Olen seurustellut elämässäni useampia vuosia, kunnes ne ovat päättyneet eroon. Nykyisessä suhteessani olen rakastunut kumppaniini, me vain riidellään liikaa.. en ole koskaan riidellyt näin paljon. Olen huomioon ottavainen, jos toinen pyytää jotain, monesti täytän toiveen, en aina. Nämä ovat arjen pikku toiveita.. tee aamupala, haetko kaupasta herkkua, toisen hyvänä pitoa, tuotko tuon tai tämän...yms. Kukaan ei ole kyllä ns. passuuttanut minua näin paljon. Tykkään huomioida toista, olettaen että joskus minunkin pyyntö toteutettaisiin.. minä vaan en pyydä niin paljoa kuin hän. Kun sitten toivon jotain, se on monesti aika vaikeaa. Olen maininnut asiasta mutta ilman muutosta. Olen joskus sanonut että enpä taida sitten enää olla niin kiltti vaan tee / hae itse. Mutta sehän ei käy, sanotaan että täytyypä sitten miettiä parisuhdetta uudelleen, jos ei halua miellyttää toista. Meillä tämä ei siis toimi puolin ja toisin. Riitelemme kaikesta muusta mutta emme rahasta. Haluaisin avoimen ja rehellisen suhteen, jossa molemmat huomioivat toisensa. Olen hieman tempperamenttinenkin, enkä alistu kaikkeen, se tuntuu olevan monen riidan syy, että minulla on oma tahto ja mielipide. Monesti hän ajattelee minun puolestani, kysymättä minulta.. ja kun asia selviää minulle, en saisi loukkaantua moisesta. Hän ei ole kotona mikään siisteyden perikuva, kaikki vaan jotenkin jää siihen ja tohon, minä sitten koetan siivoilla niitä. Parissa kuukaudessa hän varmaan hukkuisi paskaan.. Olen hänen mielestään kiltti ja ihana, siksi hän minusta niin tykkääkin kuulemma. Harmittaa vain ne monet riidat, menneet ja ne tulevat. En haluisi erotakkaan, ilmeisesti vaihtoehto on vain jatkaa.
elämää...
hieman onneton
3334
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eksyin taas tänne sivuille.. Luin aiemmin kirjoittamani jutun.. olen taas hieman onnettomampi, ei tää mihinkään muutu. Mietin jo suhteen lopettamista, miksi uida vastavirtaan.. Nämä riidat ovat ihan älyttömiä. Hetki on hyvä olla ja sitten taas ei.. En haluasi taas alkaa viettämään sinkkuelämää.. taitaa olla niin että sellaista kumppania olekkaan, ainakaan minulle. Kaverini sanoi minulle että jos hän itse olisi vastakkaista sukupuolta, hän olisi mennyt jo naimisiin kanssani, kun olen niin ihana ihminen.. Mulla on monta todella hyvää ja luotettavaa ystävää, jotka ovat vuosia ihmetelleet ja harmitelleet, kun en löydä sopivaa kumppania itselleni. Ei helvetti, olen niin surullinen.. kaksikymmentä vuotta etsinyt sopivaa kumppania.. Miten tämä elämä voi olla niin vaikeaa.. Olen kokenut elämässäni paljon sellaista, mitä jotkut eivät koe koskaan.. Moni ihmettelee kuinka olen päässyt niistä yli, kuinka raskasta minulla onkaan ollut. Mielestäni olen vahva, mutta aina sitä ei tarvitse jaksaa.. Mietin vain, tulenko koskaan todella täysin onnelliseksi, pitääkö aina olla vastoinkäymisiä..eikö elämällä ole muuta minulle antaa :(
Anteeksi kun sanon tämän, mutta sua käytetään palvelijana ilman, että sun todellista kaunista luonnetta osataan arvostaa. Kuulostaa, että sun palveluja arvostetaan eikä sua. Ansaitset paljon rakkautta, kuulostat kerta kaikkisen kultaiselta. Älä anna kenenkään käyttää hyväksi, sun kaltaisille ihmisille käy niin liian usein. Toivon, että saat joskus kokea sen, että sun arkipäiväisiä toiveita toteutetaan pyytämättäsi pelkästä rakkaudesta, jotta saisit takaisin sen kauniin, mitä itsestäsi annat ja olisit onnellinen.
Eipä siinä anteeksi tarvitse pyydellä. Riitaa tulee siis aina vaan ja näemmä ikuisesti. En saisi kyseenalaistaa mitään, en kysyä mitään siis esittää vastakysymystä, jos en heti ymmärrä asiaa, olla vain nöyränä jne. V****U Miksi toinen kohtelee noin huonosti rakastamaansa ihmistä, kitisee että ei haluaisi riidellä, mutta ei ymmärrä itse niitä aiheuttavansa... toisessa on aina vika ja hän on täydellinen ja aina oikeassa! Miten helvetissä mä löydän aina jonkin tällaisen ihmisen rinnalleni..? Yks ryyppäs, yks vehtas muiden kanssa, tää vääntää tikustakin riidan... En ymmärrä, En helkkari! Olkaa onnellisia te ketä olette toisenne löytäneet, tehkää työtä sen parisuhteen eteen ja vaalikaa sitä! Mä olen menettänyt niin paljon etsiessäni ihanaa ihmistä rinnalleni. Mä en etsi mitään prinssiä valkoisella ratsulla, en tod. Haluan ihmisen jonka kanssa on hyvä olla ja vanheta. Hankkia uusia kokemuksia, nähdä maailmaa, nauttia toisesta... Ei voi muuta todeta kuin että, kyllä menee hyvä emäntä hukkaan.