Yksin baarissa

"Olen nainen ja ennenkuin vastalauseiden myrsky iskee, lukekaa loppuun.
Olen käynyt tänä kesänä useammin yksin terassilla siiderillä kuin koskaan aiemmin. Ystävät kun vähenee entisestään jatkuvasti.
Minulle ei kukaan tule juttelemaan edes sen vertaa että ihmettelisivät miksi olen yksin liikkeellä.
Olen kuitenkin todennut että mieluummin juon yhden-kaksi siideriä terassilla yksin, kuin yksin kotona.
Pointti siinä on se että mieluummin edes ihmisten ilmoilla, niin sanotusti.
Minusta on tavallaan mukavaa seurata ihmisten kulkemista terassin ohi. Sillä lailla tunnen kuuluvani samaan yhteiskuntaan muiden ihmisten kanssa. Muutoin oloni on niin kamalan yksinäinen. Mutta mieltäni piristää heti kun pääsen ihmisten ilmoille, vaikka sitten yksin. Kotona on yksin aika synkkää oleskella, netissä saa ajan kulumaan edes jonkin verran. Enkä todellakaan näe mitään hohtoa juoda yksin kotona alkoholia.
Ja pienen pieni toive tietysti pohjalla on että joku joskus tulisi juttelemaan. Mutta sitä ei ole vielä tapahtunut. Mutta sitä odotellessa seuraan ihmisvilinää ja ihmettelen mikä meidän ihmisten olemisen merkitys on... "

Mulla taas jäi toi baareissa käynti aivan kokonaan tässä pari vuotta sitten, kun siellä yksin käyminen tuntui vaan niin mielettömän tylsältä. Koskaan kun baareista ei löytynyt mielekästä juttuseuraa ja lähes joka kerta sai selitellä aina monille sitä, että miksi ihmeessä oikein on yksin liikkeellä ja monet, etenkin naiset kun ihmettelivät aina sitä, että eikö muka mun ikäiselläni miehellä ole ketään kenen kanssa lähteä baariin iltaa viettämään. Lisäksi oli niin masentavaa katsella aina sitä, kun kaikilla muilla on koko ajan juttuseuraa ympärillä ja muutenkin heidän baari-illat menevät aina paljon paremmin kun mulla yksin ollessa.

Sen mäkin olen kyllä huomannut, että yksin kotona ollessa se aika ei meinaa kulua juuri mitenkään. Netissä ollessa aika kuluukin yleensä paljon mukavemmin, varsinkin silloin jos onnistuu löytämään sieltä hyviä keskusteluja joihin osallistua. Ei minunkaan mielestäni siinä ole oikein mitään ideaa juoda alkoholia yksin kotona ollessa, ellei sitten ole lähdössä mihinkään illanviettoon. Tämän takia oma alkoholin käyttöni onkin tätä nykyä todella vähäistä, kun yksin ei kotona viitsi mitään juoda ja baareihin ei tule koskaan lähdettyä seuran puutteen vuoksi. Muuten kyllä haluaisin käydä joskus baareissa vaikka katsomassa jotain bändejä ja näin kesällä istumassa terassilla, mutta kun tuo sinne lähtemisen kynnys nousee vaan aina vuosi vuodelta korkeammaksi. Olenkin miettinyt sitä, että kuinkahan monen vuoden tauko mulle oikein tulee baareista poissa ollessa.

DarkFear kirjoitti:

"Olen nainen ja ennenkuin vastalauseiden myrsky iskee, lukekaa loppuun.
Olen käynyt tänä kesänä useammin yksin terassilla siiderillä kuin koskaan aiemmin. Ystävät kun vähenee entisestään jatkuvasti.
Minulle ei kukaan tule juttelemaan edes sen vertaa että ihmettelisivät miksi olen yksin liikkeellä.
Olen kuitenkin todennut että mieluummin juon yhden-kaksi siideriä terassilla yksin, kuin yksin kotona.
Pointti siinä on se että mieluummin edes ihmisten ilmoilla, niin sanotusti.
Minusta on tavallaan mukavaa seurata ihmisten kulkemista terassin ohi. Sillä lailla tunnen kuuluvani samaan yhteiskuntaan muiden ihmisten kanssa. Muutoin oloni on niin kamalan yksinäinen. Mutta mieltäni piristää heti kun pääsen ihmisten ilmoille, vaikka sitten yksin. Kotona on yksin aika synkkää oleskella, netissä saa ajan kulumaan edes jonkin verran. Enkä todellakaan näe mitään hohtoa juoda yksin kotona alkoholia.
Ja pienen pieni toive tietysti pohjalla on että joku joskus tulisi juttelemaan. Mutta sitä ei ole vielä tapahtunut. Mutta sitä odotellessa seuraan ihmisvilinää ja ihmettelen mikä meidän ihmisten olemisen merkitys on... "

Mulla taas jäi toi baareissa käynti aivan kokonaan tässä pari vuotta sitten, kun siellä yksin käyminen tuntui vaan niin mielettömän tylsältä. Koskaan kun baareista ei löytynyt mielekästä juttuseuraa ja lähes joka kerta sai selitellä aina monille sitä, että miksi ihmeessä oikein on yksin liikkeellä ja monet, etenkin naiset kun ihmettelivät aina sitä, että eikö muka mun ikäiselläni miehellä ole ketään kenen kanssa lähteä baariin iltaa viettämään. Lisäksi oli niin masentavaa katsella aina sitä, kun kaikilla muilla on koko ajan juttuseuraa ympärillä ja muutenkin heidän baari-illat menevät aina paljon paremmin kun mulla yksin ollessa.

Sen mäkin olen kyllä huomannut, että yksin kotona ollessa se aika ei meinaa kulua juuri mitenkään. Netissä ollessa aika kuluukin yleensä paljon mukavemmin, varsinkin silloin jos onnistuu löytämään sieltä hyviä keskusteluja joihin osallistua. Ei minunkaan mielestäni siinä ole oikein mitään ideaa juoda alkoholia yksin kotona ollessa, ellei sitten ole lähdössä mihinkään illanviettoon. Tämän takia oma alkoholin käyttöni onkin tätä nykyä todella vähäistä, kun yksin ei kotona viitsi mitään juoda ja baareihin ei tule koskaan lähdettyä seuran puutteen vuoksi. Muuten kyllä haluaisin käydä joskus baareissa vaikka katsomassa jotain bändejä ja näin kesällä istumassa terassilla, mutta kun tuo sinne lähtemisen kynnys nousee vaan aina vuosi vuodelta korkeammaksi. Olenkin miettinyt sitä, että kuinkahan monen vuoden tauko mulle oikein tulee baareista poissa ollessa.

Lue lisää

Miks muuten sun nimimerkki on DarkFear?
Oon vaan huomannu, että jos jonkun nikki on tyyliä 666, devil, evil, dark, fear tms niin aikas synkästä tyypistä täytyy olla kyse. Oiskos mitenkään mahdollista että vika onkin ihan sinussa itsessä ettet saa naisseuraa??

2+12 kirjoitti:

Miks muuten sun nimimerkki on DarkFear?
Oon vaan huomannu, että jos jonkun nikki on tyyliä 666, devil, evil, dark, fear tms niin aikas synkästä tyypistä täytyy olla kyse. Oiskos mitenkään mahdollista että vika onkin ihan sinussa itsessä ettet saa naisseuraa??

Lue lisää

Mitä väliä sillä nyt on, että mikä kenenkin nimimerkki tällä palstalla oikein on? Myönnän kyllä sen, etten ole koskaan ollut mikään sellainen suosittu tyyppi, jolla olisi paljon kavereita ja jolle ihmiset tulisivat mielellään juttelemaan, varsinkaan jos olen baarissa liikkeellä. Ei ketään naisia kiinnosta sellainen mies, joka on yksin baarissa liikkeellä, eli se on mussa just se kaikkein suurin vika. Tämäkin vika on taas just sellainen mihin ei pysty itse mitenkään vaikuttamaan, kun niitä kavereita ei vaan yksinkertaisesti ole. Eli ainoa vaihtoehto on vaan pysyä poissa baareista.

DarkFear kirjoitti:

Mitä väliä sillä nyt on, että mikä kenenkin nimimerkki tällä palstalla oikein on? Myönnän kyllä sen, etten ole koskaan ollut mikään sellainen suosittu tyyppi, jolla olisi paljon kavereita ja jolle ihmiset tulisivat mielellään juttelemaan, varsinkaan jos olen baarissa liikkeellä. Ei ketään naisia kiinnosta sellainen mies, joka on yksin baarissa liikkeellä, eli se on mussa just se kaikkein suurin vika. Tämäkin vika on taas just sellainen mihin ei pysty itse mitenkään vaikuttamaan, kun niitä kavereita ei vaan yksinkertaisesti ole. Eli ainoa vaihtoehto on vaan pysyä poissa baareista.

