pitää olla seksuaalinen mies."
Väitätkö, että en ole seksuaalinen mies.
(Taas yksi esimerkki: tällaista tämä on naisten kanssa.)
...yksinkertaisesti ole kyse vain siitä, että et itse pysty näkemään ujoa miestä seksuaalisena? Sinulle seksuaalisuus on miehessä olemassa vain kun se näkyy ulospäin, tai sitten kun kuvittelet sen näkyvän.
No tässä sulle uusi tieto: Ujot miehetkin ovat seksuaalisia.
Mitä luulet yleensä tietävän noiden ujojen miesten seksielämästä. Se kuule voi olla aktiivisempaa kuin osaat ajatellakaan, ujot miehet ei vain tuo sitä esille, samalla tavalla kuin ujot naiset.
...ajattele naisista noin.
Ajatellaan, että nainen olisi musta kiinnostunut, ja nainen treffien jälkeen päättäisi - joo se käyttäytyi kaverillisesti, parempi unohtaa. Tosta noinko vain se kiinnostus katoaisi. Ei, kyllä se ongelma on ollut se, että sitä kiinnostusta ei ole ollut alkujaankaan, eikä siinä silloin auttaisi se, että ilmaisisin olevani naisesta kiinnostunut romanttisessa mielessä - koska nainen ei ole kiinnostunut musta.
Eikä toi muutenkaan sovi, koska kyllä naiset, joiden kanssa olen treffeillä käynyt, on tienneet, etten minä mitään kaverisuhdetta ole etsimässä.
Muuten kuulosti ihan hyvältä, mutta miksei sinulla ole yhtään kavereita? Se on jotenkin epäilyttävää.
Luulenpa, että massan lisäämisen sijaan sinun pitäisi keskittyä hankkimaan kavereita. Hyvät ystävät parantavat elämän laatua roimasti. Ja miksi pitää olla feministi voidakseen saada humanistille sopivia töitä?
En kyllä itse kehtaisi lähteä treffeille kanssasi, kun painan yli 10 kiloa enemmän :D
ihan kuin mä. Oon vaan vähän pidempi ja painavampi. :P
mitä sinua edeltävä kirjoittaja hakee takaa: treffeille tuleva nainen pettyy, kun kuvittelee, ettei herättänyt sinussa seksuaalisen vetovoiman tunnetta. Kun se yleinen miesten toimintatapa, johon nainen käytöstäsi vertaa on se, että sellainen mielenkiinto *tuodaan* esiin, jos sitä on. Se tyttöparka ehkä ajatteli, että jonkun muun, vetävämmän naisen seurassa olisit toiminut sillä toisella tavalla. Itsekin tajusin tämän liian "herrasmiesmäisyyden" ongelman verrattain myöhään, sääli ettei aikaisemmin ollut tällaisia foorumeita, joiden kautta pääsee kuulemaan myös naisten näkökulmaa suhdeasioista.
En väitä mitään tuollaista kun en sinua yhtään tunne, yritin vain selittää mitä tarkoitin edellisellä viestillä. Että miten joiltain ATmiehiltä tämä seksuaalisuus tuntuu puuttuvan olemuksesta, ja siksi naiset saattavat ikäänkuin "ohittaa" faktan että he ovat nimenomaan miehiä, ja siinä tapauksessa tällainen mies on automaattisesti vain kaverimateriaalia.
Ja voisin vielä sanoa että kyllä herrasmieskin voi osoittaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut naisista, ja tietylle naiselle hän voi osoittaa olevansa seksuaalisesti kiinnostunut juuri hänestä. Seksuaalisuushan on suuri osa parisuhdetta. Jos menee treffeille ja mies kohtelee kuin siskoa niin ei siinä paljoa kipinät lentele. Ei sen seksuaalisen kiinnostuksen osoittamisen tarvitse olla mitään yliampuvaa ja tahditonta, tai jotain mikä tulisi päästää ulos vain vällyjen alla sitoutumisen jälkeen.
"Eikä toi muutenkaan sovi, koska kyllä naiset, joiden kanssa olen treffeillä käynyt, on tienneet, etten minä mitään kaverisuhdetta ole etsimässä."
