Olen jäänyt sinkuksi jokin aika sitten, olen 31-vuotias nainen. Olen aivan pihalla siitä, mistä pitäisi uutta kumppania alkaa etsimään. En käy baareissa, diskoissa tai vastaavissa, inhoan yöelämää enkä pahemmin käytä alkoholia. Ystäväpiirini on täynnä pariskuntia, monilla jo lapsia.
Olen kasvoiltani kaunis ja kropaltani trimmattu (pitkä tanssijan ura).. olen myös AMK:n käynyt ja ihan hyvissä töissä..
Olenvaan melkein koko ikäni ollut varattuna ja nyt tuntuu että olen täysin tyhjän päällä.. mistä löydän miehen? Nettideittailu vaikuttaa jotenkin säälittävältä... face to face-tilanne on mielestäni se, missä toisen tapaa luonnollisella tavalla, mutta missä? Baariin en lähde ja alkoholin käyttäjää en ota. Kun kuitenkin suurin osa miehistä sitä käyttää, kaikki päihteet etovat minua. Olen melko kiltti tyttö siis.. Harrastuksenikin ovat naisvaltaisia ja olisi säälittävää pokata joku harrastus- tai työkaveri. Eeeei...
Mitä teen??? Halipula vaivaa =(
Olen kasvoiltani kaunis ja kropaltani trimmattu (pitkä tanssijan ura).. olen myös AMK:n käynyt ja ihan hyvissä töissä..
Olenvaan melkein koko ikäni ollut varattuna ja nyt tuntuu että olen täysin tyhjän päällä.. mistä löydän miehen? Nettideittailu vaikuttaa jotenkin säälittävältä... face to face-tilanne on mielestäni se, missä toisen tapaa luonnollisella tavalla, mutta missä? Baariin en lähde ja alkoholin käyttäjää en ota. Kun kuitenkin suurin osa miehistä sitä käyttää, kaikki päihteet etovat minua. Olen melko kiltti tyttö siis.. Harrastuksenikin ovat naisvaltaisia ja olisi säälittävää pokata joku harrastus- tai työkaveri. Eeeei...
Mitä teen??? Halipula vaivaa =(
Vastaukset 14
Vanhimmat
Et tee sitten mitään, muuta kuin jatkat samaan malliin tappiin asti vanhaksipiiaksi. Koska aloitteita et ilmeisesti kykene tekemään ja muut vaihtoehdot suljit pois.
Niin kai se on tehtävä! Kukapa mut enää huolii... tuskin kukaan. Olen sen verran ujo etten uskalla mitään aloitteita tehdä..
"deittailla". Netissä sovitaan treffit jonnekin baariin kahvilaan tms. Mikä siinä on niin säälittävää?
vielä, että netin deittipalvelut ovat täynnä RAITTIITA miehiä, jotka valittavat, kuinka vaikea on löytää kumppani jos ei pidä "bailaamisesta" ja viinanhuuruisesta juhlimisesta.
Onhan se aika säälittävää reppanoiden råpeltämistä surfata netistä kumppania. Ei hitto, ei ymmärrä.
minulla on ikäkriisi. Mitkä on mahdollisuudet tässä iässä enää löytää raitista, kilttiä ja aktiivista kumppania joka haluaisi perheen?
on pilvin pimein. Täytyy kuitenkin unohtaa nuo "netti on luusereille" ajatukset.
Kuvauksesi perusteella olet ihannenainen kaikille sellaisille miehille, joita kerrot etsiväsi. Naisellinen kesämekko ylle, hymyä huuleen, kevyt flirttiaura ympärille, sanot ei pelimiehille. Ja kohta treffit parit sovittu. Nettitreffien kautta pääset samaan tuloksen, mutta huomattavasti tehokkaammin, koska voit kilpailuttaa sata kandia samalta viivalta tausta- ja kirjoitusnäytteen perusteella.
