Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Hetkiä menneestä

    Siitä on aikaa 13 - vuotta, toisesta yli 5 vuotta, seuraavasta 2,5 vuotta ja viimeisimmästä 2 vuotta. Ensin kuoli sisarpuoli, sitten lähti kummisetä, seuraavaksi oma isä ja lopuksi isopappa. Jokainen kuolema oli erilianen. Joskus se saapui yllättäin, joskus hitaasti hiipien. Jokainen henkilö kosketti elämääni omalla tavallaan, mutta suurimmat surut koskivat kolmea ensimmäistä. Muistoja palaa mieleeni ja joskus itkenkin. Kuoleman jälkeen ensimmäiset kuukaudet olivat pahempia. Silloin suru on musertavaa, ahdistavaa, hengityksen salpaavaa, kouristavaa - jotain mitä ei voi kontrolloida. Jokaisesta menetyksestä yrittää löytää myös ne hyvätkin puolet. Joskus kuolemaanja suruun ja kaipaukseen voi liittyä myös helpotusta omalta tai kuolleen osalta. Kun tarpeeksi on aikaa kulunut, niin minä voin kontrolloida surua. Annan muiston tulla ja mennä ja itken, mutta vain jos siltä tuntuu. Säilytän minulle tärkeät muistot ja tärkeät hetket toivottavasti pitkään.
    0272
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    surunpisara kirjoitti:

    Siitä on aikaa 13 - vuotta, toisesta yli 5 vuotta, seuraavasta 2,5 vuotta ja viimeisimmästä 2 vuotta. Ensin kuoli sisarpuoli, sitten lähti kummisetä, seuraavaksi oma isä ja lopuksi isopappa. Jokainen kuolema oli erilianen. Joskus se saapui yllättäin, joskus hitaasti hiipien. Jokainen henkilö kosketti elämääni omalla tavallaan, mutta suurimmat surut koskivat kolmea ensimmäistä. Muistoja palaa mieleeni ja joskus itkenkin. Kuoleman jälkeen ensimmäiset kuukaudet olivat pahempia. Silloin suru on musertavaa, ahdistavaa, hengityksen salpaavaa, kouristavaa - jotain mitä ei voi kontrolloida. Jokaisesta menetyksestä yrittää löytää myös ne hyvätkin puolet. Joskus kuolemaanja suruun ja kaipaukseen voi liittyä myös helpotusta omalta tai kuolleen osalta. Kun tarpeeksi on aikaa kulunut, niin minä voin kontrolloida surua. Annan muiston tulla ja mennä ja itken, mutta vain jos siltä tuntuu. Säilytän minulle tärkeät muistot ja tärkeät hetket toivottavasti pitkään.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu