Tällaiseen ongelmaan törmää yleensä alakoulussa, mutta nyt on kyse yli kolmekymppisistä naisista... Olen huomannut, että hyvä ystäväni matkii minua lähes joka asiassa. Katselin eilen vanhoja valokuvia ja tajusin, että hän on tehnyt sitä vuosikaudet. Tapasimme kymmenen vuotta sitten ja kuvista huomasin selvästi, miten hän on ottanut minusta vaikutteita. Kymmenen vuotta sitten ystäväni eli hyvin suppeaa elämää, mutta vasta minun kauttani hän tutustui muotiin, sisustamiseen, meikkaamiseen ym. Hän on hankkinut lähes samanlaisia koruja, värjännyt ja leikannut hiuksensa kuten minä, alkanut kerätä samaa astiastoa, ostanut samanlaisia vaatteita, matkustanut samoissa paikoissa ja jopa ottanut joitakin minun unelmiani omakseen. Vuosia sitten puhuin hänelle asioista, joita haluan elämässäni tehdä ja nyt hän puhuu niitä ominaan. Pahinta on, että nykyisin hän on neuvomassa minua joka asiassa, vaikka minä olin se, joka "opetin" hänet esim. meikkaamaan ja pukeutumaan... Nyt hän on ikään kuin asettunut yläpuolelleni ja neuvoo minua jatkuvasti.
Olen myös huomannut, että jos hän ei matki minua, niin hän lyttää tiettyjä minulle tärkeitä asioita ja tekee niistä pilkkaa. Hän saattaa esim. hyvin kärkkäästi sanoa jostain vaatteestani tyyliin "Hah, miltähän minä näyttäisin tuollainen päällä", vaikka vaatteeni olisi tyylikäs. Tämä loukkaa minua, sillä hän huomauttaa asioista, joita minä tai kukaan muu ei huomaa tai ajattele.
Porukassa ollessamme hän alkaa kuuluvalla äänellä inttää minua vastaan jostain asiasta ja yleensä hän ottaa siihen jonkun toisen kaverin mukaan, kääntää siis minua vastaan ja minusta on aika ikävää, että joudun yksin puolustautumaan kahta vastaan. Ystäväni on hyvin voimakas persoona eikä hän myönnä olevansa väärässä. Minulle jää paha mieli kinastelusta, sillä en koskaan ole kinastellut muiden ystävieni kanssa.
Olen yrittänyt olla ymmärtäväinen ja ajatella, että ystäväni on kateellinen eikä ehkä ymmärrä itse mitä tekee. Ehkä hänellä on heikko itsetunto ja hän pönkittää sitä... Mutta voisinko jotenkin huomauttaa hänelle asiasta? Olisiko se järkevää? Hän on kuitenkin ihminen, joka ymmärtää minua hyvin ja jonka kanssa viihdyn...
Olen myös huomannut, että jos hän ei matki minua, niin hän lyttää tiettyjä minulle tärkeitä asioita ja tekee niistä pilkkaa. Hän saattaa esim. hyvin kärkkäästi sanoa jostain vaatteestani tyyliin "Hah, miltähän minä näyttäisin tuollainen päällä", vaikka vaatteeni olisi tyylikäs. Tämä loukkaa minua, sillä hän huomauttaa asioista, joita minä tai kukaan muu ei huomaa tai ajattele.
Porukassa ollessamme hän alkaa kuuluvalla äänellä inttää minua vastaan jostain asiasta ja yleensä hän ottaa siihen jonkun toisen kaverin mukaan, kääntää siis minua vastaan ja minusta on aika ikävää, että joudun yksin puolustautumaan kahta vastaan. Ystäväni on hyvin voimakas persoona eikä hän myönnä olevansa väärässä. Minulle jää paha mieli kinastelusta, sillä en koskaan ole kinastellut muiden ystävieni kanssa.
