Minulla on hieman itseäni nuorempi miesystävä. Hän on kaunis ja nuoren näköinen, upea hymy, vartalo täydellisessä kunnossa, hyvin hoikka ja atleettinen. Itse olen mitä olen, vartalo ei enää ihan timmi, raskaudet näkyvät, liikakiloja. Imetykset muuttaneet rintoja eivätkä ne ole enää niin kauniin pyöreät kuin nuorena vaan veltostuneet hieman. Silmissäkin jo naururyppyjä. Mies on kyllä luvannut auttaa minua saamaan itseni hiukka timmimpään kuntoon. Mutta usein tulee katsottua peiliin ja mietittyä, mitä mies minussa näkee. Tosin hän sanoi, ettei ulkonäöllä ole väliä vaan sydämellä. Rakastan häntä ja toivoisin, että hän voisi nähdä minut ihanana (en vain voi oikein uskoa siihen, että olisin hänen silmissään mitenkään hääppöinen ulkonäöltäni ja tiedän, että paljon minua kauniimmat naiset ovat häntä tavoitelleet). Sen vuoksi minun on vaikea olla esim suihkussa siten että hän näkee minut alasti (vain seksin aikana hän saa nähdä minut). Kun hän osoittaa huomiota rinnoilleni, niin minulle tulee häpeän tunteita siitä, miten imetykset ovat niitä muuttaneet ja siitä, että ne eivät ole riittävän suuret ja pyöreät. Vatsassani on synnytysten jättämiä leikkausarpia ja muutenkin vatsan alua on raskauksien/synnytysten pilaama.
Mitä ihmettä mies voi nähdä minussa? Miksi hän suukottelee ja halailee ja pitää hyvänä ja kiihottuu seksistä kanssani kun tuolla on kadut pullollaan paljon minua ihanampia ja nuorempia ja seksikkäämpiä naisia?
Mitä ihmettä mies voi nähdä minussa? Miksi hän suukottelee ja halailee ja pitää hyvänä ja kiihottuu seksistä kanssani kun tuolla on kadut pullollaan paljon minua ihanampia ja nuorempia ja seksikkäämpiä naisia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ehkä sun pitäskin hävetä: pinnallisuuttasi. Sun mielestä siis miehillä ei riitä aivot muuhun kun ulkonäön arvostukseen ja pinnalliseen muitten panemiseen, että miehet eivät muka osaa tuntea sydämellä eikä nähdä muuta kuin ulkonäön. Kyllä sulla hävettävää on, mutta se on asennevamma.
(Jotkut pikkukakarat täällä ehkä huutelee, mutta etkai sä niitä ota tosissasi? Sitten sun täytyy hävetä jo typeryyttäsikin.)
Et arvosta elämääkään. Elämä ei saisi näkyä eikä siinä ilmeisesti ole mitäään ihanaa mielestäsi. Rasittavaa. Olet saanut lapsen ja sen hinta nyt on tuo, mutta eikös se lapsi ole tärkeä ja ihana? Jaa, että ulkonäkö on tärkeämpää, no, minkäs teet.
Sulla on nuori ja ihana mies, mutta oletko kiitollinen? Nautitko?
Et, vaan säälit itseäsi ja kerjäät täällä kehuja. Mene itseesi ja mieti vähän. Sulla on siis kaikki hyvin, mutta riittääkö se? Ei, kun pitäää verrata ja kerjätä kehuja ja sääliä ja voi, voi, voi... Ainoa, mitä voisit tehdä on laihduttaa liikakilot pois ennen kuin menee sairaanloiseksi, koska siinä menee terveys, mutta muuten sun vika on sun päässä ja sopis miettiä vähän, että tohonko sä olet vaan kypsynyt? Noinko pinnallinen sä todella olet ja totako sä miehestäs ajattelet?
Ota itseäsi niskasta kiinni ja ala jo kiireesti työskennellä itsetuntosi hyväksi ja aivojesi kehittämiseksi. Olet ilmeisesti laiminlyönyt ne.
Hanki itsellesi itsetunto - hyvä sellainen.
Huolehdi itsestäsi, mutta lopeta itsesi vertaaminen muihin.
Kaikki me vanhenemme ja rupsadamme, sille nyt vaan ei voi mitään. Onhan sinussa paljon muutakin kuin ulkonäkö. Keskity vahvuuksiisi ja nauti suhteestasi.
Kelpaat miesystävällesi. Sinun täytyy kelvata myös itsellesi. Nuoruus ja seksikkyys katoavat. Sisäinen kauneus säilyy ja se lisääntyy, jos vain hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet.
Parisuhdetta ei voi rakentaa ulkonäön varaan.
Kukaan toinen ei voi vakuuttaa sua. Jos ite päätät ajatella ittestäs pelkiä negatiivisia ajatuksia, niin sille ei muut voi mitään. Vain sinä itte pystyt muuttamaan asenteesi omaan ittees.
