Anna-84 tuossa kirjoitteli, ettei enää halua olla missään tekemisissä Suomalaisen miehen kanssa, kun nämä eivät pysty mihinkään sängyssä!
Entäpä pystyykö Suomalainen nainen enää yhtään mihinkään, kun pari-, rakkaus- ja ihmissuhdetta ajatellaan?
Väkivaltaiset ja päihdeongelmaiset retkut kyllä kelpaavat Suomalaiselle naiselle, samoin "keskenkasvuiset kiiltokuvat", kuten tietenkin myös he, joiden seurassa nainen saa julkisuutta, eikä itse tarvitse koskaan maksaa mistään ylellisyyteensä liittyvästä, ellei välttämättä niin halua.
Ja tokihan Suomalaiselle naiselle kumppaniksi kelpaavat myös ne miehiksi tekeytyvät pellet, jotka omaa egoaan ylläpitääkseen tarvitsevat "haaremin ympärilleen", yrittämättäkään näin olla uskollisia omalle kumppanilleen.
Naiset ovat näet minulle itse kertoneet, että he kelpuuttavat kumppanikseen vain sellaisen miehen, jota heidän ystävänsä heiltä pois kadehtivat!
Viimeisen vuoden aikana olen todennut käytännössä sen, että aidosti naista ihmisenä kunnioittava mies tunteineen on Suomalaiselle naiselle vain "pelleilyyn" ja "kusetukseen motivoiva lelu", käytetyn WC -paperin arvoinen tunteeton hyödyke, "kasvoille syljettävä kerjäläinen" sekä mitään ihmisarvoa vailla oleva "kohde", jonka päälle on lähes velvollisuus kulkukoiran lailla virtsata, kun siihen vain tilaisuus tulee.
Edelliseen naisten käytökseen taholleni on vahvasti vaikuttanut naisten kertomana kuulemma se, että "heidän täysin erehtymätön vaistonsa" kertoo minussa olevan "jotain vikaa", jota he eivät osaa edes suoraan kysyttäessä määritellä, mutta tämä on heidän mukaansa syy siihen, ettei kanssani voi edes seurustelua harkita.
Yhtäkään naista en ole elämäni aikana vahingoittanut sen enempää henkisesti kuin fyysisestikään, enkä tule vahingoittamaankaan!
Ovatko siis jakava ystävyys, kyky tunneälykkääseen empatiaan, taito kunnioittaa toista tuntevana ihmisenä ja halu myötäelävään arjen rakkauteen nyt Suomalaiselle naiselle sellainen kokonaisuus, jota täytyy ennemmin vihata sekä inhota kuin vastaanottaen kohdata?
Entäpä pystyykö Suomalainen nainen enää yhtään mihinkään, kun pari-, rakkaus- ja ihmissuhdetta ajatellaan?
Väkivaltaiset ja päihdeongelmaiset retkut kyllä kelpaavat Suomalaiselle naiselle, samoin "keskenkasvuiset kiiltokuvat", kuten tietenkin myös he, joiden seurassa nainen saa julkisuutta, eikä itse tarvitse koskaan maksaa mistään ylellisyyteensä liittyvästä, ellei välttämättä niin halua.
Ja tokihan Suomalaiselle naiselle kumppaniksi kelpaavat myös ne miehiksi tekeytyvät pellet, jotka omaa egoaan ylläpitääkseen tarvitsevat "haaremin ympärilleen", yrittämättäkään näin olla uskollisia omalle kumppanilleen.
Naiset ovat näet minulle itse kertoneet, että he kelpuuttavat kumppanikseen vain sellaisen miehen, jota heidän ystävänsä heiltä pois kadehtivat!
Viimeisen vuoden aikana olen todennut käytännössä sen, että aidosti naista ihmisenä kunnioittava mies tunteineen on Suomalaiselle naiselle vain "pelleilyyn" ja "kusetukseen motivoiva lelu", käytetyn WC -paperin arvoinen tunteeton hyödyke, "kasvoille syljettävä kerjäläinen" sekä mitään ihmisarvoa vailla oleva "kohde", jonka päälle on lähes velvollisuus kulkukoiran lailla virtsata, kun siihen vain tilaisuus tulee.
Edelliseen naisten käytökseen taholleni on vahvasti vaikuttanut naisten kertomana kuulemma se, että "heidän täysin erehtymätön vaistonsa" kertoo minussa olevan "jotain vikaa", jota he eivät osaa edes suoraan kysyttäessä määritellä, mutta tämä on heidän mukaansa syy siihen, ettei kanssani voi edes seurustelua harkita.
Yhtäkään naista en ole elämäni aikana vahingoittanut sen enempää henkisesti kuin fyysisestikään, enkä tule vahingoittamaankaan!
Ovatko siis jakava ystävyys, kyky tunneälykkääseen empatiaan, taito kunnioittaa toista tuntevana ihmisenä ja halu myötäelävään arjen rakkauteen nyt Suomalaiselle naiselle sellainen kokonaisuus, jota täytyy ennemmin vihata sekä inhota kuin vastaanottaen kohdata?
Vastaukset 55
Vanhimmat
"Yhtäkään naista en ole elämäni aikana vahingoittanut sen enempää henkisesti kuin fyysisestikään, enkä tule vahingoittamaankaan!"
Joo mutta nainen haluaakin miehen joka nimenomaan on naisia hyväkseen käyttänyt ja jättänyt monia naisia taakseen ja jotka naiset sitten hänen peräänsä itkevät.
että nainen kiihottuu seksuaalisesti juurikin siitä kun mies pahoinpitelee ja herjaa häntä, siksi monet naiset haluavat tulla raiskatuksikin jonkun tosimiehen toimesta.
lässy. Nainen haluaa miehen, joka tuo elämään jännitystä.
Ja mikäli näitä paljon naisia iskeneitä ja nussineita panomiehiä on uskominen niin nainen kiihottuu seksuaalisesti ihon johonkin toiseen mittaan siitä kun mies käsittelee häntä kaltoin, ja monet naiset tarvitsevat kiihottuakseen vielä aika kovakouraista pahoinpitelyäkin. Niin, siis kiihottauvat tällaisesta ihan toiseen mittaan kuin mitä jostain hyvästä kohtelusta ja imartelusta. Nainen haluaa rajun rakstajan joka on tosimies ja joka tietää mitä tahtoo ja miten sen saa. Itse asiassa monet naiset haluavat tulla raiskatuiksikin, joskaan ei kenen hyvänsä miehen toimesta.
Minun täysin erehtymätön naisellinen vaistoni kertoo, että sinussa on jotain vikaa. KANSALLISUUSSANAT KIRJOITETAAN PIENELLÄ, JUMALAUTA.
Jos kukaan nainen ei ole sinua valinnut, on kyse siitä, etteivät geenisi kelpaa lisääntymiseen. Nainen on luonnon tahdon toteuttaja.
Missä se luvattu paradoksi on? Harhaanjohtavaa mainontaa!!!
Samaa ihmettelen minä! Tulin etsimään PARADOKSAALISUUTTA ja sainkin väninää "Suomalaisista naisista"... Plääh.
... millään tasolla tai mitenkään eräiden lukijoiden älyllistä kapasiteettia (eli sitä montako lepakkoa yön jäljiltä on löytänyt jälleen "tapuliinsa" nukkumaan),
voin kertoa näille ihmisille pari tärkeää asiaa.
Tämän keskustelunavaukseni tarkoitus on herättää ihmisiä (lähinnä naisten) pohtimaan, mitkä todelliset arvot ja toimintamallit ihmissuhteissa ovat järjellisiä tai edes jollain tavoin hyväksyttävissä, kun esim. lastemme tulevaisuutta hyvinvointina ajatellaan.
Keskustelunavaukseni paradoksaalisuus siis löytyy yksinkertaisesti siitä että jos naiselle miehen valinnassa ainoa kriteeri käytännössä on tämän "edustavuus" (ja siitä naiselle itselleen muodostuva "huomion kohteeksi pääsy" vähintään elinpiirissään) niin, mikä onkaan lopputulos kun näiden itsekeskeisten sekä pinnallisten päämäärien kautta "kadotetaan täydellisesti jonnekin" toinen (mies) inhimillisenä tuntevana ihmisenä?
Me emme nimittäin elä 1930 ja 1940 lukujen Natsi-Saksassa Arjalaista rodunjalostusoppia noudattaen tai antiikin Roomassa, jossa ylimystönaiset joukolla ostivat ”seksorjia” kun heidän miehensä olivat sotimassa ympäri Rooman valtakuntaa.
Ja moniko esim. niistä noin 2000 suomalaisparista, jotka tälläkin hetkellä eri oikeusasteissamme "tappelevat verissä päin" lastensa huoltajuuksista,
kykenevät ajattelemaan sitä millaiset "jäljet" se näihin lapsiin jättää, mm. esimerkkeinä ja vasta vuosien päästä esiin tulevina "henkisinä kriiseinä"?
Näin kun asioita mietitään, niin ovatkohan pienet ”kirjoitusvirheeni” sittenkään sen ”arvoisia”, että ne ”täytyy välttämättä asettaa” keskustelunavauksessa tuomieni ajatusten edelle?
"Näin kun asioita mietitään, niin ovatkohan pienet ”kirjoitusvirheeni” sittenkään sen ”arvoisia”, että ne ”täytyy välttämättä asettaa” keskustelunavauksessa tuomieni ajatusten edelle?"
Ja siinä sitä mennään... Minun on ainakin äärimmäisen vaikea ottaa vakavasti ketään, joka puhuu Suomalaisista tai pistää hemmetti lainausmerkit kaikkien kielikuvien ympärille (niin ei tehdä - jos haluat sanoa, että joku tappelee verissä päin tai puhu kirjoitusvirheittesi arvosta, se on sinun sanavalintasi eikä sinun tarvitse osoittaa millään lailla tarkoittaneesi sitä kuvainnollisesti). Minun silmissäni tekstin sisältö ja kirjoittajan esittämät näkemykset - olivat ne millaisia tahansa - jäävät auttamatta sen varjoon, ettei kirjoittaja tunne äidinkielensä (tai kirjallisen tyylin) sääntöjä. Varsinkin jos teksti on pitkä. Kielen säännöt ovat olemassa sitä varten, että tekstien lukeminen olisi siedettävää.
Ja minä omasta puolestani sanoudun visusti irti kaikista täällä ja muuallakin esiintyvistä naisia koskevista yleistyksistä. Olen jo aikoja sitten päättänyt perustaa oman sukupuoleni.
"Edelliseen naisten käytökseen taholleni on vahvasti vaikuttanut naisten kertomana kuulemma se, että "heidän täysin erehtymätön vaistonsa" kertoo minussa olevan "jotain vikaa", jota he eivät osaa edes suoraan kysyttäessä määritellä, mutta tämä on heidän mukaansa syy siihen, ettei kanssani voi edes seurustelua harkita."
Tuollaiset naiset pelkäävät sinunlaista miestä koska sinä yrität muodostaa heihin suoran henkisen yhteyden. He eivät uskalla kohdata miestä aidosti henkisellä tasolla. Joillakin naisilla se pelko on ilmeisesti niin syvällä, että nainen ei edes tiedosta sitä että hän välttelee tällaisia aitoja miehiä. Eli nainen saattaa ihan oikeasti kuvitella että sinussa on jotain vikaa tai että "kemiat ei kohtaa".
Kuulostat juuri eräältä mieheltä, jonka kanssa olin tekemisisää pari vuotta sitten. Ja edelleen se mies on sinkkuna (tai ainakin etsii seuraa). Jo parin ensimmäisen yhteydenpidon aikana tuli selväksi, että kaverilla on vakavia ongelmia. Ja kun itselläkin on ollut elämässä yhtä ja toista raskautta, niin ei vaan napannut.
Tuliko mieleesi siis, etteivät ne naiset halunneet loukata huonoa itsetuntoasi yhtään enempää, vaan sanoivat vaan, että sinussa on "jotain" vikaa?
Kyllä miehessä kumminkin saa vikaa olla, mutta silleen sopivasti. Niinkuin naisessakin tietysti...
... pohdintoihisi huonosta itsetunnostani ja siitä, että olisin kenties vahvasti ongelmainen (vertaa keskustelunavauksessani kuvaamiini miehiin!)!
Kun naisten käytös on minua kovasti mietityttänyt taholleni, tein nyt kevättalvella sen, että etsin eri puolilta suomea kolme kokenutta (yli 20 vuotta ammatissaan toiminutta) yksilö-, parisuhde ja kriisityöhön erikoistunutta terapeuttia. Kävin siis tapaamassa 2 naista ja yhtä miestä toisistaan tietämättä.
Tapasin heitä kutakin 3 kertaa, antaen heidän vapaasti arvioida itseäni, kirjoittamiani viestejä naisille ja niitä toimintamalleja joilla kohtaan vastakkaisen sukupuolen todellisessa elämässä.
KUKAAN näistä kolmesta ei löytänyt minusta tuntevana ihmisenä mitään sellaista vikaa tai käytöksestäni sellaisia toimintamalleja, joiden perusteella teidän naisten käytöstä (Huom. Katso keskustelunavaukseni!) minua kohtaan voitaisiin millään tavoin perustella.
Jokainen sen sijaan toisistaan tietämättä ihmetteli samaa, eli sitä, miksi te naiset ette halua antaa minulle edes mahdollisuutta teoin näyttää, miten teitä todellisessa arjessa kohtelisin, vaan "tuomitsette minut täysin tuntemattomana itsellenne".
Nämä parisuhdekriiseihin erikoistuneet kovat ammattilaiset pohtivat myös samaa kuin minä itse! Siis ja jos olisi olemassa jotain selvää näyttöä väkivaltaisesta, narsistisesta tai päihdeongelmaisuuteen pohjautuvasta luonteeni "epävakaudesta", olisi käytöksenne taholleni perusteltua, jonka tietenkin hyväksyisin silloin myös itse, mutta kun mistään näistä ei ole kysymys niin...
Näiden ammattilaisten viesti (jälleen toisistaan täysin tietämättöminä) olisi se, että niin kauan kun moraalini, vahvan oikeustajuni (oikeudenmukaisen toimintafilosofiani mukaan) sekä yhteiskunnan luomien sääntöjen kautta koen / tiedän toimivani "päivänvalon" kestävällä tavalla,
ei minun tarvitse millään tavoin lähteä kyseenalaistamaan toimintamallejani toista sukupuolta kohtaan, tarkoittaen näin todellisen arjen haasteiden kohtaamista niiden vaatimalla tavalla. Ja se nainen, joka "vaatii" minulta miehenä "täydellisyyttä", unohtaa kuulemma aina, että olemme kaikki inhimillisiä sekä tuntevia ihmisiä!
Miksi siis suomalainen nainen jopa luo eli näyttää mm. tekstiensä todentamana "keksivän" minulle "vikoja" joita ei todellisuudessa ole edes olemassa, yrittämättäkään minuun todellisena ja tuntevana ihmisenä tutustua?
jos kertomasi pitää paikkansa!
Naiset oavt keksineet sulle "vikoja", koska heille on riittänyt vieläkin kiinnostavampia tarjokkaita. Naisilla on kova valikointipaine, mitä tulee tutustuttaviin miesseuralaisiin.
Mitä ihmettä!?
Olet käynyt kolmen parisuhde-asioihin erikoistuneen terapeutin juttusilla tästä asiasta, kunkin luona peräti kolmesti?!
Ja saanut todennettua, että toimintafilosofiasi on oikea ja kestää päivänvalon.
Kaikki terapian ammattilaiset keskittyvät terapoidessaan tuntematonta ihmistä luomaan tälle tunteen, jonka avulla ko ihminen voisi paremmin hyväksyä itsesä ja toimintatapansa. Yleensä syytä etsitään siitä toisesta osapuolesta. Itseään ei todellakaan kannata miehen muuttaa, valittaa vain, miksi naiset eivät halua oikeasti tutustua mieheen, jonka toimintatavat "kestävät päivänvalon ja jonka elämänfilosofia on oikeudenmukainen".
