Täällä on siis takana 2 hyvää vuotta nykyisen tyttöystäväni kanssa seurustelua. Meillä molemmilla on takana yksi melko pitkä ja vakava suhde. Itse asiassa meidät molemmat aikoinamme jätettiin ja tyttöystäväni ex aika pahalla tavalla, sillä hänellä oli jo toinen nainen kiikarissa ennen suhteen loppumista.
Nyt, siis kahden vuoden päästä erosta, tyttöystäväni ex alkaa kaipailemaan häntä takaisin. Aluksi hän piti yhteyttä Facebookin kautta, mutta tyttöystäväni poisti hänet kaverilistaltaan. Sen jälkeen alkoi varsinkin öiseen aikaan tulemaan tekstareita, joissa mm. kertoi kuinka ikävä on. Noh, pari yötä sitten mies päätti soittaa ja oli kuulemma ollut aika murtumispisteessä puhelimessa, halusi tyttöystäväni takaisin ja katui jättämistä. Tyttöystäväni sanoi, että se aika oli ja meni, mene elämässäsi eteenpäin, koska enää ei ole oikea aika.
Exä siis tietää, että tyttöystäväni seurustelee nyt minun kanssani. En tiedä, jatkuuko häiritseminen vielä työn öisen puhelun jälkeen, saa nähdä. Olen kiitollinen, että tyttöystäväni on oma-alotteisesti sanonut exällensä vastaan ja kehottanut jättämään meidät rauhaan. Oikeastaan oma eksänikin joskus kuukausia sitten sanoi mesessä, että välittää minusta edelleen ja haluaisi nähdä. Poistin hänet. Viime kuussa taas tuli tekstari, että oli nähnyt minut kaupungilla ja näytin hyvältä. En vastannut.
Jotta keskustelulla olisi joku pointti, niin esitetäänpä kysymyksiä? Mistä näitä exiä tulee, jotka eivät vain tajua, että mennyt on mennyttä? Ja kerta nämä meidän exät on niitä jättäjiä, niin miksi ne haluavat takaisin, kun alunperin he olivat niitä, jotka eivät nimenomaan halunneet? Miten pohjalla pitää olla, ettei ole kahdessa vuodessa päässyt yli menneestä suhteesta? Miten tyhmä pitää olla, ettei tajua kunnioittaa exäänsä ja hänen uutta suhdettaan sillä, että jättää rauhaan ja jatkaa omaa elämäänsä?
Huh, toivottavasti tämä kohta loppuu, eikä tarvitse enää öiseen aikaan pelätä, että kohta taas kännykkä piippaa/soi. Kokemuksia?
Nyt, siis kahden vuoden päästä erosta, tyttöystäväni ex alkaa kaipailemaan häntä takaisin. Aluksi hän piti yhteyttä Facebookin kautta, mutta tyttöystäväni poisti hänet kaverilistaltaan. Sen jälkeen alkoi varsinkin öiseen aikaan tulemaan tekstareita, joissa mm. kertoi kuinka ikävä on. Noh, pari yötä sitten mies päätti soittaa ja oli kuulemma ollut aika murtumispisteessä puhelimessa, halusi tyttöystäväni takaisin ja katui jättämistä. Tyttöystäväni sanoi, että se aika oli ja meni, mene elämässäsi eteenpäin, koska enää ei ole oikea aika.
Exä siis tietää, että tyttöystäväni seurustelee nyt minun kanssani. En tiedä, jatkuuko häiritseminen vielä työn öisen puhelun jälkeen, saa nähdä. Olen kiitollinen, että tyttöystäväni on oma-alotteisesti sanonut exällensä vastaan ja kehottanut jättämään meidät rauhaan. Oikeastaan oma eksänikin joskus kuukausia sitten sanoi mesessä, että välittää minusta edelleen ja haluaisi nähdä. Poistin hänet. Viime kuussa taas tuli tekstari, että oli nähnyt minut kaupungilla ja näytin hyvältä. En vastannut.
Jotta keskustelulla olisi joku pointti, niin esitetäänpä kysymyksiä? Mistä näitä exiä tulee, jotka eivät vain tajua, että mennyt on mennyttä? Ja kerta nämä meidän exät on niitä jättäjiä, niin miksi ne haluavat takaisin, kun alunperin he olivat niitä, jotka eivät nimenomaan halunneet? Miten pohjalla pitää olla, ettei ole kahdessa vuodessa päässyt yli menneestä suhteesta? Miten tyhmä pitää olla, ettei tajua kunnioittaa exäänsä ja hänen uutta suhdettaan sillä, että jättää rauhaan ja jatkaa omaa elämäänsä?
Huh, toivottavasti tämä kohta loppuu, eikä tarvitse enää öiseen aikaan pelätä, että kohta taas kännykkä piippaa/soi. Kokemuksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Katumapäälle tulee yleensä silloin kun saa turpaan uudessa suhteessa. SItä on yhtäkkiä vaan hyvin epätoivoinen ja kaipaa lohdutusta. Siinä vaiheessa ei mieti kyllä hetkeäkään sitä, onko itse ollut syyllinen johonkin vaiko ei, on vaan hätä saada lohdutusta ja tuntea olevansa yhä rakastamisen arvoinen, vaikka se uusi jätti tai petti tai kyllästyi tai ei enää vaan kiinnosta tms.