Niin. Tiesivät ehkä treffeille lähtiessään, mutta entä niiltä lähtiessään? Aika monilla treffeillä käy niin, että molemmilla on odotukset korkealla, mutta sitten ei vaan "kemiat kohtaa", tai toinen ei olekaan sitä mitä toinen odotti. Mitäs jos se nainen saikin sellaisen kuvan, ettei hän ollut sellainen kun etsit, koska käyttäydyit kuin kaveri.
Ihan vaan arvailen. Sinä varmaan osaat paremmin lukea naisten reaktioita, kun kerran itse olit niillä treffeillä. Kyllähän senkin tietysti huomaa, jos toinen ei ole alunperinkään kiinnostunut.
Pistä nyt kuitenkin vinkkejä talteen takaraivoon siltä varalta että seuraavaa tyttöä kiinnosytaisi. Et sitten pilaa mahiksia liian varovaisella meiningillä.
Voin ihan käytännön esimerkillä valottaa asiaa, että mitä tarkoitan. Tämä on yksi esimerkki, mutta vastaavaa on minulle tapahtunut useammin kuin kerran.
Olin ulkona kavereiden kanssa, tavattiin kavereiden kavereita ja mentiin jatkoille yhden näistä kämpille. Vietettiin mukava yö, kuunneltiin musikkia ja oltiin. Tässä porukassa oli yksi tyyppi jota voisi varmaan sanoa ATmieheksi. Juttelen mielelläni ihmisten kanssa ja juttelin hänenkin kanssa aika paljon. Tyyppi oli ihan mukava, ei kuitenkaan mielestäni sillä tavalla kiinnostava. No, eipä hänkään mitenkään osoittanut kiinnostusta joten en edes ajatellut meidän välejä mitenkään, kaveillisesti vain jutusteltiin. Kun kauppa aukesi tämä tyyppi ilmoitti menevänsä käymään ja lähdin hänen mukaan kun teki mieli haukata happea. No, mentiin takaisin sisään ja meno jatkui vielä samalla tavalla.
Sitten yhtäkkiä, aivan arvaamatta tältä mieheltä tuli kommentti, joka ei ollut aloite, vaan ihan kuin se aloite olisi jo tehty aikaisemmin. Tämä siis sen jälkeen kun olin ollut vain normaalin ystävällinen kyseiselle henkilölle. Sitten ihan puusta pudonnena torjuin hänet koska en ollut kiinnostunut. Puusta pudonnut olin, koska en koko yönä ollut saanut mitenään sellaista kuvaa että hän olisi mitenkään kiinnostunut muuten kuin kaveritasolla. Ja sitten yhtäkkiä hän puhuu kuin meidän välillä olisi jo jotain. No tietty tyyppi meni vaikeaksi ja kyllä minäkin, ja siihen se sitten jäikin. Jäi vähän huono maku suuhun kylläkin koko jutusta.
Asia jäi vaivaamaan mieltäni koska olin vähän tuohtunut että ystävällisenä oleminen aiheutti tämän jutun. Että pitäisikö minun olla vähän vaisumpi tai kylmempi miespuolisia kohtaan, ettei tällaisia väärinkäsityksiä syntyisi? Mietin myöhemmin kovasti, että annoinko hänen ymmärtää jotain muuta, että osoitinko jotenkin olevani kiinnostunut hänestä. Mielestäni en, olin häntä kohtaan kuin ketä tahansa kohtaan.
No kuitenkin, tässä on toinenkin puoli; hän ei koko yönä tehnyt tai sanonut yhtään mitään minkä olisin tulkinnut kiinnostukseksi minua kohtaan. (Tai ketään muutakaan kohtaan.) Joten tottakai, kun itsekään en ollut kiinnostunut hänestä, hän oli minulle vain kaverimateriaalia. Hän ennemminkin oli minulle kuin sukupuoleton olento, koska en edes saanut selvää siitä onko hän yleisesti ottaen kiinnostunut naisista vai miehistä, tai kummistakaan. Tähän kyllä kiinnitin huomiota, koska muistan että jossain vaiheessa pohdin että onkohan hän homo, koska ei käyttäydy kuin olisi naisista kiinnostunut. Siis en tarkoita minusta vaan yleisesti naisista.