Ööh, siis mikä olikaan ongelmasi? Ja kuinka suuri on otoksesi naisista?
Ihan tämän keskustelun viestien perusteella voin suoralta käden sanoa, että sinulla viiraa päässä, ja pahasti!
Suosittelen, että keskityt elämässäsi muihin asioihin, kuin parisuhteen hankintaan, se tulee sieltä jos on tullakseen, äkkiarvaamatta ja odottamatta. Etsimälläkin sen voi löytää, mutta jos ensdimmäiset yhteydenottosi jo karkoittavat potentiaaliset naiset, niin kannattaa yrittää tutustua heihin ensin, esim harrastusten kautta!!!
"Suosittelen, että keskityt elämässäsi muihin asioihin, kuin parisuhteen hankintaan, se tulee sieltä jos on tullakseen, äkkiarvaamatta ja odottamatta."
Kliseistä ja tyhjänpäiväistä lässytystä. Miehen täytyy nähdä jumalaton vaiva saadakseen jonkun naisen edes treffeille, puhumattakaan seurustelusta.
"Etsimälläkin sen voi löytää, mutta jos ensdimmäiset yhteydenottosi jo karkoittavat potentiaaliset naiset, niin kannattaa yrittää tutustua heihin ensin, esim harrastusten kautta!!!"
Pitäisi aloittaa harrastus jotta voisi löytää naisen? Miksei voi vain yrittää tutustua ilman mitään tekosyitä?
Vedä revas päähän
Aloittaja puhuu asiaa ja sinä löpötät.
Sinun kannattaa porata reikä päähän koska sieltä se paha henki pääsee pois.
...kyllä terapeuteista tiedä yhtään mitään.
No, minä yritinkin tuohon tuoda vain naisen näkökulmaa, selvästikään se ei teille miehille mennyt jakeluun...
Ja ehkä kliseistä lässytystä, mutta itse en ainakaan jaksa minkään treffipalvelun kautta etsiä kumppania. Hyvät ja oikeasti kiinnostavat miehet on harvassa, ja se määrä sontaa mikä postilaatikkoon tulee naiselle lamaannuttaa. Vaikka olisikin vain ihan tavallinen nainen ja vaatimukset ihan tavalliset.
Ja sen kun vaan yrittää tutustua ilman tekosyytä, sitähän juuri tarkoitin!
Ja iltavirkulle: ? EN tajua, mikä oli viestisi sanoma?
Ja hohhoijaalle: tiedän aika paljonkin terapeuteista...
Viestini sanoma oli se että alennat siinä vain aloittajaa nähtävästi sen takia että olet nainen.
Empatiakykysi hänen tilanteeseen on nolla.
Sitten on sellainen logiikan kukkanen että kerrot kuinka hänellä on vikaa päässä (minkä perusteella?) ja että kuitenkin ammattineuvojat ovat vain hyvitelleet "tätä vikaa".
"Ja hohhoijaalle: tiedän aika paljonkin terapeuteista... "
Sen näkee. Harmi ettei parannuskeinoa löytynyt.
Eikö teillä naisilla ole koskaan oikeasti mitään muuta sanottavaa kuin haukkua jokainen mies joka vähän edes kyseenalaistaa naisista jotain ja eikö löydy muuta kuin tuota klassista lässytystä joka vain ei toimi monien miesten kohdalla koska he eivät siitä mitään apua saa.
Olette oikeasti niin pihalla tai sitten omiin pieniin elämiin pinttyneitä etttettte voi tajuta miesten ongelmia tai edes yrittää asettua miehen asemaan.
Sitten esitätte tietävänne kaiken naisina ja päälle vielä mukavat vittuillut aloittajalle.
Että kenelläköhän sitä vikaa oikeasti on päässä?
"Eikö teillä naisilla ole koskaan oikeasti mitään muuta sanottavaa kuin haukkua jokainen mies joka vähän edes kyseenalaistaa naisista jotain ja eikö löydy muuta kuin tuota klassista lässytystä joka vain ei toimi monien miesten kohdalla koska he eivät siitä mitään apua saa. "
Niin. Ei sitten varmaan ole.
Mutta paradoksaalista tässä on kuitenkin se, että monet miehet ja naiset ovat tahtomattaan sinkkuja. Kohtaamisia ei tapahdu ja osapuolet eivät sytytä toisiaan kohdatessaan.
Olen ehkä naivi (hei, olenhan nainen, ja siten auttamatta älyllisesti lahjattomampi kuin mies), mutta uskon silti, että hyvin monella on mahdollisuus parisuhteeseen. Kunhan vaan löytää sen kumppanin, jossa kaikki tärkeät asiat kohtaa. Sitten on tietysti se kysymys, että pitää sitoutua ja olla valmis joustamaan.
Kumma, että näillä palstoilla liikkuvat ihmiset jotenkin kuvittelevat, että nainen aina tekisi sen valinnan ryhdytäänkö seurustelusuhteeseen vai ei. Netissä liikkuu paljon enemmän miehiä kuin naisia, ja useimmat miehet eivät viitsi panostaa profiiliinsa, saati viestiin. Naisille jää silloin raskas tehtävä yrittää seuloa molemminpuolinen sopivuus. Ei kait aloittajalle (tai teille muille ärähtäneille) kuitenkaan kelpaa ihan kuka vaan, jolla on tissit ja emätin?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!?!