Lue lisää

Uskomatonta! Ite olin viime viikonloppunakin ja oon ollut varmaan yli 10 kertaa yksin viihteellä eikä kukaan ole koskaan tullut edes kysymään mitä siellä yksin teen. :O En ole ujo eikä mulla ole huono itsetunto ja vielä komeakin. Uskallan kyllä katsoa ihmisiä silmiin enkä mitenkään välttele seuraa eikä mulla ole ongelmia liikkua yleisillä paikoilla.
Silti ainoat henkilöt joiden kanssa on tullut baareissa puhuttua tai jotka ovat tulleet mulle puhumaan on keski-ikäiset miehet. :D Naisetkin on aina isoissa porukoissa jossa yleensä aina pari miestäkin siinä, niin miten vitussa mä nyt meen sitä yhtä piirittämään? :D Muutenkin uskomattoman vaikeata mennä ihmisille puhumaan. Jos joku tekee mulle jonkinlaisen aloitusrepliikin niin sitten ei mitään ongelmaa eikä tommosissa asiakaspalvelu yms virallisissa tilanteissa , mut jos pitäis joku nainen pyytää vaikka kahville niin se menee mulla jo niin henkilökohtaiselle alueelle et ei millään pysty riskeeraa.
Jos saisin jotenkin tietää että joku kiinnostava nainen olisi minusta edes vähän kiinnostunut ja vielä ilman seuraa niin menisin kyllä välittömästi juttelemaan. Mut kun koskaan ei tiedä. Viime viikonloppuna muuten huomasin ekan kerran kun nainen katseli mua sillä silmällä. Harmi vaan ettei ollut mun makuun ollenkaan.

kalichakra kirjoitti:

Uskomatonta! Ite olin viime viikonloppunakin ja oon ollut varmaan yli 10 kertaa yksin viihteellä eikä kukaan ole koskaan tullut edes kysymään mitä siellä yksin teen. :O En ole ujo eikä mulla ole huono itsetunto ja vielä komeakin. Uskallan kyllä katsoa ihmisiä silmiin enkä mitenkään välttele seuraa eikä mulla ole ongelmia liikkua yleisillä paikoilla.
Silti ainoat henkilöt joiden kanssa on tullut baareissa puhuttua tai jotka ovat tulleet mulle puhumaan on keski-ikäiset miehet. :D Naisetkin on aina isoissa porukoissa jossa yleensä aina pari miestäkin siinä, niin miten vitussa mä nyt meen sitä yhtä piirittämään? :D Muutenkin uskomattoman vaikeata mennä ihmisille puhumaan. Jos joku tekee mulle jonkinlaisen aloitusrepliikin niin sitten ei mitään ongelmaa eikä tommosissa asiakaspalvelu yms virallisissa tilanteissa , mut jos pitäis joku nainen pyytää vaikka kahville niin se menee mulla jo niin henkilökohtaiselle alueelle et ei millään pysty riskeeraa.
Jos saisin jotenkin tietää että joku kiinnostava nainen olisi minusta edes vähän kiinnostunut ja vielä ilman seuraa niin menisin kyllä välittömästi juttelemaan. Mut kun koskaan ei tiedä. Viime viikonloppuna muuten huomasin ekan kerran kun nainen katseli mua sillä silmällä. Harmi vaan ettei ollut mun makuun ollenkaan.

Lue lisää

No ehkä sun pitäis opetella se silmäily, ehkäpä juuri se katse kertoo onko nainen kiinnostunut.

Olen melko pitkälti samaa mieltä.

"joka vastasi siihen edelliseen viestiisi, ja olen edelleen eri mieltä kanssasi. Itse olen ollut baarissa yksin niinkin tuoreesti kun eilen. Tosin terassilla, mutta silti. Luin lehteä, otin aurinkoa, join valkkaria ja jutustelin viereisen pöydän tyyppien kanssa. Jotka eivät suhtautuneet minuun mitenkään ihmetellen tai pällistelleet miksi olin yksin terassilla. En edes ollut ainoa yksin terassilla. Parin pöydän päässä oli tyttö koiran kanssa lukemassa kirjaa, keski-ikäinen mies tekemässä ihan sitä itteensä eli juomassa hirveää vauhtia kaljaa, tatuoitu parikymppinen poika ottamassa ilman paitaa aurinkoa ja niin päin pois. Seurueita oli yksi, ja sitten muutamia pariskuntia tai ystävyksiä eli siis tyttöpari tai poikapari. "

Joo no ehkä jossain terasseilla sitä yksin oloa ei juuri ihmetellä samalla tavalla, eikä varsinkaan päiväsaikaan, kun silloinhan monet ihmiset käyvät just terasseilla ottamassa tuopin tai pari ja useinkin yksinään. Sitten jos menee johonkin yökerhoon tai muuhun myöhäisillan baariin, niin kyllähän siellä sitä yksin oloa ihmetellään varmasti paljon enemmän kun jossain terassilla ja keskikaljakuppilassa.

Riippuu tietenkin myös siitä, että mistä paikkakunnasta oikein on kyse. Stadissa ja pääkaupunkiseudulla sitä yksinoloa ei tosin ihmetellä varmaan yhtä paljon kun jossain pienemmällä paikkakunnalla. Ainakin itse muistan kun kävin aikoinaan vanhan kotikaupunkini baareissa, niin kyllä siellä hyvinkin monet, varsinkin naiset ihmettelivät ja kyselivät aina sitä, että miksi ihmeessä mun ikäiseni mies oikein on yksin liikkeellä ja suorastaan kauhistelivat sitä, että kai mulla nyt pitäisi joku kaveri olla kenen kanssa voisi baariin lähteä, ettei tarvisi olla yksin liikkeellä. Entisessä kotikaupungissa kun piirit ovat just hyvin pienet ja siellä yleensä melkein kaikki ikätoverit tuntevat toisensa jotain kautta, niin totta kai se yksin liikkuminen baareissa herättää siellä valtavaa ihmettelyä muissa ihmisissä.

"Keikoille nyt on ainakin helppo mennä yksin. Jos joku nyt sattuisi kysymään miksi olet yksin niin sanot vaan että ketään kaveria ei kiinnostanut. Minä ainakin olen käynyt keikoilla yksin juuri sen takia kun kavereilla on niin erilainen musamaku. Festareita en ole kokeillut yksin, mutta tänä vuonna törmäsin yksillä festareilla yhteen vanhaan tuttuun joka oli liikenteessä yksin. "

Olen mä käynytkin isommilla keikoilla, kuten mm. stadikalla ja hartwall-areenalla, siellä kun ei onneksi tarvii jutella kenenkään kanssa, eikä muutenkaan ketään kiinnosta tollaisissa isoissa tapahtumissa se, että kenen kanssa kukakin on liikkeellä. Baarikeikoilla en taas ole juurikaan viitsinyt käydä, kun siellä tunnelma on tiiviimpi ja siellä sitä yksinoloa varmaan monet saattaisivat ihmetellä. Tai en ole varma stadin ilmapiiristä, kun en ole siellä missään baareissa tai keikoilla liikkunut.

"Useimmat ihmiset ulkona eivät kiinnitä sinuun kuitenkaan sen kummempaa huomiota, joten stressaat kyllä aika turhasta. "

Voin sanoa sen, etten todellakaan stressaa turhasta, sillä kuten sanoin sen, että vanhassa kotikaupungissani ilmapiiri oli ja on edelleenkin erittäin kireä ja ymmärtämätön ja siellä sitä yksin liikkumista ei osata ymmärtää ollenkaan, varsinkin jos kyse on baareista. Ainoa hyvä puoli onkin just se, että siellä ei onneksi enää tarvitse liikkua ainakaan baareissa, kun se touhun aikoinaan jätin just yksinäisyyden takia.

DarkFear kirjoitti:

"joka vastasi siihen edelliseen viestiisi, ja olen edelleen eri mieltä kanssasi. Itse olen ollut baarissa yksin niinkin tuoreesti kun eilen. Tosin terassilla, mutta silti. Luin lehteä, otin aurinkoa, join valkkaria ja jutustelin viereisen pöydän tyyppien kanssa. Jotka eivät suhtautuneet minuun mitenkään ihmetellen tai pällistelleet miksi olin yksin terassilla. En edes ollut ainoa yksin terassilla. Parin pöydän päässä oli tyttö koiran kanssa lukemassa kirjaa, keski-ikäinen mies tekemässä ihan sitä itteensä eli juomassa hirveää vauhtia kaljaa, tatuoitu parikymppinen poika ottamassa ilman paitaa aurinkoa ja niin päin pois. Seurueita oli yksi, ja sitten muutamia pariskuntia tai ystävyksiä eli siis tyttöpari tai poikapari. "

Joo no ehkä jossain terasseilla sitä yksin oloa ei juuri ihmetellä samalla tavalla, eikä varsinkaan päiväsaikaan, kun silloinhan monet ihmiset käyvät just terasseilla ottamassa tuopin tai pari ja useinkin yksinään. Sitten jos menee johonkin yökerhoon tai muuhun myöhäisillan baariin, niin kyllähän siellä sitä yksin oloa ihmetellään varmasti paljon enemmän kun jossain terassilla ja keskikaljakuppilassa.

Riippuu tietenkin myös siitä, että mistä paikkakunnasta oikein on kyse. Stadissa ja pääkaupunkiseudulla sitä yksinoloa ei tosin ihmetellä varmaan yhtä paljon kun jossain pienemmällä paikkakunnalla. Ainakin itse muistan kun kävin aikoinaan vanhan kotikaupunkini baareissa, niin kyllä siellä hyvinkin monet, varsinkin naiset ihmettelivät ja kyselivät aina sitä, että miksi ihmeessä mun ikäiseni mies oikein on yksin liikkeellä ja suorastaan kauhistelivat sitä, että kai mulla nyt pitäisi joku kaveri olla kenen kanssa voisi baariin lähteä, ettei tarvisi olla yksin liikkeellä. Entisessä kotikaupungissa kun piirit ovat just hyvin pienet ja siellä yleensä melkein kaikki ikätoverit tuntevat toisensa jotain kautta, niin totta kai se yksin liikkuminen baareissa herättää siellä valtavaa ihmettelyä muissa ihmisissä.

"Keikoille nyt on ainakin helppo mennä yksin. Jos joku nyt sattuisi kysymään miksi olet yksin niin sanot vaan että ketään kaveria ei kiinnostanut. Minä ainakin olen käynyt keikoilla yksin juuri sen takia kun kavereilla on niin erilainen musamaku. Festareita en ole kokeillut yksin, mutta tänä vuonna törmäsin yksillä festareilla yhteen vanhaan tuttuun joka oli liikenteessä yksin. "

Olen mä käynytkin isommilla keikoilla, kuten mm. stadikalla ja hartwall-areenalla, siellä kun ei onneksi tarvii jutella kenenkään kanssa, eikä muutenkaan ketään kiinnosta tollaisissa isoissa tapahtumissa se, että kenen kanssa kukakin on liikkeellä. Baarikeikoilla en taas ole juurikaan viitsinyt käydä, kun siellä tunnelma on tiiviimpi ja siellä sitä yksinoloa varmaan monet saattaisivat ihmetellä. Tai en ole varma stadin ilmapiiristä, kun en ole siellä missään baareissa tai keikoilla liikkunut.