Olen yrittänyt olla ymmärtäväinen ja ajatella, että ystäväni on kateellinen eikä ehkä ymmärrä itse mitä tekee. Ehkä hänellä on heikko itsetunto ja hän pönkittää sitä... Mutta voisinko jotenkin huomauttaa hänelle asiasta? Olisiko se järkevää? Hän on kuitenkin ihminen, joka ymmärtää minua hyvin ja jonka kanssa viihdyn...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulla oli ihan sama ongelma. En voinut tehdä mitään, etteikö hän seurannut perässä. Ja tämä alkoi jo ala-asteella. Ja itsekin huomasin tämä vasta muutama kuukausi sitten. Hän osti perässäni mm. samanlaisen asukokonaisuuden (kengät, housut, takki) ja siis samasta kaupasta kuin minä olin ostanut.
Hän kiinnostui sellaisista harrastuksista, joita olin jo ehtinyt harrastaaa vuoden verran tai hieman kauemmin. Aiemmin hän ei ollut osoittanut minkäänlaista mielenkiintoa ja sitten yhtäkkiä salamana kirkkaalta taivaalta hänellä oli kolme uutta harrastusta. Kumma juttu, että ne olivat samoja kuin minulla.
Hän alkoi kuuntelemaan samaa musiikkia kuin minä, vaikka se ei ollut hänen musiikkimakuunsa sopinut aiemmin. Hän jopa osti muutamien artistien levyjä eikä koskaan kai edes kuunnellut niitä sen jälkeen.
Kun olin keksinyt, mihin koulutukseen haen peruskoulun jälkeen, hänkin yhtäkkiä halusi kouluttautua samalle alalle ja haki kuukauden päästä eri paikkaan. Hän ei tosin päässyt sisään.
Hän alkoi opiskella kahta samaa ainetta aikuisopistossa, jossa minäkin olin niitä aikoinani opiskellut.
Hän osti kerran jopa samanlaisen Kalevala-kaulakorun kuin minulla. Koru on lisäksi aika kallis ja itse olin saanut sen lahjaksi.
Ja kuten sulla, hän myös alkoi sitten neuvoa mua asioissa, joihin oli tutustunut minun kauttani.
Minäkin yritin olla ystävällinen ja ymmärtää. Mutta siinä vaiheessa, kun hän alkoi lyödä minua maahan ihan päivätyökseen, mulle riitti. En voi yksityiskohtia paljjastaa (tai en uskalla, jos hän vaikka sattuukin tänne), mutta sanotaan, että projekti oli sellainen, mitä olin suunnitellut toteuttavani kolmen muun yhteisen ystävämme kanssa. Olin puhunut siitä jonkin verran ja tehnyt kaikki suunnitelmat valmiiksi. Ja sitten hän meni ystäviemme luo ja kertoi suunnitelman heille omanaan ja he tietysti olivat innoissaan siitä. Ja he tekivät sen sitten nelistään ja julkaisivat. Se oli minulle viimeinen pisara ja lopetin yhteydenpidon saman tien. Hän yritti soitella eikä tajunnut, kun sanoin, että en enää halua nähdä.
Nyt on lopulta kuitnekin tajunnut.
Olimme tavallaan hyviäkin kavereita ja olisin halunnut pitää hänet kaveripiirissäni toisaalta, mutta nyt huomasin, että tilanne eteni niin, että tämä oli ainut mahdollisuus.
Toivottavasti keksit jonkun muun ratkaisun, koska en itsekään olisi tähän ratkaisuun halunnut mennä. Hienovarainen sanominen voisi auttaa, minun tapauksessani ei auttanut. Sain kuulla vain olevani tiukkapipoinen.
Moi täällä aika sama tilanne! Olen huomannut että ystäväni matkii minua lähes jokaisessa asiassa. olen hyvin turhautunut siihen . Aloin n. Vuosi sitten keräilemään kynsi lakkoja yms muita kynsi juttuja oho hänkin vain muuten innostu niihin . Kun kerroin lempivärini hänenkin oli sama ... Nyt en puhu hänelle enää se autta