Ihan vain siis tarkoitin alkuperäiselle kirjoittajalle kertoa, että varmasti on jossain kuitenkin ihminen, joka hänestä kiinnostuu, pakonomaisella etsinnällä sitä ei ehkä kuitenkaan löydä, siitä tulee vain paha olo ja pakkomielle (miltä se siis jo nyt vaikuttaa, vrt 3 terapeuttia ympäri Suomen). Ikävää että aloin sitten myös vittuilla, mutta jotenkin olin lukevinani rivien välistä, että ihan kaikki lepakot eivät ole lentäneet tapuliin. Harvalla on, mutta edes ne tärkeimmät yksilöt...
"Edelliseen naisten käytökseen taholleni on vahvasti vaikuttanut naisten kertomana kuulemma se, että "heidän täysin erehtymätön vaistonsa" kertoo minussa olevan "jotain vikaa", jota he eivät osaa edes suoraan kysyttäessä määritellä, mutta tämä on heidän mukaansa syy siihen, ettei kanssani voi edes seurustelua harkita."
Eivät kehtaa suoraan sanoa että olet ruma
Ehkä sinussa on vikana se, että lähestyt ainoastaan naisia, jotka tahtovat itselleen jostain sairaasta alitajuisesta vinksahduksesta johtuen renttumiehen. Minä en ole ainakaan ikinä kuullut yhdenkään naisen selittävän tuollaista paskaa, jota aloituksessasi kerroit. Mikset lähesty kunnollisia naisia sekopääpissisten sijaan?
...tuollaisia kunnon naisia voisi lähestyä? Missä heitä ylipäätään on?
Fiksuja naisia on jatkuvasti liikenteessä, mutta miehet tuntevat usein kaikista eniten vetoa ilkeisiin ja kieroihin naisiin, Luoja ties miksi. Minulla on pari tuttua, jotka ovat suoraan sanoen mulkkumaisia miehiä kohtaan, ja heillä on aina joku tai useampikin mies pyörityksessä. Kummallakin on narsistisia piirteitä ja kummatkin juonivat mielellään kaikenlaista. Eivätkä he edes ole mitenkään erityisen kauniita.
Fiksu mies kyllä tunnistaa fiksun naisen. Heihin voi törmätä missä tahansa, vaikka jopa baarissa.
ikävä kyllä. Tiedän useita hankalia naisia jotka ovat sekä uppiniskaisia ja riidanhaluisia ja niitä "viimeinen sana on minun tilanteesta riippumatta ja vaikka olisin väärässäkin"-tyyppejä joilla on ihan sikana vientiä eivätkä ikinä ole sinkkuina.
Itseni lisäksi pari hiljaisempaa kaverityttöä jotka osaavat keskustella ja joiden ei tarvitse jatkuvasti olla oikeassa vaikkeivät mitään tossukoita olekaan, eivät ole niin kuumaa kamaa näihin raivottariin verrattuna. Ehkä meissä ei vain ole sitä särmää ja meistä saa helpon, hissukkamaisen kuvan.
Yksi miespuolinen kaverini sanoi minua liian kiltiksi ja sanoi ettei humanismi ole enää in, nyt on kovat arvot kuumaa valuuttaa, oli hän kai oikeassakin. Liian kiltti en omasta mielestäni kuitenkaan ole, pidän kyllä pääni enkä anna kenenkään jyrätä ylitseni, mutten vain jaksa riidellä pienistä tai turhista enkä koe toisen mielipiteitä uhkana enkä koe mitään tarvetta muuttaa toista tai toisen mielipiteitä minunlaisekseni.
Kyllä miehetkin tykkää kusipäistä vaikka aina naisia syyllistävät renttufaneiksi, ikinä en itse ole renttua huolinut vaikka sellaisia kyllä olisi ollut tarjolla. Hyvää miestä on kilttinä tyttönä vaikea saada.
...on merkillistä, itse kun en ollenkaan tunne vetoa ilkeisiin naisiin.
Mäpä arvelen, että teidän fiksujen naisten ongelma on se, että te odotatte fiksujen miesten lähestyvän teitä, ettekä itse ole aktiivisia laisinkaan. Flirtti, katsekontaktikin unohtuu. Luotatte liikaa siihen, että fiksu mies tunnistaisi teidät tuosta vain. Eikö ole näin?
on sekopäitä
No ootpa sä ainakin aika typerä kun ajattelet että kaikki suomalaiset naiset on ihan samanlaisia ja vielä luulet että olet kaikilta naisilta kysynyt millaisen miehen he kelpuuttavat kumppanikseen. Ehkä johtuu juuri tuosta sun typerästä yleistävästä asenteesta että kukaan ei huoli sua.
Lisäksi, lähes poikkeuksetta nuo miehet jotka toitottavat kaikkien naisia saavien miesten olevan kusipäitä, kun taas he itse niitä kunnon miehiä, ovat aika väärässä. Ensinnäkin kaikki muut miehet eivät ole kusipäitä, ja toisekseen nämä itseään kunnon miehinä pitävät eivät osaa katsoa peiliin. Ja niinhän sustakin sai tuon kirjoituksesi perusteella aika typerän kuvan vaikka luulet niin kunnon mies olevasikin.
Olen tätä pohtinut, mutta harva tähän tarttuu palstalla. Kokeilen taas.
"Ensinnäkin kaikki muut miehet eivät ole kusipäitä, ja toisekseen nämä itseään kunnon miehinä pitävät eivät osaa katsoa peiliin."
-Ei tietenkäään! Parisuhteissa on ihan tavallisia pallinaamoja kuin minäkin, en aliarvioi muita tai itseäni.
