Mikä kumma siinä on että lähes tuntemattomatkin ihmiset yrittävät painostaa parisuhteeseen? Kuultu ja nähty on säälimistä ("voi etkö ole miestä löytänyt?"), lähestulkoon ivaa ("kuule oletko miettinyt että laihdutat vähän?") sekä parittamista ("kun se mun miehen veli on niiiiiin mukava niin jospa mä kutsuisin sen tänne niin saisitte tutustua!") jne.
Sinkkuna ja lähestulkoon selibaatissa olen ollut viimeiset kolme ja puoli vuotta. Olen kaikin puolin tyytyväinen olotilaani eikä miehenmetsästys ole edes viidentenä mielessä. En tunne olevani yksinäinen. Pari ystävääni ovat samanlaisia (suuunnilleen eivät ole koskaan seurustelleet) ja heidän kanssaan olo on ihanan vapauttavaa. Tottakai olen iloinen jos joku on hyvässä parisuhteessa, mutta mikä pakko siinä että kaikilla olisi oltava parisuhde tai sitä olis kiihkeästi hullunkiilto silmissä etsittävä?
Ilmiönä myös se ärsyttää että töissä olen viimeisenä sanomaan mitään milloin haluan pitää lomani. Katsos kun ei ole sitä miestä eikä lapsia niin yleinen olettamus on ettei mulla voi olla elämää... Ei, passissa olisi oltava kaiken aikaa, joulut, juhannukset, vaput, pääsiäiset jne ja toki silloin jos joku perheellinen kollega haluaakin esim lähteä äkkilähdölle jonnekin...
Sinkkuna ja lähestulkoon selibaatissa olen ollut viimeiset kolme ja puoli vuotta. Olen kaikin puolin tyytyväinen olotilaani eikä miehenmetsästys ole edes viidentenä mielessä. En tunne olevani yksinäinen. Pari ystävääni ovat samanlaisia (suuunnilleen eivät ole koskaan seurustelleet) ja heidän kanssaan olo on ihanan vapauttavaa. Tottakai olen iloinen jos joku on hyvässä parisuhteessa, mutta mikä pakko siinä että kaikilla olisi oltava parisuhde tai sitä olis kiihkeästi hullunkiilto silmissä etsittävä?
Ilmiönä myös se ärsyttää että töissä olen viimeisenä sanomaan mitään milloin haluan pitää lomani. Katsos kun ei ole sitä miestä eikä lapsia niin yleinen olettamus on ettei mulla voi olla elämää... Ei, passissa olisi oltava kaiken aikaa, joulut, juhannukset, vaput, pääsiäiset jne ja toki silloin jos joku perheellinen kollega haluaakin esim lähteä äkkilähdölle jonnekin...
Vastaukset 4
Vanhimmat
että olet tavannut useita ihania ja jännittäviä pelimiehiä ja myös kunnollisia ja fiksuja miehiä mutta kumpikaan näistä miestyypeistä ei kiinnosta?
Ei kannata heittäytyä marttyyriksi. Pidät vaan puolesi.
En minäkään keneltäkään perheelliseltä kysellyt lupia kesälomani pitämiseen, vaan merkkasin lomatoiveeni listaan ensimmäisten joukossa. Jos aina vaan myötäilet toisia etkä pidä puoliasi, niin toiset käyttävät sinua surutta hyväkseen. Ei sinun tarvitse heiltä lupaa kysyä, tai heidän lapsiensa mukaan elää.
Silloin kun tiedät että haluat pitää lomaa, niin ilmoitat asiasta mahdollisimman aikaisin pomolle. Jos se on hänelle ok, niin ei sinun tarvitse mitään lupia kysellä muilta, eikä saada heidän hyväksyntäänsä.
Älä asetu vapaaehtoisesti toisten kynnysmatoksi.
eikä pelkästään siksi että voipi vietellä miehen vaan myös siksi että sinkkunaisen elämä ei ole pelkkää miehen ja lasten piikomista, palvelua ja tyydyttämistä. Sinkkunaisella on vapaus tehdä ihan mitä vain ja milloin tahansa ja se ärsyttää suunnattomasti niitä, joilla on pallo onnettomasti jalassa. Tasapainoisessa, onnellisessa suhteessa olevia ei voisi sinkun touhut vähempää kiinnostaa.
Ennemmin yksin kuin huonossa suhteessa, eikä ikinä palloa jalkaan jos siitä menee naama niin norsunveelle kuin esim. minun työkavereillani ;)
Niinpä! Perhe tuntuu olevan paras. Ihan sama, vaikka pariskunta olis 50v. ja lapset maailmalla, mutta heidän kuuluu saada lomansa silloin, kun he tahtovat - yhteinen aika on toki tärkeää. Ja entäs sitten lasten hankkimisen tärkeys?! Jokaisen kunnon naisen pitää hommata ne pakolliset kaksi muksua, vaikka edellytyksiä vanhemmuuteen ei olisikaan. Sitten saamme lukea lehdistä, kuinka pieni lapsi etsi yksin yöllä vanhempiaan.
Jos ihmisellä on lainkaan älyä ja kunnioitusta toisia kohtaa, hän toki ymmärtää, mitkä asiat ovat yksityisiä. Siviilisäädyn perusteella olettaminen ja pariutumisjuttujen uteleminen kertoo aina kyselijän junttiudesta.