"Useimmat ihmiset ulkona eivät kiinnitä sinuun kuitenkaan sen kummempaa huomiota, joten stressaat kyllä aika turhasta. "

Voin sanoa sen, etten todellakaan stressaa turhasta, sillä kuten sanoin sen, että vanhassa kotikaupungissani ilmapiiri oli ja on edelleenkin erittäin kireä ja ymmärtämätön ja siellä sitä yksin liikkumista ei osata ymmärtää ollenkaan, varsinkin jos kyse on baareista. Ainoa hyvä puoli onkin just se, että siellä ei onneksi enää tarvitse liikkua ainakaan baareissa, kun se touhun aikoinaan jätin just yksinäisyyden takia.

Lue lisää

En asu stadissa mutta yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista kuitenkin. Korjataan se nyt alkuun. Maalla voi tosiaan olla toisin, minä puhun vain omista kokemuksistani.

Stadissa on niin paljon porukkaa, että siellä tosiaan kukaan ei kiinnitä mihinkään huomiota. Esim. työmatkalaisia, turisteja ja vastaavia yksinliikkujia on todella paljon. Kokemuksesta voin sanoa että kukaan ei ole työmatkalaista yksinäisempi. :)

"Joo no ehkä jossain terasseilla sitä yksin oloa ei juuri ihmetellä samalla tavalla, eikä varsinkaan päiväsaikaan, kun silloinhan monet ihmiset käyvät just terasseilla ottamassa tuopin tai pari ja useinkin yksinään."

Aivan. Etenkin päiväsaikaan / alkuillasta isommat seurueet anniskeluravintoloissa ovat harvinaisia. Löytyy sen verran kokemusta sieltä tiskin toiselta puolelta että väittäisin että esim. jossain siistissä pubissa viiden hengen seurue kolmelta iltapäivällä herättää paljon huomiota. Sen sijaan ensimmäinen työmatkalainen voi hyvin istua siellä päivän lehteä selaamassa ennen ruokakauppaan menoa. Ns. vakkarit siistimmissä pubeissa ovat aika usein yksin, myös siis sellaiset jotka eivät ole alkoholisoituneita. Tulevat, ottavat olutta, lukevat lehden, höpöttelevät baarihenkilökunnan ja muiden vakkareiden kanssa, katsovat ehkä futista.

"Sitten jos menee johonkin yökerhoon tai muuhun myöhäisillan baariin, niin kyllähän siellä sitä yksin oloa ihmetellään varmasti paljon enemmän kun jossain terassilla ja keskikaljakuppilassa."

En tiedä. Olen itse ollut ison kaupungin yökerhoissa yksin esim. työmatkalla ollessani ja olen säästynyt uteluilta. Etenkin loppuillasta voi porukallakin käydä niin että yhdelle on tullut väsy ja jotkut ovat löytäneet parempaa seuraa. >:)

Olen aika monta kertaa jutellut baarissa ihmisen kanssa jolla ei ole ainakaan metrin säteellä ollut kavereita enkä pidä sitä ihmeellisenä. Ei minullakaan aina ole. Jos lähden vaikka kaverin X kanssa ja hän päättää että haluaa kotiin jo yhdentoista bussilla, saatan ihan hyvin jäädä ottamaan vielä parit ja lähteä vaikka yhden bussilla. Harvoin lähden yksin paitsi työmatkoilla, mutta saatan hyvin päätyä tilanteeseen missä olen syystä tai toisesta yksin. Esim. vaihdan seuruetta ja odottelen heitä tunnin jossain yökerhossa ennen kun pääsevät perille.

"Baarikeikoilla en taas ole juurikaan viitsinyt käydä, kun siellä tunnelma on tiiviimpi ja siellä sitä yksinoloa varmaan monet saattaisivat ihmetellä. Tai en ole varma stadin ilmapiiristä, kun en ole siellä missään baareissa tai keikoilla liikkunut."

Keikoilla yleensä aika harva kiinnittää ventovieraisiin huomiota. Porukka tulee katsomaan bändejä ja jos sieltä nyt yksinäisen bongaa niin ensivaikutelma on että kukaan sen tuttu ei tykkää tästä bändistä mutta silti on pakko päästä. Minulla on yksi suosikkibändi josta kukaan muu ei pidä. Käyn katsomassa sitä yksin.

"Voin sanoa sen, etten todellakaan stressaa turhasta, sillä kuten sanoin sen, että vanhassa kotikaupungissani ilmapiiri oli ja on edelleenkin erittäin kireä ja ymmärtämätön ja siellä sitä yksin liikkumista ei osata ymmärtää ollenkaan, varsinkin jos kyse on baareista."

Suosittelen muuttoa isompaan asutuskeskukseen. Jos asut sellaisessa jo, unohda vanhat traumasi ja käy edes muutaman kerran kokeilemassa. Ei välttämättä yökerhoon heti, mutta mukava pubi tai keikka.

Ei noin kirjoitti:

En asu stadissa mutta yhdessä Suomen suurimmista kaupungeista kuitenkin. Korjataan se nyt alkuun. Maalla voi tosiaan olla toisin, minä puhun vain omista kokemuksistani.

Stadissa on niin paljon porukkaa, että siellä tosiaan kukaan ei kiinnitä mihinkään huomiota. Esim. työmatkalaisia, turisteja ja vastaavia yksinliikkujia on todella paljon. Kokemuksesta voin sanoa että kukaan ei ole työmatkalaista yksinäisempi. :)

"Joo no ehkä jossain terasseilla sitä yksin oloa ei juuri ihmetellä samalla tavalla, eikä varsinkaan päiväsaikaan, kun silloinhan monet ihmiset käyvät just terasseilla ottamassa tuopin tai pari ja useinkin yksinään."

Aivan. Etenkin päiväsaikaan / alkuillasta isommat seurueet anniskeluravintoloissa ovat harvinaisia. Löytyy sen verran kokemusta sieltä tiskin toiselta puolelta että väittäisin että esim. jossain siistissä pubissa viiden hengen seurue kolmelta iltapäivällä herättää paljon huomiota. Sen sijaan ensimmäinen työmatkalainen voi hyvin istua siellä päivän lehteä selaamassa ennen ruokakauppaan menoa. Ns. vakkarit siistimmissä pubeissa ovat aika usein yksin, myös siis sellaiset jotka eivät ole alkoholisoituneita. Tulevat, ottavat olutta, lukevat lehden, höpöttelevät baarihenkilökunnan ja muiden vakkareiden kanssa, katsovat ehkä futista.

"Sitten jos menee johonkin yökerhoon tai muuhun myöhäisillan baariin, niin kyllähän siellä sitä yksin oloa ihmetellään varmasti paljon enemmän kun jossain terassilla ja keskikaljakuppilassa."

En tiedä. Olen itse ollut ison kaupungin yökerhoissa yksin esim. työmatkalla ollessani ja olen säästynyt uteluilta. Etenkin loppuillasta voi porukallakin käydä niin että yhdelle on tullut väsy ja jotkut ovat löytäneet parempaa seuraa. >:)

Olen aika monta kertaa jutellut baarissa ihmisen kanssa jolla ei ole ainakaan metrin säteellä ollut kavereita enkä pidä sitä ihmeellisenä. Ei minullakaan aina ole. Jos lähden vaikka kaverin X kanssa ja hän päättää että haluaa kotiin jo yhdentoista bussilla, saatan ihan hyvin jäädä ottamaan vielä parit ja lähteä vaikka yhden bussilla. Harvoin lähden yksin paitsi työmatkoilla, mutta saatan hyvin päätyä tilanteeseen missä olen syystä tai toisesta yksin. Esim. vaihdan seuruetta ja odottelen heitä tunnin jossain yökerhossa ennen kun pääsevät perille.

"Baarikeikoilla en taas ole juurikaan viitsinyt käydä, kun siellä tunnelma on tiiviimpi ja siellä sitä yksinoloa varmaan monet saattaisivat ihmetellä. Tai en ole varma stadin ilmapiiristä, kun en ole siellä missään baareissa tai keikoilla liikkunut."

Keikoilla yleensä aika harva kiinnittää ventovieraisiin huomiota. Porukka tulee katsomaan bändejä ja jos sieltä nyt yksinäisen bongaa niin ensivaikutelma on että kukaan sen tuttu ei tykkää tästä bändistä mutta silti on pakko päästä. Minulla on yksi suosikkibändi josta kukaan muu ei pidä. Käyn katsomassa sitä yksin.

"Voin sanoa sen, etten todellakaan stressaa turhasta, sillä kuten sanoin sen, että vanhassa kotikaupungissani ilmapiiri oli ja on edelleenkin erittäin kireä ja ymmärtämätön ja siellä sitä yksin liikkumista ei osata ymmärtää ollenkaan, varsinkin jos kyse on baareista."

Suosittelen muuttoa isompaan asutuskeskukseen. Jos asut sellaisessa jo, unohda vanhat traumasi ja käy edes muutaman kerran kokeilemassa. Ei välttämättä yökerhoon heti, mutta mukava pubi tai keikka.