Hieman asian mittasuhteiden päivitystä:
Ei kroppa tai naama ole se ainut haluttava ja rakastettava asia sinussa. Sun persoonaasi se mieskin on rakastunut, siihen, kuka sä olet eikä vain siihen miltä sun kehosi näyttää ulospäin. On täyttä potaskaa uskotella ittelleen, että kaikki mikä naisessa on olennaista on tissien muoto ja elopaino. Se ei pidä paikkaansa, joten lopeta valehtelemasta ittelles ja huomaa ittessäs myös ne positiiviset asiat jotka sun mieskin huomaa. Joka päivä.
Sä olet jo äitikin, joten totta kai sun kropassasikin on merkkejä siitä. Se on LUONNOLLISTA eikä mitään kauhisteltavaa tai epäreilua! Ole onnellinen siitä, että olet terve ja toimintakykyinen ihminen. Kuka tietää vaikka jäisit auton alle tänään ja istuisit loppuikäs rullatuolissa tai menettäisit jalan tai saisit palovammoja jotka muovais sun naaman ja ruumiinkin ihan uuteen uskoon. SITTEN sulla olis jo syytäkin olla vähän öönä että mitenkäs tällasiin muutoksiin nyt tottuu.
Muuta se sisäinen matrasi niin elämäkin muuttuu huomattavasti aurinkoisemmaksi, eikä tarvi enää piilotella sitä tervettä ja hyvinvoivaa naista, joka sä olet ja jota se mies siinä sun rinnalla rakastaa.
Kerrot asian joka vaivaa minua. Olen mies. Avopuoliso käy samaa painia oman vartalon kanssa. On synnyttänyt meille 3 ihanaa lasta ja se ei naista rumenna, päin vastoin. En näe mitään vikaa hänessä ja olen välillä aika turhautunutkin tilanteesta kun, siihen usein myös tulee mustasukkaisuus kaikkia maailman naisia ja naisten kuvia kohtaan..
Ei elämä saa pyöriä vaan oman navan ympärillä. Katso avarasti elämää ja ole ylpeä siitä mitä sulla on. Hän on oikeasti yhden naisen mies, joka välittää ja raskastaa sinua ja vika on vai sinun "korvien välissä". Ei pahalla=))
mies on jonkinsortin perverssi? Olen kuullut, että jotkut miehet kiihottuvat lihavista naisista, mitä isompi sitä parempi.
Tai ehkä mies on ujo eikä uskalla lähestyä kauniimpia naisia? Tai ehkä hän haluaa tulla ihailluksi sinun puolelta.
Tai ehkä vain kemiat?
No ei minua ihan lihavaksi voi sanoa. Ja mies kyllä kannustaa minua kuntoilemaan ja välttämään lihottavia ruokia yms.
aina sanotaan ihmistä perverssiksi jos tykkää lihavista?
Silloinhan myös laihoista pitävillä on perverssio laihoja kohtaan ;)
seurustelet. Mulla on samanlaisia ongelmia ja tässä maailmassa ei ole niin paljoa rahaa, että riisuutuisin miehen nähden...
Miehet näkee valitettavasti pinnan, mutta jos sillä sinunkin miehellä on huono itsetunto?
Olen liki 50v mies ja minulla oli samanlainen itsetunto-ongelma vielä vajaa vuosi sitten. Sitten ryhdyin syömään lounaalla vain salaattia. Ei mitään riisi, pasta tai peruna -sellaisia vaan ihan vaan tuoreita kasviksia. Ja vielä sellaisia rekkamiehen annoksia. Vähän kai työkaverit pitivät minua friikkinä, mutta siirtyivät sitten samaan ruokavalioon, kun näkivät mitä minulle tapahtui. Illalla voi sitten syödä vapaasti sitä mitä milloinkin tekee mieli, mutta vain sen verran kuin tarvitsee. Ja vähän lisää kävelyä päivittäin, niin johan lähtee. Alle vuodessa tulokset ovat olleet sellaisia, että lääkärikin piti sitä suoranaisena ihmeenä. Ja parasta kaikessa tämä ei maksa mitään eikä vaadi yhtään enemmän aikaa kuin ennenkään.
Aikuisella naisella kuuluu olla hieman elämän jälkiä vartalossa. Se on pelkästään seksikästä, jos paino on hallinnassa. Varmaan se on sama miehelläkin.
Häpeä ei kasvata eikä kehitä, päinvastoin, se saattaa aiheuttaa masennus-nimistä sairautta. Sinulla on itsetunto-ongelma, tee sille jotain, ohjeita on nykypäivänä kaikki paikat pullollaan. Jokatapauksessa kehitä ja kasvata itseäsi, mieltäsi, ns. henkistä kapasiteettiasi.
Ja jos bodyasiat eivät ole niin kuin mielestäsi olla pitäisi niin silloin käydään jumpalle tavalla tai toisella; liikkumaan, muokkaamaan vartaloa jne. Tässäkään aiheessa näinä päivinä mahdollisuudet ja valinnanvara eivät kesken lopu.
Ryhdistäydy ja muokkaa, kehitä, kasvata ... itsestäsi sisäisesti ja ulkoisesti niin hyvä tullee.