Mutta he ovat olleet jossain määrin jännittäviä että suhde on voinut kehittyä niin pitkälle? Tylsä mieshän saanee rukkaset aika nopeasti vieläpä jos on hiukankaan kunnollinen omasta mielestään...
Peiliin katsominen ei auta nykyään. Ainoastaan kehittyminen taitavaksi, kovakuoriseksi iskumieheksi joka taitavasti käsittelee naisia- juuri tähän niin moni nainen on jo "tottunutkin?
Tieto siitä että iskeminen ratkaisee todella paljon on kiinnostava. Taitava iskijähän on kuin kettu kanatarhassa, valitsee parhaat kun tilaisuus tulee. Oma habitus vie tuloksesta hiukan, mutta oli miten komea vaan niin jos ei supliikki luista niin somoro..
Kuitenkin jos omasta mielestä kunnollinen mies ei kelpaa, niin voiko mies siitä kunnollisuudesta luopua, muuntuakseen paremmin hyväksyttäväksi seksi/parisuhdemarkkinoilla?
eipä tuo taitavaksi supiliikkimieheksi kehittyminen ole kait niin hankalaa, kun 90% (arvio) aikuisista miehistä on joskus hyvää saanut? Ja aika moni on jopa parisuhteeseenkin päässyt.
Eli se on vissiin aika yleistä olla "jossain määrin jännittäviä että suhde on voinut kehittyä niin pitkälle"
monta vuosisataa miehet on vain käyttäneet naisia hyväkseen ja naiset ovat kiltisti rakastaneet ja tukeneet ja hoivanneet? Musta on loistavaa, jos naiset on oppineet pelaamaan samaa peliä, eivätkä enää tuhlaa tunteitaan pelkän pillun perässä juokseviin tunteettomiin juntteihin!
Eiväthän naiset tuhlaa tunteitaan enää mihinkään koska eivät löydä vastetta. Syy siihen on se että he itse eivät anna minkäänlaista syytä itse omalla toiminnallaan ja valinnoillaan saavuttaa niitä hyviä - tai huonoja - kokemuksia.
Naiset saavuttavat kokemuksia vain kun valitsevat niin ja silloin he valitsevat jotain väliaikaista. Miestä joka haluaa "saavuttaa naisen" vaaditaan kulkemaan polku joka on täysin kohtuuton normaalin parisuhteenluomisen mallina, toisin sanoen - jopa hyvä, uhrautuva ja innokas mies kokee naisten vaatimuksista ja elkeistä jo että suhde on mahdoton sellaisen naisen kanssa. '
Naiset ovat oppineet täydellisen 100% onnistuvan torjunnan ja valitsevat vain suhteita joissa kokevat olevansa aina täysin tilanteen tasalla. Tälläisiä suhteita tarjoilevat vain peli- ja panomiehet. Muut haluaisivat jonkinlaista yhteistyötä.
... mutta eivät myöskään pidä "ei pillun perässä juoksevia" miehinä.
naiselle vain pelimies on MIES
joo, en minäkään oikeen tajua, mikä helvetti näitä "naisia" vaivaa...
tai se kyseinen asia, "mielenterveysongelmat" on levinnyt kohta koko yhteiskuntaan...
ihmisten arvomaailma on kiero kun solmussa oleva muulin lerssi..
pitäähän niillä peltihoroilla olla äijä jolla on hieno bemari, se on pääasia, ei se haittaa jos se mulkku vähän kännissä läpsii...
No voi huoh en jaksanut edes lukea näitä kaikkia vastauksia. Itseäni yhtään sen enempää kehumatta olen omasta ja muidenkin mielestä sievä ja mukava ihminen. Seurustelen pian jo toista vuotta miehen kanssa joka on turvallinen, kiltti ja ei tekisi pahaa edes kärpäselle. En pidä häntä nössönä, vaan täydellisenä!
En ole koskaan ikinä ymmärtänyt naisia jotka ihastuvat näihin juoppoihin, väkivaltaisiin renttu luusereihin. Eihän siinä ole mitään tulevaisuutta.
Alkuperäiselle, ehkäpä sinä etsit naisia väärästä paikasta. Mitkä ovat sinun omat vaatimukset naiselle? Itse olen ainakin viehättänyt miehistä jotka osaavat ilmaista mielipiteensä ja kirjoittaa hyvin! Kyllä niitä fiksujakin naisia on, jätä ne itseruskettavaa käyttävät bimbo blondit pois kuvioista.
Sinkkuus on nimenomaan vain ja ainoastaan oma vika. Ulkonäöstä se ei ole, kiinni vaan pään sisäisistä asioista.
Lähes kuka tahansa kykenee saamaan naista jos vain osaa tehdä asialle jotain ja tietää oikeat niksit.
...kerropas meille ne oikeet niksit.
Ei niitä noin vain voi kertoa. Kaikki on opittava itse yrityksen ja erehdyksen kautta. Ihminen on kuitenkin oppiva eläin
... kiitos teille, joilta on löytynyt "poweria" nähdä asioita kokonaisuuksina!
Tähdennän nyt vielä, ettei ole konsti eikä mikään löytää naisseuraa miehenä. Eihän tarvitse kuin mennä baariin ja tarjota lähellä 18 vuotta olevalle naiselle jokunen kalja, niin ilta- ja yöseuraa löytyy helpostikin. Ainakin pääkaupunkiseudulla!
