Olen ihastunut ja ehkäpä seurustelun kynnyksellä erään 27-vuotiaan miehen kanssa, itse olen 22. Tulemme hienosti juttuun, luonteemme sopivat yhteen monilla eri tavoin ja yhteisiä kiinnostuksen kohteitakin löytyy. Hän on mukava, hauska, hyvännäköinen, sosiaalinen, charmikas, syvällinen ja kaikkia mitä voisin vain toivoa. Tunne on melko selvästi (jos uskallan jopa väittää) molemminpuolista, ja tuntuu siltä, että hetkenä minä hyvänsä... :)
Mutta niin. Henkilökohtainen ongelmani tässä on se, että minua hermostuttaa oma tietämättömyyteni ja ärsyttävän huono yleissivistys historiasta, politiikasta, yhteiskunnasta, maailman (menneistä ja nykyisistä) menoista. Mies on mielestäni älyttömän fiksu ja hänellä on hyvä yleiskuva ja/tai tarkempikin tietämys kaikista edellämainituista, kun taas minulla on vain erittäin hataraa tietämystä sieltä täältä. Vaikka olenkin käynyt lukion (mikä ei nyt ole mikään meriitti, sillä kolmen vuoden suoritukseni siellä oli alaluokkaa), on varmaan suurin syypää tähän tietämättömyyteeni/osaamattomuuteeni aivan *älyttömän* huono muistini. Jos luen artikkelin, uutisen tai vaikka tietokirjan, en parin viikon päästä enää muista siitä juuri mitään. Tämä tapahtui myös lukion jälkeen, mikä harmittaa minua suunnattomasti. Unohdan tunnettuja nimiä, perusyleissivistykseen liittyviä tärkeitä vuosilukuja ja esim. poliittisia/historiallisia ismejä, ja muita täysin perusjuttuja joita kadulla oksennuksessaan makaava juoppokin tietäisi (pahoittelen vertauskuvaa). Tietysti ihminen unohtaa tietoja jos ei kertausta tapahdu säännöllisin väliajoin, mutta on kuitenkin näitä ihan perusasioita joita useimmat muistavat ilman kertaustakin.
Pelkään miehen kohta puolin huomaavan kuinka tyhmä oikeasti olen ja suhde alkaa musertua siihen. Tiedän, "jos hän on fiksu mies ei hän määrittele fiksuutta tuon perusteella" bla bla (anteeksi), mutta kyllähän tämä vaikuttaa normaaliin keskusteluun ja puheenaiheisiin melkoisesti. Esim. olin jonkin aikaa sitten hänen ystävien kanssa viettämässä iltaa, ja jossain vaiheessa keskustelu siirtyi tuohon Gazaan saartoon, ja huomasin pian kuinka en osannut avata suutani kertaakaan ja hiljennyin täysin, sillä ymmärrykseni koko hommasta oli niin vähäistä - vaikka uutisia olinkin lukenut/kuullut, en enää muistanut juuri mitään ja yleiskuvani jutusta oli mitä oli. Ja Gazan tilanteen ymmärtämiseksi pitäisi edes hieman tietää myös menneistä tapahtumista, jotka ovat johtaneet alueen nykytilaan. Edes perusyleiskuva siitäkin on minulla täysin nollassa.
Kuulostaako tämä aivan toivottamalta, pitäisikö minun löytää joku joka olisi minun arvoinen (eli ei noin täydellinen) ja siten pystyä rentoutumaan tasoiseni seurassa, vai pitäisikö minun jossain vaiheessa vain varovaisesti myöntää miehelle sen, etten oikeasti tiedä maailman menoista juuri mitään niin kuin hän, vaikka parhaani yritän ja haluaisin oppia ja tietää enemmän? Hän ei onneksi lue ihmisiä hirveän hyvin (siinä asiassa myönnän olevani parempi; mutta olenhan nainen, heh) joten uskon hänen vielä luulevan, että yleissivistykseni on ihan perus/OK-luokkaa niin kuin yleisesti normaalilla suomalaisella on, eikä siksi ole huomannut vielä mitään. Huh, taitaa olla vain ajan kysymys.
Mutta niin. Henkilökohtainen ongelmani tässä on se, että minua hermostuttaa oma tietämättömyyteni ja ärsyttävän huono yleissivistys historiasta, politiikasta, yhteiskunnasta, maailman (menneistä ja nykyisistä) menoista. Mies on mielestäni älyttömän fiksu ja hänellä on hyvä yleiskuva ja/tai tarkempikin tietämys kaikista edellämainituista, kun taas minulla on vain erittäin hataraa tietämystä sieltä täältä. Vaikka olenkin käynyt lukion (mikä ei nyt ole mikään meriitti, sillä kolmen vuoden suoritukseni siellä oli alaluokkaa), on varmaan suurin syypää tähän tietämättömyyteeni/osaamattomuuteeni aivan *älyttömän* huono muistini. Jos luen artikkelin, uutisen tai vaikka tietokirjan, en parin viikon päästä enää muista siitä juuri mitään. Tämä tapahtui myös lukion jälkeen, mikä harmittaa minua suunnattomasti. Unohdan tunnettuja nimiä, perusyleissivistykseen liittyviä tärkeitä vuosilukuja ja esim. poliittisia/historiallisia ismejä, ja muita täysin perusjuttuja joita kadulla oksennuksessaan makaava juoppokin tietäisi (pahoittelen vertauskuvaa). Tietysti ihminen unohtaa tietoja jos ei kertausta tapahdu säännöllisin väliajoin, mutta on kuitenkin näitä ihan perusasioita joita useimmat muistavat ilman kertaustakin.