Lue lisää

"Suosittelen muuttoa isompaan asutuskeskukseen. Jos asut sellaisessa jo, unohda vanhat traumasi ja käy edes muutaman kerran kokeilemassa. Ei välttämättä yökerhoon heti, mutta mukava pubi tai keikka. "

Itse asiassa olen asunut stadissa jo parin vuoden ajan, mutta baareissa ei ole vaan tullut käytyä, johtuen vanhan kotikaupunkini traumoista ja huonoista baarikokemuksista. Tuntuu vaan niin inhottavalta lähteä baariin, kun muistaa sen miten entisessä kotikaupungissa sai olla aina omissa oloissaan koko illan ajan ja sitten jos joku sattui mulle harvoin jotain juttelemaan, niin heti sai selitellä sitä, että miksi oikein on yksin liikkeellä. Helposti ajattelee sitä, että melko varmasti Helsingin baareissa ilmapiiri voi olla hyvinkin samanlainen, kun kyllähän sielläkin baareissa viihtyy just kaikki ne ihmiset, joilla on jo ennestään kymmeniä kavereita, jotka eivät sitten taas osaa ymmärtää yhtään meitä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä.

DarkFear kirjoitti:

"Suosittelen muuttoa isompaan asutuskeskukseen. Jos asut sellaisessa jo, unohda vanhat traumasi ja käy edes muutaman kerran kokeilemassa. Ei välttämättä yökerhoon heti, mutta mukava pubi tai keikka. "

Itse asiassa olen asunut stadissa jo parin vuoden ajan, mutta baareissa ei ole vaan tullut käytyä, johtuen vanhan kotikaupunkini traumoista ja huonoista baarikokemuksista. Tuntuu vaan niin inhottavalta lähteä baariin, kun muistaa sen miten entisessä kotikaupungissa sai olla aina omissa oloissaan koko illan ajan ja sitten jos joku sattui mulle harvoin jotain juttelemaan, niin heti sai selitellä sitä, että miksi oikein on yksin liikkeellä. Helposti ajattelee sitä, että melko varmasti Helsingin baareissa ilmapiiri voi olla hyvinkin samanlainen, kun kyllähän sielläkin baareissa viihtyy just kaikki ne ihmiset, joilla on jo ennestään kymmeniä kavereita, jotka eivät sitten taas osaa ymmärtää yhtään meitä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä.

Lue lisää

Jos tosiaan et halua edes yrittää, niin sitten ei voi mitään. Stadin yöelämässä kuitenkin liikkuu myös yksinäisiä, et todellakaan ole ainoa. Ja Stadissa liikkuu ihmisiä yksin vaikkeivät olisi sanan varsinaisesssa merkityksessä yksinäisiä. Ei kukaan tiedä Helsingin kokoisessa paikassa millä asialla joku on ja miksi joku on yksin. Mutta ensimmäinen oletus yksin liikkuvasta miehestä ei tosin välttämättä ole positiivinen, aika moni saattaa olettaa että olet lähtenyt joko naisiin tai sitten vetämään yksin perseet johonkin tarkemmin määrittelmättömään vitutukseen. Molemmat ovat aktiviteettejä joita liian intensiivinen kaveriporukka häiritsee.

Mitä tulee noihin "pintaliitäjiin" niin Helsingissä voit valita baarin aika helvetin isosta joukosta yökerhoja, pubeja ja klubeja. Ei sun ole todellakaan pakko mennä mihinkään sedulaan, vaan voit mennä johonkin aikuisempaan paikkaan esimerkiksi kuuntelemaan musiikkia. Musiikin kuuntelu yksin on normaalia.

Ei noin kirjoitti:

Jos tosiaan et halua edes yrittää, niin sitten ei voi mitään. Stadin yöelämässä kuitenkin liikkuu myös yksinäisiä, et todellakaan ole ainoa. Ja Stadissa liikkuu ihmisiä yksin vaikkeivät olisi sanan varsinaisesssa merkityksessä yksinäisiä. Ei kukaan tiedä Helsingin kokoisessa paikassa millä asialla joku on ja miksi joku on yksin. Mutta ensimmäinen oletus yksin liikkuvasta miehestä ei tosin välttämättä ole positiivinen, aika moni saattaa olettaa että olet lähtenyt joko naisiin tai sitten vetämään yksin perseet johonkin tarkemmin määrittelmättömään vitutukseen. Molemmat ovat aktiviteettejä joita liian intensiivinen kaveriporukka häiritsee.

Mitä tulee noihin "pintaliitäjiin" niin Helsingissä voit valita baarin aika helvetin isosta joukosta yökerhoja, pubeja ja klubeja. Ei sun ole todellakaan pakko mennä mihinkään sedulaan, vaan voit mennä johonkin aikuisempaan paikkaan esimerkiksi kuuntelemaan musiikkia. Musiikin kuuntelu yksin on normaalia.

Lue lisää

"Jos tosiaan et halua edes yrittää, niin sitten ei voi mitään. Stadin yöelämässä kuitenkin liikkuu myös yksinäisiä, et todellakaan ole ainoa. Ja Stadissa liikkuu ihmisiä yksin vaikkeivät olisi sanan varsinaisesssa merkityksessä yksinäisiä. Ei kukaan tiedä Helsingin kokoisessa paikassa millä asialla joku on ja miksi joku on yksin. Mutta ensimmäinen oletus yksin liikkuvasta miehestä ei tosin välttämättä ole positiivinen, aika moni saattaa olettaa että olet lähtenyt joko naisiin tai sitten vetämään yksin perseet johonkin tarkemmin määrittelmättömään vitutukseen. Molemmat ovat aktiviteettejä joita liian intensiivinen kaveriporukka häiritsee. "

Niin eli käytännössä baareissa on just se sama juttu, eli yksinäisiä miehiä ei siellä oikein hyvällä koskaan katsota, oli sitten Helsingin tai jonkun junttikaupungin baareissa. Just sen vuoksi tuntuukin siltä, ettei niihin baareihin oikein uskalla lähteä, varsinkin kun niistä on ollut jo niin mielettömän pitkään poissa.

"Mitä tulee noihin "pintaliitäjiin" niin Helsingissä voit valita baarin aika helvetin isosta joukosta yökerhoja, pubeja ja klubeja. Ei sun ole todellakaan pakko mennä mihinkään sedulaan, vaan voit mennä johonkin aikuisempaan paikkaan esimerkiksi kuuntelemaan musiikkia. Musiikin kuuntelu yksin on normaalia. "

Tietenkin hesassa baarivalikoima on parempi kun muualla suomessa, mutta empä tiedä, onko ne tavalliset kaljabaarit tai klubit sitten yhtään sen parempia yksin liikkuvalle miehelle. Kuitenkin niissäkin on jo ne omat kaveripiirinsä, eikä niissä varmaan pääse kenenkään kanssa mitään juttelemaan, joutuisi vaan kuitenkin istumaan yksin baaritiskillä ja katselemaan muiden hauskanpitoa.

DarkFear kirjoitti:

"Jos tosiaan et halua edes yrittää, niin sitten ei voi mitään. Stadin yöelämässä kuitenkin liikkuu myös yksinäisiä, et todellakaan ole ainoa. Ja Stadissa liikkuu ihmisiä yksin vaikkeivät olisi sanan varsinaisesssa merkityksessä yksinäisiä. Ei kukaan tiedä Helsingin kokoisessa paikassa millä asialla joku on ja miksi joku on yksin. Mutta ensimmäinen oletus yksin liikkuvasta miehestä ei tosin välttämättä ole positiivinen, aika moni saattaa olettaa että olet lähtenyt joko naisiin tai sitten vetämään yksin perseet johonkin tarkemmin määrittelmättömään vitutukseen. Molemmat ovat aktiviteettejä joita liian intensiivinen kaveriporukka häiritsee. "

Niin eli käytännössä baareissa on just se sama juttu, eli yksinäisiä miehiä ei siellä oikein hyvällä koskaan katsota, oli sitten Helsingin tai jonkun junttikaupungin baareissa. Just sen vuoksi tuntuukin siltä, ettei niihin baareihin oikein uskalla lähteä, varsinkin kun niistä on ollut jo niin mielettömän pitkään poissa.

"Mitä tulee noihin "pintaliitäjiin" niin Helsingissä voit valita baarin aika helvetin isosta joukosta yökerhoja, pubeja ja klubeja. Ei sun ole todellakaan pakko mennä mihinkään sedulaan, vaan voit mennä johonkin aikuisempaan paikkaan esimerkiksi kuuntelemaan musiikkia. Musiikin kuuntelu yksin on normaalia. "

Tietenkin hesassa baarivalikoima on parempi kun muualla suomessa, mutta empä tiedä, onko ne tavalliset kaljabaarit tai klubit sitten yhtään sen parempia yksin liikkuvalle miehelle. Kuitenkin niissäkin on jo ne omat kaveripiirinsä, eikä niissä varmaan pääse kenenkään kanssa mitään juttelemaan, joutuisi vaan kuitenkin istumaan yksin baaritiskillä ja katselemaan muiden hauskanpitoa.

Lue lisää

"Niin eli käytännössä baareissa on just se sama juttu, eli yksinäisiä miehiä ei siellä oikein hyvällä koskaan katsota, oli sitten Helsingin tai jonkun junttikaupungin baareissa. Just sen vuoksi tuntuukin siltä, ettei niihin baareihin oikein uskalla lähteä, varsinkin kun niistä on ollut jo niin mielettömän pitkään poissa."

No lue vaan kun piru Raamattua. Tosiasiahan on, että jos menet perjantaina yksin baariin et todellakaan ole ainoa yksinäinen mies siinä kuppilassa. Kappaleen lopussa, jota lainasit, viittasin siis lähinnä yökerhotyyppisiin "seduloihin". Ainoa et ole, ja jos joku nyt kyselee miksi olet yksin niin voit vastata että ketään muuta ei kiinnostanut lähteä kanssasi just tänään muttet itse jaksanut jäädä kotisohvalle kun teki mieli ulos katsomaan ihmisiä.

Noin yleensä vastataan jos joku ihmettelee miksi on kotikaupungissaan yksin liikenteessä.

Jos nyt joku edes ihmettelee. Helsingissä tuskin. Ei minulta olla ainakaan koskaan kysytty miksi olen yksin tai miksi olen jonkun tietyn tyypin seurassa.

"Tietenkin hesassa baarivalikoima on parempi kun muualla suomessa, mutta empä tiedä, onko ne tavalliset kaljabaarit tai klubit sitten yhtään sen parempia yksin liikkuvalle miehelle. Kuitenkin niissäkin on jo ne omat kaveripiirinsä, eikä niissä varmaan pääse kenenkään kanssa mitään juttelemaan, joutuisi vaan kuitenkin istumaan yksin baaritiskillä ja katselemaan muiden hauskanpitoa."

Tavallisissa pubeissa on ainakin paljon ihmisiä jotka menevät pubiin ihan tietoisesti yksin juomaan tuopin ja lukemaan päivän lehden tai vaikka katsomaan futista. Samoin keikoilla on paljon väkeä yksin koska haluavat nyt vaan nähdä jonkun tietyn bändin.

Ihan oikeasti, ei ketään kiinnosta missä seurassa joku on tai ei ole.

Ja mikä estää juttelemasta isomman porukan kanssa? Olen ainakin itse ollut tilanteessa missä meidän porukkaan on ilmestynyt jossain vaiheessa iltaa joku aiemmin tuntematon henkilö ja jäänyt sitten siihen juomaan. Eipä se yleensä haittaa.

Ei noin kirjoitti:

"Niin eli käytännössä baareissa on just se sama juttu, eli yksinäisiä miehiä ei siellä oikein hyvällä koskaan katsota, oli sitten Helsingin tai jonkun junttikaupungin baareissa. Just sen vuoksi tuntuukin siltä, ettei niihin baareihin oikein uskalla lähteä, varsinkin kun niistä on ollut jo niin mielettömän pitkään poissa."

No lue vaan kun piru Raamattua. Tosiasiahan on, että jos menet perjantaina yksin baariin et todellakaan ole ainoa yksinäinen mies siinä kuppilassa. Kappaleen lopussa, jota lainasit, viittasin siis lähinnä yökerhotyyppisiin "seduloihin". Ainoa et ole, ja jos joku nyt kyselee miksi olet yksin niin voit vastata että ketään muuta ei kiinnostanut lähteä kanssasi just tänään muttet itse jaksanut jäädä kotisohvalle kun teki mieli ulos katsomaan ihmisiä.

Noin yleensä vastataan jos joku ihmettelee miksi on kotikaupungissaan yksin liikenteessä.

Jos nyt joku edes ihmettelee. Helsingissä tuskin. Ei minulta olla ainakaan koskaan kysytty miksi olen yksin tai miksi olen jonkun tietyn tyypin seurassa.

"Tietenkin hesassa baarivalikoima on parempi kun muualla suomessa, mutta empä tiedä, onko ne tavalliset kaljabaarit tai klubit sitten yhtään sen parempia yksin liikkuvalle miehelle. Kuitenkin niissäkin on jo ne omat kaveripiirinsä, eikä niissä varmaan pääse kenenkään kanssa mitään juttelemaan, joutuisi vaan kuitenkin istumaan yksin baaritiskillä ja katselemaan muiden hauskanpitoa."

Tavallisissa pubeissa on ainakin paljon ihmisiä jotka menevät pubiin ihan tietoisesti yksin juomaan tuopin ja lukemaan päivän lehden tai vaikka katsomaan futista. Samoin keikoilla on paljon väkeä yksin koska haluavat nyt vaan nähdä jonkun tietyn bändin.

Ihan oikeasti, ei ketään kiinnosta missä seurassa joku on tai ei ole.

Ja mikä estää juttelemasta isomman porukan kanssa? Olen ainakin itse ollut tilanteessa missä meidän porukkaan on ilmestynyt jossain vaiheessa iltaa joku aiemmin tuntematon henkilö ja jäänyt sitten siihen juomaan. Eipä se yleensä haittaa.

Lue lisää

"No lue vaan kun piru Raamattua. Tosiasiahan on, että jos menet perjantaina yksin baariin et todellakaan ole ainoa yksinäinen mies siinä kuppilassa. Kappaleen lopussa, jota lainasit, viittasin siis lähinnä yökerhotyyppisiin "seduloihin". Ainoa et ole, ja jos joku nyt kyselee miksi olet yksin niin voit vastata että ketään muuta ei kiinnostanut lähteä kanssasi just tänään muttet itse jaksanut jäädä kotisohvalle kun teki mieli ulos katsomaan ihmisiä. "

No ainakin sellainen fiilis on aina tullut, että yksinäisiä miehiä ei baareissa oikein hyvällä katsella, sillä heitä kun pidetään vaan säälittävinä tapauksina, kun ovat yksin liikkeellä ilman kavereita tai naisseuraa.

"Jos nyt joku edes ihmettelee. Helsingissä tuskin. Ei minulta olla ainakaan koskaan kysytty miksi olen yksin tai miksi olen jonkun tietyn tyypin seurassa. "

Vaikea sanoa, kun en ole stadin yöelämässä käynyt, vaikka olenkin pari vuotta täällä jo asunut. On vaan ollut niin hirveän korkea kynnys lähteä koskaan mihinkään, kun ei ole seuraa, kenen kanssa olisi voinut lähteä.

"Tavallisissa pubeissa on ainakin paljon ihmisiä jotka menevät pubiin ihan tietoisesti yksin juomaan tuopin ja lukemaan päivän lehden tai vaikka katsomaan futista. Samoin keikoilla on paljon väkeä yksin koska haluavat nyt vaan nähdä jonkun tietyn bändin. "

Ainakin vanhassa kotikaupungissani näissä tavan pubeissa oli myös aina samat isot kaveriporukat keskenään ja yksin viihtyivät vaan jotkut keski-ikäiset miehet ja alkoholisoituneet juopot, mutta ei koskaan mun ikäluokkaa olevat nuoret miehet, kun kaikki nuoret ovat aina omissa kaveriporukoissaan.

"Ihan oikeasti, ei ketään kiinnosta missä seurassa joku on tai ei ole."

En tiedä, miten on stadissa, kun en ole yöelämässä koskaan siellä käynyt, mutta kyllä ainakin mun entisessä kotikaupungissani hyvinkin monia ihmisiä tuntui kiinnostavan se asia, että miksi joku nuori mies oikein on yksin baarissa. Varmaan kai tästä on tullut mulle sellainen pakkomielle, mistä en varmasti tule koskaan pääsemään eroon, ellei sitten sitä tuolla reaalimaailmassa toisin todisteta.

"Ja mikä estää juttelemasta isomman porukan kanssa? Olen ainakin itse ollut tilanteessa missä meidän porukkaan on ilmestynyt jossain vaiheessa iltaa joku aiemmin tuntematon henkilö ja jäänyt sitten siihen juomaan. Eipä se yleensä haittaa. "

Ainakaan vanhassa kotikaupungissani en ikimaailmassa olisi uskaltanut mennä juttelemaan isommalle porukalle, kun siellä piirit ovat niin pienet, että varmasti olisin tuntenut vähintään yhden tai useammankin henkilön tosta isosta porukasta. Mulla kun oli jo vanhassa kotikaupungissa mennyt välit poikki niin monien koulukavereiden, työkavereiden ym. henkilöiden kanssa, niin sen vuoksi en halunnut, enkä halua edelleenkään heihin missään baareissa tai ylipäätään missään törmätä.

DarkFear kirjoitti:

"No lue vaan kun piru Raamattua. Tosiasiahan on, että jos menet perjantaina yksin baariin et todellakaan ole ainoa yksinäinen mies siinä kuppilassa. Kappaleen lopussa, jota lainasit, viittasin siis lähinnä yökerhotyyppisiin "seduloihin". Ainoa et ole, ja jos joku nyt kyselee miksi olet yksin niin voit vastata että ketään muuta ei kiinnostanut lähteä kanssasi just tänään muttet itse jaksanut jäädä kotisohvalle kun teki mieli ulos katsomaan ihmisiä. "

No ainakin sellainen fiilis on aina tullut, että yksinäisiä miehiä ei baareissa oikein hyvällä katsella, sillä heitä kun pidetään vaan säälittävinä tapauksina, kun ovat yksin liikkeellä ilman kavereita tai naisseuraa.

"Jos nyt joku edes ihmettelee. Helsingissä tuskin. Ei minulta olla ainakaan koskaan kysytty miksi olen yksin tai miksi olen jonkun tietyn tyypin seurassa. "

Vaikea sanoa, kun en ole stadin yöelämässä käynyt, vaikka olenkin pari vuotta täällä jo asunut. On vaan ollut niin hirveän korkea kynnys lähteä koskaan mihinkään, kun ei ole seuraa, kenen kanssa olisi voinut lähteä.

"Tavallisissa pubeissa on ainakin paljon ihmisiä jotka menevät pubiin ihan tietoisesti yksin juomaan tuopin ja lukemaan päivän lehden tai vaikka katsomaan futista. Samoin keikoilla on paljon väkeä yksin koska haluavat nyt vaan nähdä jonkun tietyn bändin. "

Ainakin vanhassa kotikaupungissani näissä tavan pubeissa oli myös aina samat isot kaveriporukat keskenään ja yksin viihtyivät vaan jotkut keski-ikäiset miehet ja alkoholisoituneet juopot, mutta ei koskaan mun ikäluokkaa olevat nuoret miehet, kun kaikki nuoret ovat aina omissa kaveriporukoissaan.

"Ihan oikeasti, ei ketään kiinnosta missä seurassa joku on tai ei ole."

En tiedä, miten on stadissa, kun en ole yöelämässä koskaan siellä käynyt, mutta kyllä ainakin mun entisessä kotikaupungissani hyvinkin monia ihmisiä tuntui kiinnostavan se asia, että miksi joku nuori mies oikein on yksin baarissa. Varmaan kai tästä on tullut mulle sellainen pakkomielle, mistä en varmasti tule koskaan pääsemään eroon, ellei sitten sitä tuolla reaalimaailmassa toisin todisteta.

"Ja mikä estää juttelemasta isomman porukan kanssa? Olen ainakin itse ollut tilanteessa missä meidän porukkaan on ilmestynyt jossain vaiheessa iltaa joku aiemmin tuntematon henkilö ja jäänyt sitten siihen juomaan. Eipä se yleensä haittaa. "

Ainakaan vanhassa kotikaupungissani en ikimaailmassa olisi uskaltanut mennä juttelemaan isommalle porukalle, kun siellä piirit ovat niin pienet, että varmasti olisin tuntenut vähintään yhden tai useammankin henkilön tosta isosta porukasta. Mulla kun oli jo vanhassa kotikaupungissa mennyt välit poikki niin monien koulukavereiden, työkavereiden ym. henkilöiden kanssa, niin sen vuoksi en halunnut, enkä halua edelleenkään heihin missään baareissa tai ylipäätään missään törmätä.

Lue lisää

"No ainakin sellainen fiilis on aina tullut, että yksinäisiä miehiä ei baareissa oikein hyvällä katsella, sillä heitä kun pidetään vaan säälittävinä tapauksina, kun ovat yksin liikkeellä ilman kavereita tai naisseuraa."

Helsingin kokoisessa kaupungissa ketään ei kiinnosta.

"Ainakin vanhassa kotikaupungissani näissä tavan pubeissa oli myös aina samat isot kaveriporukat keskenään ja yksin viihtyivät vaan jotkut keski-ikäiset miehet ja alkoholisoituneet juopot, mutta ei koskaan mun ikäluokkaa olevat nuoret miehet, kun kaikki nuoret ovat aina omissa kaveriporukoissaan."

Et ole enää nuori. Olet keski-ikää lähestyvä aikuinen. Mitä väliä ovatko jotkut 19v omissa kaveriporukoissaan? Tosimaailmassa jos sinulla olisi ikäisiäsi kavereita, valtaosa heistä viettäisi viikonloput kotisohvalla naisen kanssa tai lapsiensa kanssa. Saisit seuraa baariin harvoin. Jos olisit sinkku ja haluaisit viettää aikaa radalla useammin, joutuisit ehkä käymään ulkona yksin.

"En tiedä, miten on stadissa, kun en ole yöelämässä koskaan siellä käynyt, mutta kyllä ainakin mun entisessä kotikaupungissani hyvinkin monia ihmisiä tuntui kiinnostavan se asia, että miksi joku nuori mies oikein on yksin baarissa."

No Helsingissä ei kiinnosta. Ja mitä sitten vaikka kiinnostaisi? Mikähän on todennäköisyys sille että jos menet baariin ja joku kyselee tyhmiä tai vaikka saa selville sen että sinulla ei ole kavereita mitä nyt ei voi edes selville saada että törmäät kyseiseen tyyppiin enää koskaan uudestaan?

Jos itse menen Helsingissä ulos vähänkään omien kavereiden suosimien ympyröiden ulkopuolelle (1 pubi ja 1 yökerhontapainen tila) törmään todella harvoin tuttuihin.

"Ainakaan vanhassa kotikaupungissani en ikimaailmassa olisi uskaltanut mennä juttelemaan isommalle porukalle, kun siellä piirit ovat niin pienet, että varmasti olisin tuntenut vähintään yhden tai useammankin henkilön tosta isosta porukasta."

Mikähän on todennäköisyys että tuntisit jonkun Helsingissä jostain random porukasta? Piirit pk-seudulla on sen verran isot että sattumalta puolituttuihin törmääminen on aika epätodennäköistä. Ja entä sitten jos törmäät johonkin duunikaveriin. Siinähän sitten lyöttäydyt porukkaan mukaan. Niin minä tekisin.

"Mulla kun oli jo vanhassa kotikaupungissa mennyt välit poikki niin monien koulukavereiden, työkavereiden ym. henkilöiden kanssa, niin sen vuoksi en halunnut, enkä halua edelleenkään heihin missään baareissa tai ylipäätään missään törmätä."

Eikö päin vastoin yhteinen tuttuus yleensä tarkoita helppoa jutun juurta?

"Sinun ainoa ongelma tuntuu olevan huono itsetunto. Välität liikaa siitä mitä ympärillä olevat ihmiset ajattelee sinusta. Huono itsetunto saattaa myös helposti tuoda esiin negatiivisia piirteitä, joiden takia ihmiset ei halua tutustua. (Epätoivo, masennus, vihamielisyys, takertuminen, mustasukkaisuus jne.) "

Todennäköisesti et olet itse koskaan kärsinyt yksinäisyydestä ja kavereiden puutteesta, kun väität tuollaista. Jos tietäisit itse minkälaista on mennä baareihin yksinään, niin osaisit kyllä ymmärtää paremmin näitä minun ongelmiani.

DarkFear kirjoitti:

"Sinun ainoa ongelma tuntuu olevan huono itsetunto. Välität liikaa siitä mitä ympärillä olevat ihmiset ajattelee sinusta. Huono itsetunto saattaa myös helposti tuoda esiin negatiivisia piirteitä, joiden takia ihmiset ei halua tutustua. (Epätoivo, masennus, vihamielisyys, takertuminen, mustasukkaisuus jne.) "

Todennäköisesti et olet itse koskaan kärsinyt yksinäisyydestä ja kavereiden puutteesta, kun väität tuollaista. Jos tietäisit itse minkälaista on mennä baareihin yksinään, niin osaisit kyllä ymmärtää paremmin näitä minun ongelmiani.

Lue lisää

Kyllä kuule voi omalla suhtautumisella vaikutta aika paljon.

Käyn joskus yksin yökerhossa kun ei oo enää naisystävää kenen kanssa käydä. En oo koskaan ollu mikään isossa tyttöporukassa liikkuja koska oon vähän erakkoluonne ja ujo. Yksin uskaltaa kyllä käydä kunhan ei ota liikaa alkoa vaan muutaman tai pienessä on vaan pienessä maistissa ettei mitään pahaa tapahdu, niin voi mennä sekaan tanssilattialle kun se on täynnä. Toki välillä ihmetellään että miks oot yksin mut kaikki ei kait tajuu ettei kaikilla ihmisillä oo mitään laajaa ystäväpiiriä.

:dsds: kirjoitti:

Käyn joskus yksin yökerhossa kun ei oo enää naisystävää kenen kanssa käydä. En oo koskaan ollu mikään isossa tyttöporukassa liikkuja koska oon vähän erakkoluonne ja ujo. Yksin uskaltaa kyllä käydä kunhan ei ota liikaa alkoa vaan muutaman tai pienessä on vaan pienessä maistissa ettei mitään pahaa tapahdu, niin voi mennä sekaan tanssilattialle kun se on täynnä. Toki välillä ihmetellään että miks oot yksin mut kaikki ei kait tajuu ettei kaikilla ihmisillä oo mitään laajaa ystäväpiiriä.

Lue lisää

Itsekin olen ollut pari kertaa yksin baareissa. Olen 20-vuotias ja mielestäni se näin stadissa onnistuu ihan kivutta. Usein vaikka jos on röökillä ja tulee jonkun puolitutun kanssa puheeks kenen kanssa on liikenteessä niin sanoo vaikka, että muut jäivät tanssimaan, kun eivät itse polta ja se siitä sitten ja juttelu jatkuu. Mutenkin jos pyörit siellä baarissa ja menet juttelemaan ja tulee puheeksi keiden kanssa olet, niin sanot vaikka, että kadotit ne tai, että heitettiinköhän ne pois kun riehu äsken niin paljon tms:D Tai niinkun viimeks, kun näin puolituttuja kerroin,e ttä oltiin kotibileissä alottelemassa ja sitten kun oltiin tulossa baariin, niin henkilöt x ja y joiden kanssa olin liikkeellä tekivät sitä ja tota ja siksi poliisit veivät heidät talteen ja vitutukseen tulin ottaa parit, kun tässä on aiaka seuraavaan junaan:)
Se on sitten aivan toinen tarina, onko baareissä kivaa olla yksin suhteessa rahan menon määrään. Usein koko keissiin menee kokonaisuudessaan lähemmäs 100e, jos koko yön on pystyssä stadissa...

"Ehkä tosiaan riippuu paikkakunnasta, mutta itse ainakin olen tottunut näkemään paljonkin yksin liikkuvia miehiä baareissa, eikä se ole kenenkään mielestä ollut mitenkään kummallista. Itse naisena en oikeastaan voisi kuvitellakaan meneväni johonkin yökerhoon tms. yksin, sillä se tuntuisi jotenkin säälittävältä. Illalla baarissa kun ei voi kauheasti lueskella lehtiä tai kirjaa, ja kännykän näpräily antaa tekemistä vain vähäksi aikaa. "

Ainakin entisessä kotikaupungissani sitä kyllä jaksettiin aina ihmetellä, jos joku mies sattui olemaan yksin baarissa liikkeellä, varsinkin jos oli jossain yökerhon kaltaisessa menopaikassa. Erityisesti naisia tämä tuntui ihmetyttävän vielä enemmän kun miehiä. Tämän vuoksi olenkin tuntenut oikein hirveää vihaa ja katkeruutta vanhaa kotikaupunkiani, sen ihmisiä ja ilmapiiriä kohtaan ja just tämän vuoksi en halua olla enää missään tekemisissä entisen kotipaikkani ja sen ihmisten kanssa. Tuskin menen enää ikinä baariin entisessä kotikaupungissani, koska olen saanut kaikista näistä ihmettelyistä ja pinnallisista seuraihmisistä niin totaalisen tarpeekseni.

"Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty. Ei kukaan tykkää tilanteista joissa tuntee olonsa haavoittuvaiseksi, mutta ainakin voimme vaikuttaa siihen miten itse reagoimme, ja sinuna yrittäisin vastaavassa tilanteessa ajatella näiden ihmettelijöiden pikemminkin olevan kiinnostuneita sinusta, jolloin ehkä itsekin pystyt ottamaan tilanteen kevyemmin. "

Enpä tiedä, kuka sitten on mistäkin kiinnostunut, mutta kyllähän se yksin käyminen baareissa tuntuu niin mielettömän tylsältä ja ahdistavalta, varsinkin sen takia, kun aina löytyy näitä ylisosiaalisia ja pinnallisia seurapiiri-ihmisiä, jotka jaksavat ihmetellä sitä asiaa, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin liikkeellä.

Baarista on ainakin helpoin saada sänkyseuraa.

"Vastasin sinulle jo siihen edelliseen ketjuusi, jossa siinäkin valittelit, että kaikkea kivaa jää tekemättä, kun ei ole kavereita. Miksi et vain aktiivisesti ryhdy muuttamaan elämääsi? Vuodet vierivät ja elämä lipuu ohi, mutta sinun ongelmasi eivät katoa mihinkään. Minusta sinun pitäisi mennä puhumaan ammattiauttajalle. Jos oikeasti haluat muutosta elämään, mutta et saa sitä aikaan itse, niin silloin pitää hakea apua. Siinä ei ole mitään noloa. Nyt jumitat koko ajan yksin noiden samojen ajatustesi kanssa. Ongelmasi ovat jo niin pahoja, ettei mikään järkeily auta. Järkevä, terve ja normaalilla itsetunnolla varustettu ihminen ei nimittäin pohdi koko ajan noin neuroottisesti sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Se, mitä kuvittelet ihmisten sinusta ajattelevan, estää sinua elämästä normaalia elämää. Se ei ole tervettä. Mitä sitten, vaikka joku ihmettelisikin, miksi olet yksin baarissa? Voit sanoa, ettet juuri siksi illaksi saanut seuraa. "

En vaan haluaisi mennä mihinkään ammattiauttajan puheille, kun sekään ole mitään ilmaista lystiä, eikä siitä olisi muutenkaan mitään todellista apua elämääni. Kaikkein parasta apua olisi vaan se, kun voisi tehdä kaikkia niitä asioita mitä kaikki muutkin ihmiset tekevät ja jos saisi vielä elää niin, ettei joutuisi aina muiden ihmisten painostuksen ja utelujen kohteeksi. En tiedä, oletko sitten itse kotoisin jostain suuremmasta kaupungista, kun et oikein tunnu ymmärtävän sitä, miten muut ihmiset ovat aina muhun suhtautuneet? Ainakin omassa entisessä kotikaupungissani oli ja on edelleenkin erittäin ahdasmielinen ilmapiiri, pienet piirit, jossa juoruillaan toisista ihmisistä ja heidän tekemisistään, sekä ollaan kiinnostuttu muiden ihmisten elämästä ja heidän elämänvalinnoistaan todella paljon enemmän kun vaikka esim. pääkaupunkiseudulla, jossa nykyään asun.

Entisessä kotikaupungissani oli käytännössä mahdotonta mennä baariin yksinään, niin etteikö oltaisin aina tultu kyselemään sitä, että miksi oikein on yksin liikkeellä. Tietenkin silloin ehkä pystyi välttymään baareissa utelioilta, jos vetäytyi täysin piiloon nurkkapöytään ja sivuun muiden ihmisten katseiden ulottuvilta, mutta jos oli vähänkin näkyvillä, baaritiskillä, saati jos yritti ottaa vähänkin kontaktia muihin ihmisiin, niin kyllähän sitä ekana tultiin varsinkin mun ikäiseltä nuorelta mieheltä aina painostavasti utelemaan että miksi oikein olen yksin liikkeellä ja eikö mulla tosiaan ole ketään kavereita joita ottaa mukaan baari-illan viettoon. Todella ahdistava, ahdasmielinen ja vittumainen pikkukaupunki ja junttimaiset ihmiset täällä vanhassa kotikaupungissani siis. Olen kyllä niin ikionnellinen siitä, kun pääsin tuolta paskapaikasta pois muuttamaan pitkään siellä kärsittyäni.

"Väitit, etteivät yksinäiset miehet kiinnosta naisia baarissa. Paskapuhetta. Minä ainakin olen useasti tavannut baarissa kiinnostavia yksinäisiä miehiä. Kerran yksi tällainen tuttavuus johti lyhyeen tapailuunkin. Minä olen käynyt paljon yksin baareissa. En väitä, että olisi aina ollut mukavaa mennä yksin baariin, mutta välillä on ollut tosi kivaakin. "

Tietenkin naisilla on aina paljon helpompi käydä yksin baareissa, varsinkin tällaisena tasa-arvon aikana, jolloin sitä pidetään oikein hienona asiana, kun nainen uskaltaa ja haluaa liikkua yksin baareissa. Miesten kohdalla kun sitä pidetään vaan ja ainoastaan pelkästään säälittävänä ja surkeana tapauksena, jos miehellä ei ole yhtään sellaista kaveria, jonka kanssa voisi lähteä baari-illan viettoon. Kuten tossa aloituskirjoituksessa kerroin jo sen, miten se baariin lähtemisen kynnys nousee koko ajan ja vuosi vuodelta vaan korkeammaksi, kun niissä menopaikoissa ei ole tullut enää käytyä sen yksinäisyyden takia.

"Minusta sinun pitäisi oikeasti lopettaa tekosyiden keksiminen sille, mikset voisi tehdä asioita elämässäsi. Ongelmasi on jokin muu kuin yksinäisyytesi. Pikemminkin huono itsetunto ja häpeä yksinäisyydestäsi ovat niitä todellisia ongelmiasi. Niihin kehotan hakemaan ajoissa apua, ettei koko elämä mene ihan hukkaan. "

No sen kyllä myönnän ihan suoraan, että itsetuntoni on erittäin huono ja aivan nollassa ollut jo vuosikausien ajan. Kyllähän varmaan jokaisella sellaisesta itsetunto menee, jos joutuu elämään vuosikausia vihamielisessä, ahdasmielisessä ja sortavassa ilmapiirissä, jossa ei saa olla vapaasti omanlaisensa persoona. Eli ei tämän pitäisi olla mikään yllätys, jos tuntee vähänkin ihmisen psykologiaa ja elämää ylipäätään. Eli tuskin tarvitsee olla mikään psykiatri tuon asian ymmärtääkseen.

Suurin ongelma kun on vaan just siinä, että en yksinkertaisesti tiedä sitä, että mitä mun pitäisi tehdä ja että miten oikein voisin saada elämääni parempaan suuntaan.

DarkFear kirjoitti:

"Vastasin sinulle jo siihen edelliseen ketjuusi, jossa siinäkin valittelit, että kaikkea kivaa jää tekemättä, kun ei ole kavereita. Miksi et vain aktiivisesti ryhdy muuttamaan elämääsi? Vuodet vierivät ja elämä lipuu ohi, mutta sinun ongelmasi eivät katoa mihinkään. Minusta sinun pitäisi mennä puhumaan ammattiauttajalle. Jos oikeasti haluat muutosta elämään, mutta et saa sitä aikaan itse, niin silloin pitää hakea apua. Siinä ei ole mitään noloa. Nyt jumitat koko ajan yksin noiden samojen ajatustesi kanssa. Ongelmasi ovat jo niin pahoja, ettei mikään järkeily auta. Järkevä, terve ja normaalilla itsetunnolla varustettu ihminen ei nimittäin pohdi koko ajan noin neuroottisesti sitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Se, mitä kuvittelet ihmisten sinusta ajattelevan, estää sinua elämästä normaalia elämää. Se ei ole tervettä. Mitä sitten, vaikka joku ihmettelisikin, miksi olet yksin baarissa? Voit sanoa, ettet juuri siksi illaksi saanut seuraa. "

En vaan haluaisi mennä mihinkään ammattiauttajan puheille, kun sekään ole mitään ilmaista lystiä, eikä siitä olisi muutenkaan mitään todellista apua elämääni. Kaikkein parasta apua olisi vaan se, kun voisi tehdä kaikkia niitä asioita mitä kaikki muutkin ihmiset tekevät ja jos saisi vielä elää niin, ettei joutuisi aina muiden ihmisten painostuksen ja utelujen kohteeksi. En tiedä, oletko sitten itse kotoisin jostain suuremmasta kaupungista, kun et oikein tunnu ymmärtävän sitä, miten muut ihmiset ovat aina muhun suhtautuneet? Ainakin omassa entisessä kotikaupungissani oli ja on edelleenkin erittäin ahdasmielinen ilmapiiri, pienet piirit, jossa juoruillaan toisista ihmisistä ja heidän tekemisistään, sekä ollaan kiinnostuttu muiden ihmisten elämästä ja heidän elämänvalinnoistaan todella paljon enemmän kun vaikka esim. pääkaupunkiseudulla, jossa nykyään asun.

Entisessä kotikaupungissani oli käytännössä mahdotonta mennä baariin yksinään, niin etteikö oltaisin aina tultu kyselemään sitä, että miksi oikein on yksin liikkeellä. Tietenkin silloin ehkä pystyi välttymään baareissa utelioilta, jos vetäytyi täysin piiloon nurkkapöytään ja sivuun muiden ihmisten katseiden ulottuvilta, mutta jos oli vähänkin näkyvillä, baaritiskillä, saati jos yritti ottaa vähänkin kontaktia muihin ihmisiin, niin kyllähän sitä ekana tultiin varsinkin mun ikäiseltä nuorelta mieheltä aina painostavasti utelemaan että miksi oikein olen yksin liikkeellä ja eikö mulla tosiaan ole ketään kavereita joita ottaa mukaan baari-illan viettoon. Todella ahdistava, ahdasmielinen ja vittumainen pikkukaupunki ja junttimaiset ihmiset täällä vanhassa kotikaupungissani siis. Olen kyllä niin ikionnellinen siitä, kun pääsin tuolta paskapaikasta pois muuttamaan pitkään siellä kärsittyäni.