Tätä tarkoitan tällä "seksuaalisen olemuksen puuttumisella".
...kokeili kepillä jäätä, teki tökerön aloitteen, mies oli hiprakassa? ja sinä teit tapauksesta liian ison numeron?
Musta toi on huolestuttavaa, että miehen pitäisi koko ajan toisintaa heterouttaan (kuten naistutkijat saattaisivat kai sanoa), rummuttaa sitä, koska muuten häntä pidetään homona. Sinä siis oikein muistat miettineesi, onko mies homo, vaikket ollut edes kiinnostunut hänestä. Järkyttävää, miten ahtaaseen rooliin miehet on ajettu.
Mutta oliko toi seksuaalisen olemuksen puuttuminen ongelma. Ongelma oli vain se, ettet ollut kiinnostunut hänestä siinä mielessä, ja hän teki tökerön aloitteen. Entäpä jos olisit ollut kiinnostunut, ja hän oli ilmaissut kiinnostuksensa hienommin, olisiko pelkästään seksuaalisen olemuksen puuttuminen estänyt tilanteen kehittymisen (miehelle suotuisaan suuntaan.)
...millainen olisi sovelias seksuaalisen kiinnostuksen osoitus ekoilla treffeillä?
No mutta eihän se sitten mitään ystävyyttä olekaan, jos sinä vain annat, etkä saa mitään takaisin. Mutta jos et pysty aitoon tasapainoiseen ystävyyteen naisen kanssa, niin pystyisitkö sitten pitämään suhteessakaan puolesi yhtään vahvatahtoisempaa naista vastaan? Ehkä se, että koet ettet saa arvostusta johtuu juuri siitä, että et osaa pitää puoliasi. Mulla on vähän sama ongelma, olen liian kiltti ja ihmiset käyttää hyväkseen. Ainoa, mitä olen keksinyt on se, että hankkiudun eroon sellaisista ihmisistä.
Tuosta kaikki hyvät on jo varattuja ei kannata loukkaantua, koska naiset ei ajattele niin kuin miehet. Jos mies on naisen ystävä, niin mies on silloin ensisijaisesti ystävä ei mies, eikä häntä silloin edes ajattele potentiaalisena kumppanina. Sitä paitsi suurimmalla osalla naisista on aika selkeä miestyyppi, johon tuntee vetoa. Silti muitakin miehiä voi pitää hyvinä ja komeina ja vaikka minä, mutta ei silti kiinnosta.
Älä nyt ole tuollainen jästipää. Miksi sun pitää vaan yrittää väittää vastaan? Sanoin ettei se ollut mikään aloite, vaan mies yhtäkkiä puhui niinkuin meidän välillä olisi joku juttu menossa, vaikkei edes mitään aloitteita tai muuta ollut tapahtunut.
Juu, mietin vähän aikaa että onkohan hän homo kun ei vaikuta että olisi naisista kiinnostunut. Panin asian merkille siinä kun oltiin porukalla ulkona ja sen jälkeen jatkoilla. Kyllä tuossa ajassa nuoret ihmiset, miehet ja naiset, yleensä sanoo tai tekee jotain mistä huomaa että heillä on jonkinlaisia seksuaalisia ajatuksia. Yleensä sitä ei niin pistä merkille mutta ehkä ennemmin juuri silloin kun sellainen kokonaan puuttuu. Ja lisäksi, mitä pahaa on miettiä että onko joku homo vaikkei olisikaan kiinnostunut kyseisestä henkilöstä? Minua ihan yleisesti kiinnostaa ihmiset, ja kun tapaa uusia ihmisiä joiden kanssa tulee jutusteltua enemmän niin kyllä sitä vähän koittaa luoda jonkinlaista kuvaa siitä minkälainen ihminen se oikein on.
Se ongelma siinä seksuaalisen olemuksen puutteessa on varmaan sen miehen ongelma, koska sen takia varmasti muutkin naiset suhtautuvat häneen automaattisesti vain kaverimielessä. Jos kahden ihmisen välillä ei ole minkäänlaista seksuaalista jännitettä, niin hankalahan siitä on muuta suhdetta luoda kuin kaverisuhdetta. Ja vaikka sitä jännitettä olisikin niin jos mies sen peittää niin hyvin ettei toinen sitä huomaa, niin sama tulos; kaverifiilis.