Epätoivosta syntyy tarve muistella ja kullata menneitä, vaikkei niissä oliskaan ollut mitään kovin erikoislaatuisen ihanaa. Tuttu on tuttu ja sitä kaivataan kun on epätoivoinen olo.
Viisas opetus tuollaisessa epätoivossa kroolavalle on pysyä vaan itsenäisenä ja saavuttamattomissa. Se pakottaa onnettoman ruikuttajan kohtaamaan todellisuuden. Jos taas pitää ovea edes raollaan niin kohta se on itkemässä jo olkkarin sohvalla sitä syyllisyyttään.
Mutta sellaista ei tietenkään jo toiseen ihmiseen rakastunut suostu sietämään. SInä tyttöystäväsi kanssa olette siitä elävä esimerkki.
Sääliä ei siis tarvi tuntea, sillä jokaisen on selvittävä omisa tunnontuskistaankin omin nokin. Eikä teillä ole mitään velvollisuutta kuunnella tai vastaanottaa ulkopuolisten kontaktiyrityksiä, koska te olette heistä jo kuivilla ja nyt onnellisia yhdessä, ja haluatte luonnollisestikin pysyä sellaisina.
Ovi pysyy kiinni. Se on se opetus joka exille pitää antaa, jotta voi taata omankin mielenrauhan.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Olen itsekin ajattelut, että ehkä tyttöystäväni ex on juuri eronnut ja nyt nousee pintaan kaipuu ja epätoivo, koska tämän kahden vuoden aikana ei ole ollut mitään tällaisia yhteydenottoja. En siis tarkemmin tiedä asiasta, ainakin eron jälkeen hänellä oli heti uusi suhde, joten tässä tilanteessa olettaisi sen mahdollisesti päättyneen.
Luotan täysin tyttöystävääni. En siis pelkää, että hänelle olisi edelleen tunteita entistään kohtaan tai antaisi välien lämmetä. Silti tämä asia kumminkin jollain tasolla haittaa ja mietityttää, mutta turha kai tätä on tämän enempää omassa päässään spekuloida. Täytyy vain toivoa, että exän kohdalla tämä on ohimenevää ja on taas kohta jaloillaan.
Tai sitten vanha sanonta pitää paikkansa: "Arvon tajuaa vasta kun on menettänyt". Itselleni on valitettavasti nuorempana käynyt näin. Tulin, menin ja hölmöilin ja silmät aukeni vasta, kun asioihin oli riittävästi etäisyyttä ja aikaa oli kulunut. Ymmärsin mikä kultakimpale minulla oli ollut, mutta omaa hölmöyttäni oli sen menettänyt.
Se on sun oma moka, hyväksy se ja ota opiksesi. Samalla tajua se, ettet tee mitään hyvää sillä, että koitat tulla kahden ihmisen väliin, jotka rakastavat toisiaan. Anna asian olla, kyllä sullekin on joku jossain.
Itse olen myös pyöritellyt samoja ajatuksia; miksi jättäjä haluaakin yhtäkkiä jätetyn takaisin?
Aavistelen että minulla/meillä alkaa olla tämmöinen tilanne kohta päällä. Miehen exä alkanut yhtäkkiä oudon lämpimästi kyseleen kuulumisia yms, vaikka se oli tää ex joka jätti pahalla tavalla; hänellä oli toinen.
Tietenkin mies kieltää ja lupailee ettei todellakaan ota häntä enää takaisin. Kuitenkin minusta tuntuu et kohta saan kulkea varpaillaan eli pelkään et mitä jos mies miettii asioita ja hän haluaisikin palata yhteen.... Erosta ei kuitenkaan vuosia ole...Tää on kauheeta.
"Aavistelen että minulla/meillä alkaa olla tämmöinen tilanne kohta päällä. Miehen exä alkanut yhtäkkiä oudon lämpimästi kyseleen kuulumisia yms, vaikka se oli tää ex joka jätti pahalla tavalla; hänellä oli toinen. "
miksi ihmeessä mies pitää mitään yhteyttä tuohon?
mulle yksi eksä teki noin. sitten se vähän yritti jotain, niin ajattelin että on sillä vielä otsaa toivottaa hyviä jouluja ja pistin takaisin paniokelvottomat toivotukset. sen jälkeen ei ole kuulunut mitään ja hyvä niin.
moisiin kapisiin lutkitiin ei kyllä oman arvonsa tunteva mies pidä minkäänlaista yhteyttä, ei vastaa kyselyihin, ei moikkaa, korkeintaan vittuilee takaisin.
joten en ymmärrä sun miestä koska omasta mielestäni petturien kanssa ei tarvi puhua kuin nyrkkien välityksellä.
En tiedä mistä tollasia tulee... mutta järjestäkää ne keskenään treffeille...