Mutta kysymys onkin siitä, että mikä tekee todellisen suhteen aloittamisen ja sen toteuttamisen käytännön tekojen tasolla niin vaikeaksi suomalaisen naisen kanssa?
Edellinen "yritykseni" lähteä rakentamaan toimivaa rakkaussuhdetta suomalaisen naisen kanssa "romahti" nimittäin siihen, kun kahden lapsen yksinhuoltaja varsin mielenkiintoisella tavalla lopetti orastavan suhteen kanssani. Tämä sen jälkeen, kun hän oli ensin monessa sähköpostiviestissään minulle painottanut, haluavansa löytää miehen, jolle hän lapsineen olisi rakastettava kokonaisuus.
Nimittäin 5 kertaa naista ja lapsia tavattuani kyseinen nainen kertoi minulle sähköpostiviestillä, ettei enää koskaan halua olla missään tekemisissä kanssani;
Syynä minulle kerrottuna se, että lapsilla oli kova ikävä minua silloin kun en paikalla ollut ja tilanne oli kuulemma täysin mahdoton myös siksi, sillä lapset eivät enää halunneet lähteä isälleen (josta nainen oli kertomansa mukaan eronnut tämän väkivaltaisuuden ja päihteidenkäytön vuoksi!), koska olisivat halunneet ennemmin viettää aikaa yhdessä minun ja äitinsä kanssa.
Hieman paradoksaalista jälleen tämä kokonaisuus eikö totta?
Ja tätä kertomaani edellinen nainen häipyi elämästäni tutustumisemme alkumetreillä siksi, etten joukolla viettämämme ravintolaillan aikana ollut naisen kertoman mukaan osoittanut kertaakaan ”flirttaillen” (tätä nainen nimenomaan painotti!) mitään mielenkiintoa hänen kauniita ystävättäriään kohtaan, näiden mielen pahoittaen.
Kumpaakin liittyen en näe kyllä toimineeni kovinkaan ”tuomittavasti”, paitsi jos kunnioitukseni yhtä mielenkiintoni kohdetta kohtaan ja sitä kautta kieltäytymiseni muiden naisten kanssa ”silmäpeliä pitämästä” pidetään kovinkin negatiivisena?
Ja otan myös edelleen mielelläni vastaan hyvinkin negatiivista palautetta teiltä, jotka minua mitenkään tai millään tavoin tuntematta olette ”täysin varmoja siitä”, että ”kusipäisenä miehenä” en ansaitsekaan ketään naista lähelleni! *juoni silmänisku Karjalaiselta äijänkäppyrältä*
... ehkäpä selvennykseksi vielä joillekin!
Minulla olisi elämässäni arjessa (jos en sitä moraalini ohjaamana itseltäni kieltäisi) toteuttamalla erilaisia "ihmissuhdepelejä", ns. "pelimiehenä" itsekeskeistä laskelmointia harjoittaen, toki mahdollisuus naisten "hyväksikäyttöön" niin tunne- kuin fyysiselläkin tasolla,
mutta kun en kerta kaikkiaan halua alkaa leikkimään toisen ihmisen tunteilla, vain "tuottaakseni kipua ja tuskaa" toiselle tuntevana ihmisenä. Minua ei siis miltään osin kiehdo leikki, jossa uskottelisin toiselle sukupuolelle hänestä ihmisenä pitäväni, vain esim. päästäkseni sänkyyn kyseisen ihmisen kanssa.
On tietenkin aivan toinen asia, jos kumpikin lähestyy toista vain ajatuksena "viettää yhdessä se yksi yö ja ei muuta"! Mutta siltikään ravintoloista mukaan lähtevät, ympäripäissään olevat ”pusukoneet” eivät minua kiinnosta, koska itseäni humalahakuinen juominen ei missään muodossa kiinnosta.
Kyseiset "valinnat" ovat tietenkin minun, mutta silti aidosti ihmettelen miksi suomalainen nainen valitsee kumppanikseen mieluummin itseään monin tavoin pahoinpitelevän ja "kukasta kukkaan lentelevän" päihdeongelmaisen retkun (tästä minulla on esimerkkejä vaikka kuinka) kuin kohtaa minut, jolle naisen monipuolinen kunnioittaminen lähelläni arjen tekoina on aina mahdollisuus tulevasta?
Minusta nimittäin jos väkivalta ja viinapullo ovat mieheksi tekeytyvälle ”kännikalalle” tärkeämpiä kuin omien läheisten hyvinvointi, onnellisuus ja turvallisuus, tulisi mielestäni myös naisten tajuta, ettei tällainen suhde ole mikään rakkaussuhde kahden aikuisen välillä.
En tiedä tarkalleen, mutta väittäisin naisten käytöksellä minua kohtaan olevan jotain tekemistä niinkin yksinkertaisella faktalla kuin sillä, että jo yksin alkoholijuomien kokonaiskulutus on meillä suomessa 55,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina mitattuna, mikä tarkoittanee tilastollisesti asukaslukuun suhteutettuna noin 10,4 litraa 100 % alkoholia jokaista asukasta kohti.
Kukapa siis selvää ja luotettavaa miestä katselisi, kun on tottunut ”nurkassa örveltävään”, jo aivonsa pihalle juoneeseen, täysin ohjailtavaan ”sikapossuun”?
Mutta jos kuitenkin sattuisit naisena haluamaan miehen rinnallesi, niin kirjoittelepa osoitteeseen [email protected]?
tylsän miehen seurassa.
olettavat, että mies viihtyy tylsän naisen seurassa?