"Miltä näytät?"
--Naamastani näytän luultavasti selvästi ikäisiäni nuoremmalta(ikää on muutaman vuoden päälle kaksikymmentä), yleisesti kasvoni ovat lähinnä ilmeettömät ja kohtalaisen epämiehekkäät. Mitään vahvasti erottuvaa tai leveää leukaa, tai korkeita poskipäitä minulta ei todellakaan löydy, vaan näytän enemmänkin pikkupojalta. Vartaloltani olen mallia laihaläski ja käsivarteni ovat erittäin tikkumaiset, pituutta on kuitenkin keskiverron suomalaismiehen verran. Ulkonäöstäni en ole saanut kuulla kuin muutamia negatiivisia kommentteja, joten en taida mikään kovin miellyttävän näköinen olla, tosin muutaman kertaan ihmiset ovat huomautelleet hoikkuudestani, tai siis kukkakeppimäisyydestäni, mutta en tiedä voiko sitä miksikään kehuksi mieltää.
"Mitä teet?"
--Opiskelen ammattikorkeassa tietokoneisiin liittyviä asioita, parit harrastukseni tapahtuvat pääosin tietokoneella, mutta en taida viitsiä tällä palstalla kertoa niistä mitään. Niiden lisäksi lueskelen jonkin verran kirjoja, lähinnä scifiä, ja toki myös kuuntelen musiikkia ja katselen elokuvia, kuten varmaan lähes kaikki muutkin ihmiset. Liikuttua tulee yleensä vain kouluun pyöräillessä. Luonteeltani olen hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, eika minulla ole ollut oikeastaan koskaan minkäänlaisia kavereita, ellei jotakin koulun puolituttuja lasketa. Naisia kohtaan en ole tehnyt koskaan aloitteita lähinnä siksi, että olen heille pelkkää ilmaa, ja ajatus jostakin kylmiltään lähestymisestä tuntuu aika toivottomalta. Niin, ja mainittakoon se, että asun vielä vanhempieni luona.
"Uskotko, että juuri sinun tyyppisesi mies on varma/stereotyyppinen ATM. vai oletatko/tiedätkö, että joku kanssasi samankaltainen mies voisi onnistua parisuhdeasioissa?"
--Mitä olen itse pariskuntia katsellut silloin harvoin kun ulkomaailmassa olen käynyt, niin pariutuneet miehet näyttävät olevan aina joko sellaisia tietynlaisia miehekkään näköisiä(hieman hankala selittää), tai sitten itseluottamusta uhkuvia, kun taas itseni kanssa samankaltaisia miehiä en ole nähnyt koskaan naisseurassa, joten aika epätodennäköiseltä se pariutuminen tuntuu.
"Miltä näytät?"
=Sitä en tiedä miltä näytät muiden silmissä,mutta pituutta 187cm,jokinmoinen kaljamaha löytyy,muualle ei läskiä kertynyt.Naamasta kai normimies varustettuna tylsällä ilmeella.
"Mitä teet?"
=Opiskelen monien mielestä tylsää ainetta (politiikka).Harrastuksina matkailu,politiikan seuraaminen,lukeminen,autot,ulkoilu.Perjantai ja lauantait ovat minulle päiviä muiden joukossa,tarkoitan etten "vaihda vapaalle" tai mene menomestoille juuri koskaan.
"Luonne"
Olen tylsä tyyppi,luonne tasainen kuin pohjanmaan pellot,mieliala ei muuttu juuri koskaan (ikuinen vakavuus ja virallisuus) enkä myöskään suutu juuri mistään.
Tiedostan itsekkin olevani tylsä ihminen,syyt tähän tiedostan,mutta en niitä ala tässä puimaan.Persoona yhdistettynä kroppaan tekee minusta ATM:n.Ikää 22,mutta jo ala-asteelta lähtien olen tuntenut itseni vanhemmaksi,eikä itseäni koskaan ole erityisemmin kiinnostanut ikäisteni tekemiset.