"Väitit, etteivät yksinäiset miehet kiinnosta naisia baarissa. Paskapuhetta. Minä ainakin olen useasti tavannut baarissa kiinnostavia yksinäisiä miehiä. Kerran yksi tällainen tuttavuus johti lyhyeen tapailuunkin. Minä olen käynyt paljon yksin baareissa. En väitä, että olisi aina ollut mukavaa mennä yksin baariin, mutta välillä on ollut tosi kivaakin. "

Tietenkin naisilla on aina paljon helpompi käydä yksin baareissa, varsinkin tällaisena tasa-arvon aikana, jolloin sitä pidetään oikein hienona asiana, kun nainen uskaltaa ja haluaa liikkua yksin baareissa. Miesten kohdalla kun sitä pidetään vaan ja ainoastaan pelkästään säälittävänä ja surkeana tapauksena, jos miehellä ei ole yhtään sellaista kaveria, jonka kanssa voisi lähteä baari-illan viettoon. Kuten tossa aloituskirjoituksessa kerroin jo sen, miten se baariin lähtemisen kynnys nousee koko ajan ja vuosi vuodelta vaan korkeammaksi, kun niissä menopaikoissa ei ole tullut enää käytyä sen yksinäisyyden takia.

"Minusta sinun pitäisi oikeasti lopettaa tekosyiden keksiminen sille, mikset voisi tehdä asioita elämässäsi. Ongelmasi on jokin muu kuin yksinäisyytesi. Pikemminkin huono itsetunto ja häpeä yksinäisyydestäsi ovat niitä todellisia ongelmiasi. Niihin kehotan hakemaan ajoissa apua, ettei koko elämä mene ihan hukkaan. "

No sen kyllä myönnän ihan suoraan, että itsetuntoni on erittäin huono ja aivan nollassa ollut jo vuosikausien ajan. Kyllähän varmaan jokaisella sellaisesta itsetunto menee, jos joutuu elämään vuosikausia vihamielisessä, ahdasmielisessä ja sortavassa ilmapiirissä, jossa ei saa olla vapaasti omanlaisensa persoona. Eli ei tämän pitäisi olla mikään yllätys, jos tuntee vähänkin ihmisen psykologiaa ja elämää ylipäätään. Eli tuskin tarvitsee olla mikään psykiatri tuon asian ymmärtääkseen.

Suurin ongelma kun on vaan just siinä, että en yksinkertaisesti tiedä sitä, että mitä mun pitäisi tehdä ja että miten oikein voisin saada elämääni parempaan suuntaan.

Lue lisää

Haluaisin antaa nimimerkille Darkfear vinkin.

Itse voit toki päättää noudatatko sitä. Saat olla eri mieltä kanssani, enkä pahastu vaikka suuttuisit minulle. Kestän kyllä sen.

Kirjoittelet toistuvasti samoista ongelmistasi, joista suurin ongelma tuntuu olevan sinä itse. Tuhlaat elämäsi siihen, että pohdit, mitä muut sinusta ajattelevat, oma perheesi, tuntemattomat vastaantulijat. Eivät he ajattele, ja jos ajattelevat niin mitä sitten! Omapa on elämäsi. Mitä sillä on merkitystä, vaikka entinen asuinkaupunkisi olisi minkälainen tahansa. Entinenhän se kuitenkin on. Et asu siellä enää.

Joku kehotti sinua kääntymään ammattiauttajan puoleen. Se on varmasti totta, ettei yksinäisyytesi vain sillä katoa, mutta ammattiauttajalta voisit saada apua niihin ongelmiin, jotka sinulla tuntuvat olevan esteenä yksinäisyydestä eroon pääsemisen kanssa.

Sitten siihen vinkkiini.

Entäpä jos pysähtyisit hetkeksi ja miettisit sitä kaikkea mitä sinulla on! Olet (fyysisesti)terve, sinulla on perhe, sinulla on työpaikka, ja kenties ihan hyväpalkkainen sellainen, koska sinulla on taloudellinen mahdollisuus lähteä risteilylle, kuten kerrot toisessa ketjussasi.

”Kaikkein parasta apua olisi vaan se, kun voisi tehdä kaikkia niitä asioita mitä kaikki muutkin ihmiset tekevät ja jos saisi vielä elää niin, ettei joutuisi aina muiden ihmisten painostuksen ja utelujen kohteeksi.”

Ymmärrätkö kuinka loukkaavaa tuo on ihmisten näkökulmasta, joilla ei ihan oikeasti ole mahdollisuutta tehdä kaikkea sitä mitä muutkin, joilta puuttuu kaikki sekin mitä sinulla on, jotka ihan oikeasti joutuvat uteluiden kohteeksi, koska näyttävät poikkeavilta vaikka ympärillä olisi satapäin kavereita. Ymmärrätkö millaista on kuulla, että joku itse heittää elämänsä hukkaan ja valittaa siitä vielä koko ajan, syyttää muita. Kaikilla kun ei ole edes mahdollisuutta siihen elämiseen.

Sinulla on kaikki mahdollisuudet, sinä voit mennä baariin, voit lähteä risteilylle jne. Olet vain itse esteenä sille.

Esimerkiksi minulla ei ole sitä mahdollisuutta, eikä tule olemaan, mutta en ole silti katkeroitunut, vaan yritän iloita jokaisesta päivästä, ja nöyrtyä välillä miettimään sitä, että asiat voisi aina olla vielä huonomminkin.

Jokaisella on ongelmansa, ja jokaisella on oikeus omiin ongelmiinsa. Mutta joskus todellakin tekisi hyvää miettiä sitä, että on pahempiakin ongelmia kuin ne omansa, joille sentään pystyy tekemään jotakin.

”Suurin ongelma kun on vaan just siinä, että en yksinkertaisesti tiedä sitä, että mitä mun pitäisi tehdä ja että miten oikein voisin saada elämääni parempaan suuntaan.”

Olet saanut lukuisia neuvoja tälläkin palstalla ongelmiisi, osa niistä on todella hyviä neuvoja. Sinä vain et suostu ottamaan mitään vastaan. Ongelma sekin.

vinkki.. kirjoitti:

Haluaisin antaa nimimerkille Darkfear vinkin.

Itse voit toki päättää noudatatko sitä. Saat olla eri mieltä kanssani, enkä pahastu vaikka suuttuisit minulle. Kestän kyllä sen.

Kirjoittelet toistuvasti samoista ongelmistasi, joista suurin ongelma tuntuu olevan sinä itse. Tuhlaat elämäsi siihen, että pohdit, mitä muut sinusta ajattelevat, oma perheesi, tuntemattomat vastaantulijat. Eivät he ajattele, ja jos ajattelevat niin mitä sitten! Omapa on elämäsi. Mitä sillä on merkitystä, vaikka entinen asuinkaupunkisi olisi minkälainen tahansa. Entinenhän se kuitenkin on. Et asu siellä enää.

Joku kehotti sinua kääntymään ammattiauttajan puoleen. Se on varmasti totta, ettei yksinäisyytesi vain sillä katoa, mutta ammattiauttajalta voisit saada apua niihin ongelmiin, jotka sinulla tuntuvat olevan esteenä yksinäisyydestä eroon pääsemisen kanssa.

Sitten siihen vinkkiini.

Entäpä jos pysähtyisit hetkeksi ja miettisit sitä kaikkea mitä sinulla on! Olet (fyysisesti)terve, sinulla on perhe, sinulla on työpaikka, ja kenties ihan hyväpalkkainen sellainen, koska sinulla on taloudellinen mahdollisuus lähteä risteilylle, kuten kerrot toisessa ketjussasi.

”Kaikkein parasta apua olisi vaan se, kun voisi tehdä kaikkia niitä asioita mitä kaikki muutkin ihmiset tekevät ja jos saisi vielä elää niin, ettei joutuisi aina muiden ihmisten painostuksen ja utelujen kohteeksi.”

Ymmärrätkö kuinka loukkaavaa tuo on ihmisten näkökulmasta, joilla ei ihan oikeasti ole mahdollisuutta tehdä kaikkea sitä mitä muutkin, joilta puuttuu kaikki sekin mitä sinulla on, jotka ihan oikeasti joutuvat uteluiden kohteeksi, koska näyttävät poikkeavilta vaikka ympärillä olisi satapäin kavereita. Ymmärrätkö millaista on kuulla, että joku itse heittää elämänsä hukkaan ja valittaa siitä vielä koko ajan, syyttää muita. Kaikilla kun ei ole edes mahdollisuutta siihen elämiseen.

Sinulla on kaikki mahdollisuudet, sinä voit mennä baariin, voit lähteä risteilylle jne. Olet vain itse esteenä sille.

Esimerkiksi minulla ei ole sitä mahdollisuutta, eikä tule olemaan, mutta en ole silti katkeroitunut, vaan yritän iloita jokaisesta päivästä, ja nöyrtyä välillä miettimään sitä, että asiat voisi aina olla vielä huonomminkin.

Jokaisella on ongelmansa, ja jokaisella on oikeus omiin ongelmiinsa. Mutta joskus todellakin tekisi hyvää miettiä sitä, että on pahempiakin ongelmia kuin ne omansa, joille sentään pystyy tekemään jotakin.

”Suurin ongelma kun on vaan just siinä, että en yksinkertaisesti tiedä sitä, että mitä mun pitäisi tehdä ja että miten oikein voisin saada elämääni parempaan suuntaan.”

Olet saanut lukuisia neuvoja tälläkin palstalla ongelmiisi, osa niistä on todella hyviä neuvoja. Sinä vain et suostu ottamaan mitään vastaan. Ongelma sekin.

Lue lisää

itse tätä lukiessa ja vastaillessa, olin koko aika baarissa. Itseasissa aika terapeuttinen kokemus vaikka on sosiaalista phobiaa ja muuta. Nyt kun itsekseen on lähtenyt on helpompi olla kun tietää, että voi lähteä silloin kun itse haluaa.