Pelkään miehen kohta puolin huomaavan kuinka tyhmä oikeasti olen ja suhde alkaa musertua siihen. Tiedän, "jos hän on fiksu mies ei hän määrittele fiksuutta tuon perusteella" bla bla (anteeksi), mutta kyllähän tämä vaikuttaa normaaliin keskusteluun ja puheenaiheisiin melkoisesti. Esim. olin jonkin aikaa sitten hänen ystävien kanssa viettämässä iltaa, ja jossain vaiheessa keskustelu siirtyi tuohon Gazaan saartoon, ja huomasin pian kuinka en osannut avata suutani kertaakaan ja hiljennyin täysin, sillä ymmärrykseni koko hommasta oli niin vähäistä - vaikka uutisia olinkin lukenut/kuullut, en enää muistanut juuri mitään ja yleiskuvani jutusta oli mitä oli. Ja Gazan tilanteen ymmärtämiseksi pitäisi edes hieman tietää myös menneistä tapahtumista, jotka ovat johtaneet alueen nykytilaan. Edes perusyleiskuva siitäkin on minulla täysin nollassa.
Kuulostaako tämä aivan toivottamalta, pitäisikö minun löytää joku joka olisi minun arvoinen (eli ei noin täydellinen) ja siten pystyä rentoutumaan tasoiseni seurassa, vai pitäisikö minun jossain vaiheessa vain varovaisesti myöntää miehelle sen, etten oikeasti tiedä maailman menoista juuri mitään niin kuin hän, vaikka parhaani yritän ja haluaisin oppia ja tietää enemmän? Hän ei onneksi lue ihmisiä hirveän hyvin (siinä asiassa myönnän olevani parempi; mutta olenhan nainen, heh) joten uskon hänen vielä luulevan, että yleissivistykseni on ihan perus/OK-luokkaa niin kuin yleisesti normaalilla suomalaisella on, eikä siksi ole huomannut vielä mitään. Huh, taitaa olla vain ajan kysymys.
Vastaukset 4
Vanhimmat
että sanot että ei muista mitä lukee, mutta jotenkin tulee sellainen, että ihminen muistaa kyllä ne asiat mitkä on itselle tärkeitä. Tosin ei välttämättä aina.
Toivottavasti, et ala potea huonoa itsetuntoa ja tee eroa pelkästään sen takia, että sun yleissivistys on miestä huonompi.
Ja varmaan tulee tähän ketjuun naisten yleissivistystä herjaavia kommentteja:D Varo!
Tyyliin Satu Tuomisto "Suomi itsenäistyi vuonna 1952" :) No älkää stressatko, jotkut miehet tykkää sellaisista naisista, jotka ei tiedä ei yhtään mitään mistään ja ei osaa juuri mitään itsensä ehostamisen lisäksi. Itse en tykkää ollenkaan... ärsyttää sellaiset, mutta kyllä sellaisille yleissivistyksen mustille aukoille tiettyjen miesten parissa on vientiä, joten ei huolta jos ei mistään mitään tiedä, muista, eikä osaa :)
Muisti ja älykin ovat taitoja joita voi kehittää. Jos oikeasti haluat parantaa ymmärrystäsi ja sivistystäsi
niin pystyt siihen. Niin sinun kannattaa mielestäni tehdä joka tapauksessa vaikka suhteesi kehittyisi
huonompaan suuntaan mainitsemasi miehen kanssa.
Itse olen 27-vuotias mies, ja "seurustelun kynnyksellä" 22-vuotiaan nuoren neitosen kanssa. Itse tykkään suuresti keskustella maailman menosta, kuten Afganistanin kriisistä, tai Venäjän ulkopolitiikasta, joista taas tyttöystävälläni ei oikeastaan ole muodostaa minkäänlaista mielipidettä. Huomaan että tilanne vaikuttaa joskus vaivaavan häntä, enkä siksi otakkaan vastaavia aiheita puheeksi, jos olemme yhdessä tai isommalla porukalla viettämässä aikaa. Pyrin yleensä viemään keskustelun aiheisiin, jotka ovat meitä molempia lähellä.
Uskon että jos miehesi sinua rakastaa, ei hän välitä vaikket olisikaan aina perillä siitä, mitä jossain Gazassa tahi Brysselissä tapahtuu. Terveessä parisuhteessa aivan muut asiat merkitsee.