Enkä pidä itseäni mitenkään tyypillisenä ATM:nä,tai ainakin sen perusteella mitä olen foorumilta ymmärtänyt.
Lyhyet tummat hiukset, silmät vähän liian tihrut sekä suu ja leuka pienehköt näyttääkseen miehekkäällä tavalla komealta. Ei varmaan kuitenkaan pelottavan susiruma, kun imeväiset haluavat hypätä syliin. Silmälasit. Pituutta kymmenkunta senttiä alle keskipituuden. Näytän ilmeisesti suhteellisen mitäänsanomattomalta, koska jotkut ihmiset esittäytyvät minulle kuin uudelle ihmiselle tavatessaan minua toisen kerran jonkin hieman pitemmän tauon jälkeen, mikä on aina yhtä piristävää, kun itse muistan kyllä hyvin tapaamani ihmiset.
Työskentelen teknisissä asiantuntijatehtävissä, joista saan epädramaattisesti varsin keskituloisesti palkkaa.
Harrastan keskimäärin jonkun kerran viikossa liikuntaa, en joukkuelajeja vaan lenkkiä, pyöräilyä jne. sesongin mukaan. Koululiikunta oli aikoinaan seiskan ja jätti ikuiset antipatiat joukkuelajeihin, nykyään kunto on varsin hyvä. Yksi muukin astetta sosiaalisempi harraste löytyy vanhoina peruina, ja ajoittain torjun tylsyyttä lupautumalla mukaan tapahtumajärjestelyihin tms. Tätä kautta olen sentään pysynyt jossain kontaktissa naisiin, jotka kuitenkin tuppaavat olemaan aina varattuja, väärän ikäisiä tai ylipääsemättömän eriluonteisia. Silloin tällöin olen matkaillut ulkomailla tai tehnyt muuta kliseisen nörttielämän rajoja ylittävää. En ahdistu pienveneessä tai mukavuudettomassa mökissä ja osaan valmistaa savuhaukea ja käyttää perustyökaluja, mutta en muuten juuri harrasta äijäilyjuttuja.
Kaveripiiriä löytyy jonkin verran, mutta perheellistyminen on harventanut kohtaamisia niin, että osaa ei tapaa enää kuukausiin. Baarimaailmassa liikun kuin kala vähähappisesssa vedessä, en juuri osaa mennä juttelemaan vieraille tai lukea naisen käytöksestä herätänkö sellaisia ajatuksia että lähestymisessä on mitään toivoa, eli yleensä metsään menee. Sen paremmin se ei toki tunnu sujuvan muissakaan ympäristöissä. Kaikki harvat (sormet riittävät erittäin hyvin) iskemäni naiset olen saanut ilmeisesti vahingossa, mutta joka tapauksessa niin kännissä, etten tarkasti muista kuinka oikein kävi. Pieni määrä alkoholia vain lisää fyysistä ja sanallista kömpelöyttäni, joka taas lisää lähestymisen kiusallisuutta, joten jos otan, niin on parempi ottaa kunnolla. Vakituisesta seurustelusta ei ole kokemusta.
Luonteeltani olen kuulemma vastuuntuntoisen oloinen, mikä lienee sukua tylsälle. Harrastan joskus ehkä liikaa sarkastiseen taittuvaa huumoria, jonka huumoritarkoitus kuitenkin saattaa jäädä kuulijalle avautumatta peruslukemille helposti jäävän naamani johdosta.
En sanoisi itseäni AT-mieheksi, vaikka suhdehistorian vuoksi minua sellaiseksi voisi haukkua. Useimmiten naiset utelevat olenko homo vai miks en seurustele...muutamat työkaverit ovat kehottaneet tulemaan popis kaapista. En kuitenkaan ole homo.
Olen ihan ok näköinen mielestäni, mutta tekeehän tuo ikä jo tehtävänsä. Ravintolasssa (silloin kun harvoin käyn) naiset kyllä puristelevat perseestä tai kyselevät mitä juon yms.