Suurin vastuksesi on se tosiasia, että kohderyhmäsi miehet eivät usko sun laisia naisia (enää) olevan ja käyttäytyvät siitä oletuksesta lähtien myös sun kohdalla, kunnes totuus selkenee. Tiedäthän tyypillisen citysinkkunaisen.
Mikä tää säälittävä sitä ja säälittävä tätä juttu on? Sinulle tuntuu enemmän olevan merkitystä sillä tavalla miten se mies saadaan. Eli kuvittelet ihmisten tuomitsevan sinut vaikka löytäisit äijä pilkkikilpailusta. Mikä sinusta sitten on "ei säälittävä, luonnollinen tapa on" jos noita pitää kategorisoida? Jonkinnäköinen allemmuuskompleksi ilmeisesti päällä? Ja miksi nollatoleranssi alkoholille, onko lasi viiniä jo syy dissata?
Omatpahan on kriteerisi, mutta tuntuisi että jostain herätysjuhlilta tms voisi löytyä sopiva ehdokas...
Yksi omista kriteereistäni naiselle on että hän ei ole ensimmäiseksi tuomitsemassa minua, vaan on mukana avoimin mielin. Ja jos jokin ominaisuus ärsyttää, niin vaihtaa sitten äijää.
enemmän avoimuutta. Sietäisit heittäytyä pikkuisen hulluksi nauravaiseksi...kyllä se siitä.
Kovin "puhdas" mies saattaa olla hieman tylsä. Puhu ihmisille.....
tämän palstan miesten viestejä. Lue tarvittaessa vaikka toiseenkin kertaan. Mieti sitten todella hartaasti haluatko sellaisen "kunnon miehen".
Mitä laajempi kaveripiiri, sen paremmat mahdollisuudet tavata myös miehiä. Mitä enemmän harrastuksia (sosiaalisia sellaisia), sitä laajempi kaveripiiri. Ja ylipäänsä jokainen ulkona, ihmisten ilmoilla vietetty hetki tarjoaa kohtaamismahdollisuuksia potenssiin sata verrattuna nettiin.
Jos päätät kuitenkin nettiäKIN kokeilla, niin joku osannee neuvoa sinulle, kuinka profiilista näkee kauanko se siellä on jo roikkunut. Kannattaa myös pyytää mies treffeille ASAP, jotta näet kannattaako tutustumista jatkaa.
Positiivista sinussa on se ettet pidä baareista yms. etkä alkoholista.
Positiivista on myös että olet liikunnallinen.
Olet käynyt vain amk:n mikä on negatiivistä.
Alla kuitenkin sanot että haluat perheen eli ilmeisesti lapsia.
Se tekee sinusta vähemmän kiinnostavan varsinkin kun olet jo 31v.
ainakaan vielä.
"Nettideittailu vaikuttaa jotenkin säälittävältä... face to face-tilanne on mielestäni se, missä toisen tapaa luonnollisella tavalla, mutta missä? Baariin en lähde ja alkoholin käyttäjää en ota. Kun kuitenkin suurin osa miehistä sitä käyttää, kaikki päihteet etovat minua. Olen melko kiltti tyttö siis.. Harrastuksenikin ovat naisvaltaisia ja olisi säälittävää pokata joku harrastus- tai työkaveri. Eeeei..."
Tässä olen samaa mieltä. Mutta valitettavasti nykyisin ei taida olla oikein mitään paikkaa missä tutustua. Baareissa on vielä se huono puoli ettei ole mitään takeita millaisen ihmisen sieltä löytää. Oikean löytäminen vie aikaa. Hasardin mahdollisuus on suuri.
Oletkohan muuten nyt tekemässä sitä sinkkujen kardinaalimunausta. Luulet että se oikea putkahtaa jossain vastaan. Tämä on mahdollista mutta epätodennäköistä. Fakta taitaa olla kuitenkin se että se "oikea" haetaan vaikka väkisin. Jossain vaiheessa ihmiset huomaavat että nyt on aika perustaa perhe ja se perustetaan sen ensimmäisen kanssa joka tuntee samoin, ilman suuria tunteita. Tätä nyt ei itselle tietenkään myönnetä.