Mitkä ovat muuten omat kriteerisi kumppaniehdokkaalle? Mietitkö vain, että kelpaisinpa itse ja yrität vähän sitä sun tätä tyyppiä? Uskotko tunnistavasi erilaisia ihmistyyppejä ja heidän motiivejaan helposti vai onko vielä paljonkin kokemuksen kautta oppimista (ainahan sitä tosin on)? Ehkä lähestyt vielä liian usein sellaisia, joista vaiston pitäisi jo varoittaa, että ovat liian erilaisia ja pyrkivät vain loukkaamaan tilaisuuden tullen eli kostamaan oman sosiaalisen epävarmuutensa?
riittää että nainen on pantavan kaunis
Ei riitä.
"Ovatko siis jakava ystävyys, kyky tunneälykkääseen empatiaan, taito kunnioittaa toista tuntevana ihmisenä ja halu myötäelävään arjen rakkauteen nyt Suomalaiselle naiselle sellainen kokonaisuus, jota täytyy ennemmin vihata sekä inhota kuin vastaanottaen kohdata?"
Lyhyesti: Kyllä. Suosittelen sinua vakavasti harkitsemaan elämänkumppanin etsimistä ulkomailta, jo ihan muista Pohjoismaista saattaa löytyä. Itsekin olen jo luovuttanut suomalaisten naisten suhteen.
ovat parempi suunta. Siellä naiset ovat hyvännäköisiä ja valmiita näkemään vähän vaivaa miehen eteen.
kuulostaisi siltä. Silloin vika ei ole siinä, millainen olet, vaan siinä, millaiseen rooliin päädyt naisen elämässä. Jos mies on kiinnostunut naisesta, hänen ei, toistan ei kannata, asettua ymmärtävän kaverimiehen rooliin, sillä siitä asemasta on harva siirtynyt kiinnostavien miesten joukkoon. Ystävä on ystävä, sukupuoleton läheinen ihminen. Selvittele siis oman minuutesi rajat ja valitse tutustuttuasi, oletko kiinnostunut vai et.
empaattinen, tunteellinen ja hellä, hänen pitäisi lopettaa omana itsenään oleminen ja esittää puoliksi tunnekylmää perinteistä miestä jolla ei pyöri muu kuin pillu mielessä?
mutta jos mies ei mitenkään ilmaise kiinnostustaan, vaan on vain kaveri, niin sitten ei kannata valittaa kun naiset pitävät vaan kaverina, jonka kanssa ei todellakaan osaisi enä muuta ajatellakaan. Kyllä kai ne empaattiset, tunteelliset ja hellätkin miehet osaavat halutessaan ilmaista kiinnostusta ja hellyyttä naista kohtaan! Rautalangasta väännettynä jos mies on empaattinen, tunteellinen ja hellä, hänen pitäisi esittää jo alussa naiselle olevansa hänestä kiinnostunut muunakin kuin vain ystävänä (jos näin on) ja esittää miestä joka haluaa elämäänsä pysyvän parisuhteen (jos näin on)!
mies tekee varovaisen aloitteen kuten kysyy kahville tai ehdottaa numeroiden vaihtamista niin nainen menee vaikeaksi ja änkyttää "joo siis kyllä mä voin lähtee kahville... mut vaan kaverina" tai "joo siis kyl se käy mut ihan vaan kaverina voidaan vaihtaa numerot". Ja nyt ei ole kyse naisista jotka olisiin tuntenut pitkiä aikoja vaan olen tuntenut nämä naiset korkeintaan muutamia viikkoja.
kahvile jne. eihän sitä nyt vieraan ihmisen kanssa kannata heti enempään alkaakaan. Mutta jos siihen rooliin tyytyy kokonaan ettei edes silmiin katsele tai muuten osoita kiinnostustaan siellä kahvilla, niin siihenhän se sitten jää. Eli jos on kiinnostunut, niin kai se on sitten pakko meille naisillekin rautalangasta vääntää juuri niillä pitkillä katseilla ja hellällä kohtelulla...
Omat juttuni ovat takuulla kaatuneet juuri siksi tähän "kaveri"-asetelmaan että eihän nainen osaa minun ajatuksiani lukea. Joku joka ilmaisee kiinnostuksensa suoremmin on sitten ajan mittaan korjannut potin. Toisaalta tuossa on sekin, että kun sitä "tykkään susta tosi paljon....kaverina"-repliikkiä tarpeeksi usein kuulee ei enää uskalla näyttää kiinnostustaan oikein missään vaiheessa, oikeastaan vielä myöhemmin jos enää lainkaan. Itselläni on aina ollut paska tuuri naisten kanssa, enkä ole enää edes yrittänytkään.
Tuloksena on ollut kohta puolitoistavuotinen selibaatti, joten kyllä sekin motivoi jo vähitellen sitä kiinnostusta näyttämään. Iässä 18-20 olin tosin kaksi vuotta ilman ja sittemminkin voinut vuosikin vierähtää ettei mitään poskipusua kummempaa.
Se tässä tosin on, että kait minäkin sitten olen sitä lällypaska-miesten sarjaa kun arvostaisin parisuhdetta ja yhteisiä asioita, sellaista ajan kanssa kehittynyttä kumppanuutta enemmän kuin pelkästään seksiin keskittymistä. Tosin kait se on niin että jos ei saa seksiäkään niin tuskinpa saa parisuhdettakaan ja päinvastoin.