Työskentelen duunari ammatissa ja tulen toimeen omillani ihan hyvin. Harrastukseni ovat lähinnä liikunnallisia
kuten kuntosali, golf, maastopyöräily ja talvisin laskettelen jos vain täällä etelässä olisi useammin lunta.
Tavallan harrastuksekseni ( tai kiinostuksen kohteekseni) voisi myös sanoa myös matkailun, vain matkaseuran saaminen on nykyään niin hankalaa.
Olen luonteeltani rauhallinen, mutta oikeassa seurassa aika vapautunut.
Minussa olevia naisellisia piirtitä ovat
- en harrasta joukkuepelejä
- en juo olutta
- syön runsaasti kasviksia
- en polta
- en seuraa lätkää, jalkapalloa, formulaa yms.
- minulla on kotonani viherkasveja
- käyn kirjastossa
- olen valinnut kotini verhot, peitteet,tyynyt, huonekalut yms myös värit huomioiden.
Uskoisin saavani parisuhteen jos tekisin aloitteita. Mutta koska haluan että nainen myös tekee suhteen eteen jotain ja näyttää minulle selkeästi tunteensa ja antaa huomiota, on ilmiselvää että pysyn sinkkuna.
Tässä 31 vuotiaan ainakin omsta mielestään tyypillisen ATM:n piirteitä:
Miltä näytät?
- (liian?) hoikka 185 /65, urheilullinen (harrastan kestävyysurheilua, en lihasmassan kasvattamista). Aknen hiomat kasvot, pakeneva hiusraja. Huolehdin hygieniastani ja pukeutumisestani. Pukeudun tilanteen mukaan laadukkaisiin vaatteisiin. Kaapissani on jopa merkkivaatteita.
Mitä teet (työsi ja harrastuksesi)?
- Akateeminen koulutus. Työskentelen koulutustani vastaavassa suhteellisen vaativassa asiantuntijatehtävässä. Harrastan liikuntaa, kalastelen, laskettelen, pitemmillä vapailla matkustelen paljon.
Millainen olet luonteeltasi ?
- Rauhallinen (=tylsä?), huomaavainen, itsenäinen, määrätietoinen, periksiantamaton (kaksi viimeksi mainittua ovat olleet eduksi työuralla mutta eipä niistäkään ole juuri hyötyä yksityiselämässä)
Uskotko, että juuri sinun tyyppisesi mies on varma/stereotyyppinen ATM. vai oletatko/tiedätkö, että joku kanssasi samankaltainen mies voisi onnistua parisuhdeasioissa ?
- Uskon olevani tyypillinen ATM. Iästäni huolimatta parisuhdehistoriani on yhä pyöreä nolla, joten tässä vaiheessa tilanteen muuttuminen on äärimmäisen epätodennäköistä
Hoikka, 175 cm pitkä. Hyväkuntoinen (harrastan pyöräilyä ja juoksua ja jalkalihakset sen mukaiset). Silmälasit, ihan ok näköinen. Ikää 40 mutta näytän välillä jopa yli 10v ikäistäni nuoremmalta ja myös tunnen itseni hyvin nuorekkaaksi kun ei tuota elämänkokemusta ole kauheasti karttunut.
Harrastan liikunnan lisäksi paljon lukemista, elokuvia, musiikin kuuntelua ja tietokoneella nettisurffailua ja satunnaista pelailua. Eli lähes kaikki harrastukset tapahtuvat neljän seinän sisällä.
Luonteeltani olen ujo, hiljainen, kiltti, melko raitis herrasmies, eli naisen logiikalla tylsä nössö. Tylsä saatan olla (Minulla ei kuitenkaan ole koskaan tylsää kun harrastusten kanssa riittää puuhaa) mutta nössö en ole, selkärankaa kyllä löytyy ja jääräpäänä en tosiaankaan ole heti juoksemassa naisen pillin mukaan. Aina välillä ihannemies-palstalta saa lukea naisten toivomuksia ihannemiehen luonteesta ja usein täytän ne vaatimukset, ainakin jos olisin vähän sosiaalisempi ja kunnianhimoisempi. Mutta eipä auta, koska siskoani ja ehkä paria työkaveriani lukuunottamatta kukaan nainen ei ole minuun pääsyt tutustumaan niin että olisi saanut luonteestani selkoa.