Kaipaat hieman sääli'ä "ei kai mua kukaan huoli" asenteellasi, mutta hei, jäit sinkuksi joku aika sitten ja jotkut on yksin vuosia, joten ei sulle kyllä nyt sääliä tipu. Siinä kohtaa ei voi todeta, kun että ihan ekaksi kannattas unohtaa itsesääli ja tajuta onnekkaita asioita.
No, toinen on ikävä kyllä se, että ihan sama miltä sä näytät ja mitä harrastat, kuule et ole ainoa hyvännäköinen 31-vuotias, tai sanotaanko 28-34-vuotias. No, kyllä sen ikäisistä yhä enemmissä määrin naisia on sinkkuina. Sinkkuja siinä samassa ikäryhmässä on noin 15%. Okei, no, kannattaa siis suoraan vaan kartoittaa laajemmalla ikähaarukalla. Sellainen 25-45 vuotta miehellä, niin sullakin alkaa olla jo samat saumat kun 2kymppisillä, joitten ikäryhmässä vapaita juoksentelee ympäriinsä ja vaivaksi saakka :)
No, mikä on suurin ongelma on, että et käy baareissa etkä missään yöelämässä. Missä taas suurin osa muista käy. No, et halua olla "säälittävä" joten et pokaa työkaveria etkä harrastuskaveria. Nettideittailukin on arvollesi säälittävää... Ja mitäs neidille jää jäljelle? Mystinen "face to face" eli siis tuolla kieltolistalla kirjasto ja kahvilat ja kuule: se on ihan sama millainen olet, suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu pokailla ihmisiä treffeille tutustumaan selvinpäin kirjatosta. Ikävä kyllä. Mutta täällä ei jutskailla, tutustuta tosta vaan ja ihan missä vaan. Ja moni pitää kaikkia tuon ikäisiä varattuina.
Kaiken tämän lisäksi, mainitset olevasi niin ujo, ettet itse tee aloitteita tutustua!! Eli siis mitäh? Prinssin pitäisi olla täysraitis, lukea sun ajatuksia (että olet vapaa) kun haaveissasi istut kahvilla ja mitäs vielä on tilauksessa? Niin, koska olet ujo, hänen pitää pitää keskustelua yksin yllä, arvostaa kaikkia sinun juttujasi, ja muistaa olla mainitsematta, jos on baarista jonkun pokannut (kukaanhan ei ole), netissä deitit sopinut (aika harvinaista sekin...), harrastus- tai työkaverin kanssa tapaillut/seurustellut (aijaijai...), koska muuten hän on säälittävä...
Kyllä sä tuolla listalla, asenteella ja katsomuksella vaan vanhaksi piiaksi taidat jäädä, ei sua kukaan tule kotoota hakemaan. Pieni todennäköisyys on siihen, että johonkin tutustut jossain muualla, mutta jos toi on sun asenne noin yleisesti ottaen (säälittävyydet ym.) saattaa olla, ettet löydä kun säälittäviä miehiä ja taas ollaan tilanteessa nolla.
Mutta älä sure, yksinoloon ja -eloon tottuu ja sekin voi olla kivaa. Täysipainoista elämää voi elää yksinkin, rakkautta on muutakin kuin parisuhderakkaus ja omaa elämäänsä voi rakentaa itsekin. Itsenäisyys ja vapaus ovat arvokkaita asioita, ja mitä seksiin tulee, niin okei, läheisyyttä ei saa, mutta orgasmi on takuuvarma yksin, ja kuka sanoo, että sooloseksi pitäisi tylsää olla? Ei tarvitse, jos käyttää mielikuvitustaan. Joten takki auki ja eteenpäin!