Voiko olla näin, että vielä neljän vuoden jälkeenkin kaipaan, kaipaan syvästi entistä miestäni. Olen siis jätetty, enkä silloin neljä vuotta sitten olisi halunnut erota. Elän jo ihan omaa elämääni, mutta joka kerta kun esim. olen lähdössä matkoille kuten nyt, niin kaipaan häntä todella itku silmässä. Rakastan häntä. Loppuukohan tää koskaan. Joskus mietin, että mahtaakohan hän koskaan miettiä minua...oh tätä elämää. On minulla uusi mieskin, mutta siltikin en mahda tunteilleni mitään. Rakastan kai häntä hautaan asti...oli hän ihana mies. Ei ole näköjään toista hänen veroistaan ja toivon, että hän joskus elämässään ottaa minuun jotain yhteyttä. En ole siis eron jälkeen kuullut hänestä mitään. Hän lopetti yhteyden täysin...hän löysi siis uuden nuoremman naisen erossamme. Ei sen dramaattisempaa. Enkä ole katkera, olen surullinen...edelleen.
voih....
tassu....
0317
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.