Mitään suhteita ei ole koskaan ollut. Nuorempana olin liian ujo tehdäkseni mitään ja nyt vanhempana taas ei ole juurikaan tullut hyviä tilaisuuksia enää vastaan. Yleensä ottaen meikäläisestä ovat tuntuneet kiinnostuneen itseäni vanhemmat yksinhuoltajat (korkea kynnys hypätä moiseen ilman mitään suhdekokemuksia) tai sitten poikatytöt jotka juovat ja kiroilevat kuin miehet kun oma ihanteeni on taas sellainen fiksu kiltti naapurintyttö, eli itseni kaltainen nainen. Pillun puutteesta huolimatta en tole katkeroitunut enkä mikään lutkittelija, päinvaston, arvostan naisia liiaksikin, ihan ihmisinä enkä pelkästään seksiobjektina. Kun en osoita heti kiinnostusta seksuaalisesti niin naiset tulkitsevat etten ole kiinnostunut, ja homo-epäilyjäkin on tullut useita. Ja ujous tulkitaan helposti ylimielisyydeksi.
Olen oikeastaan jo luovuttanut naisten suhteen. Ulkonäölläni saisin kyllä yhden illan juttuja, mutta moiset tunteettomat säädöt eivät kiinnosta, olen siihen liiaksi romantikko, ja liian ujo hyppäämään muutenkaan heti sänkyyn tuntemattoman kanssa. Elän kyllä ihan onnellista elämää. Viihdyn yksin mainiosti, mitä nyt välillä kaipaa rakkautta ja toisen läheisyyttä.
Olen ikisinkku koska en koskaan pääse tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen. En juurikaan kulje baareissa tai tapahtumissa, satunnaisia juoksukilpailuja lukuunottamatta. Jos yksi työpaikkakohtaaminen jätetään laskuista niin en muistakkaan koska olisin viimeksi jutellut ennestään tuntemattoman naisen kanssa paria lausetta pitempään. Eipä moisia montaa ole elämäni aikana ollutkaan. Kavereiden kautta ei pääse tutustumaan naisiin, työpaikallakaan tuskin vapaita naisia näkyy, tai jos löytyy niin ne ovat sitten puolta nuorempia. Ja kun baareissa ei kiinnosta kulkea niin vaihtoehdot ovatkin melkein jo lopussa.
Nettitreffejäkin tuli joskus kokeiltua ja huomasin ne pian turhaksi meikäläisen kaltaiselle miehelle. Kun ei ole tarpeeksi lihaksia, rahaa eikä statusta, niin ei naisia kiinnosta.
Kerran olen silti onnistunut elämäni aikana rakastumaan kunnolla (nuoreen kesätyöntekijään joka oli jo varattu). Pelkäsin aiemmin että osaanko edes rakastaa ketään mutta huomasinkin yllättäen olevani kovastikin romanttinen ja tunteellinen mies. Vielä kun edes kerran elämässään kokisi että joku rakastaisi minua sellaisena kuin olen.
olen oikein ymmärtänyt niin tällä palstalla tarkoitetaan AT- miehellä miestä joka ei naista saa, mutta joka kuitenkin estoitta sellaista itselleen yrittää, ja että ulkoinen olemus ja näkö sekä heikko sosioekonominen status ovat ne keskeiset syyt miksi tällainen mies ei naisiin vetoa.
No tuo on vain yksi AT- tyyppi joskin lie ylivoimaisesti yleisin nykynuorten keskuudessa(kun nykynuoret kaikki taitavat pyrkiä koko lailla estoitta panemaan), mutta on toisaalta myös AT-miehiä jotka eivät edes lähesty koskaan naisia kun ovat niin epävarmoja tai sitten jo niin syrjäytyneet parisuhde/seksi-markkinoilta. No tämä epävarmuus voi puolestaan johtua juurikin huonosta ulkonäöstä ja/tai huonosta sosioekonomisesta statuksesta, mutta myös muistakin lähinnä siis kulttuurisista syistä, ja esim. juurikin nuo sosioekonomiset syyt nekin yksinkin riittävät epävarmuutta aiheuttamaan.