Kärsiikö kukaan muu samasta, eli kun menen yksin baariin, niin en osaa kunnolla rentoutua ja keskittyä vain siihen että itselläni olisi hauskaa, vaan tuntuu kuin olisin koko ajan muiden paikalla olijoiden arvioitavana? Erityisesti jos sattuisi saamaan itsensä rohkaistuksi ja menemään sanomaan jotakin jollekulle naiselle, ja tulee pakit, niin fiilis on kuin olisit valokeilassa ja kaikki näköpiirissä olevat katsoisivat sinua pahanilkisesti...
Hyvin vaikea enää koota itseään sellaisen jälkeen uuteen "no eihän tämä tunnu missään"-asenteella.
Oikeastaan vain ottamalla kunnon kännit saa ympäristön häivytettyä mielestä.
Muussa normaalielämässä, johon ei liity iskemisajatuksia, pystyn toimimaan ihmisten kanssa ilman muuta, se on vain tämä lähestymistilanne, jossa on tavallaan liikaa pelissä ja joka vetää aivan jäihin.
Hyvin vaikea enää koota itseään sellaisen jälkeen uuteen "no eihän tämä tunnu missään"-asenteella.
Oikeastaan vain ottamalla kunnon kännit saa ympäristön häivytettyä mielestä.
Muussa normaalielämässä, johon ei liity iskemisajatuksia, pystyn toimimaan ihmisten kanssa ilman muuta, se on vain tämä lähestymistilanne, jossa on tavallaan liikaa pelissä ja joka vetää aivan jäihin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kuinka portssari kertoi eräässä lehdessä, että suomalaiset miehet ovat ujoja kännissäkin. Aika harva mies baareissa naisia iskee, ovat vaan kattelemassa.
Siihenhän se ulkomaalaisten miesten onnistuminen baarissa paljolti perustuukin. Suomalaiset nössöt ujoilevat ja tuijottavat naisia kaukaa, kun taas ulkomaalaisella on rohkeutta mennä juttelemaan, jopa ihan selvinpäin. Miksiköhän niin moni suomalainen mies on niin arka nössö? Auttaisikohan joku terapia tms?
Tähänhän vastaus on tasa-arvo. Suomalaisessa yhteiskunnassakun mies ei ole millään tavalla naista ylempänä mutta sukupuoliroolillisesti mieheltä kuitenkin vaadittaisiin sitä ylemmyyttä naista kohtaan. Tämä johtuu tietenkin siitä kulttuurillisesta historiasta että miehiä kiinnostavat naiselliset naiset ja naisia kiinnostavat moehekkäät miehet. Tasa-arvo vain ajaa yhteiskuntaa unisex tyyppiseksi jolloin sukupuoliroolien tulisi kadota. (Sehän täydellistä tasa-arvoa olisi) Suomi kuten kaikki muutkin tasa-arvoiset maat elävät vieläkin välivaihetta jossa odotetaan perinteisiä sukupuolirooleja mutta silti pyritään tasa-arvoon.
Sen arvostelu, jota arvostat paljon, sattuu aina eniten. Mieti nyt itse, on ihan eri asia saatko esim. koulussa tai työelämässä paikan arvostetuimmalta tyypiltä vai nollalta negatiivista palautetta.
Suomalainen mies arvostaa suomalaisen naisen niin korkealle, että pakit, etenkin epäystävälliset sellaiset, todella kirpaisevat. Ulkomaan gigoloille täkäläiset naiset taas ovat helpon maineessa olevaa karjaa, joten niiden mielipiteillä ei myöskään ole väliä.
No eipä se arvostus paljon missään näy. Tältäkin palstalta saa sellaisen kuvan, että miehet pitävät naisia automaattisesti itseään tyhmempinä ja yleisesti ottaen kauheina olentoina. Ainoa jolla on merkitystä on naisen ikä, ulkonäkö ja seksikuppanien määrä ja nainen on jonkinlainen hyödyke joka pitäisi taata jokaiselle "kunnon miehelle".
Suomalaiset nössöt naiset ujoilevat ja tuijottavat miehiä kaukaa. Miksiköhän niin moni suomalainen nainen on niin arka nössö? Auttaisikohan joku terapia tms?
Mies on aina ollut aloitteellisempi osapuoli. Ulkomaalaiset miehet kykenevät tähän, mutta suomalaiselle se tuntuu olevan mahdotonta. Ei voi olla niin vaikeaa.
Jos kerran toivotte naisten olevan naisellisia, niin naisilla on silloin oikeus odottaa teiltä miehekkyyttä. Nössö neitimäinen mies ei ole miehekäs, eikä kiinnostava.
Ujoileva arka poika oli söpöä ehkä peruskouluikäisen tytön mielestä, mutta aikuinen nainen kaipaa vierelleen miestä, ei pikkupoikaa.
Noh, omapa on asianne. Rohkeammat miehet vievät jatkossakin ne naiset, jotka olisivat voineet teistä kiinnostua.
On kyllä hauskaa, että naiset vuosikaudet tylyttävät ja kuvainnollisesti potkivat vähemmänkin itsevarmoja miehiä munille päivästä toiseen. Sitten kuitenkin pitäisi vielä yrittää lähestyä näitä samoja naisia.
Itse asiassa kirjoitukseni ovat provoja, eivätkä varsinaisesti kenenkään naisen mielipiteitä. Provo sai alkunsa siitä, että tunnistin itseni juuri aloittajan kaltaiseksi mieheksi. Se alkoi taas turhauttamaan ja kirjoitukset ovat siis oikeastaan ruoskimista omaa luonnettani kohtaan rikastettuna muutamilla totuuden siemenillä.
Olen vähän yli 30v mies, joka on elänyt jo vuosikausia sinkkuna. Olen ihan komea, hyväkuntoinen ja fiksu mies ja uskoisin että olisin ihan hyvä kumppani jollekin naiselle. Olen vaan niin vitun nössö. En siis yleisesti, vaan naisten suhteen. Minulla on niin olematon itsetunto, etten vaan uskalla/osaa.
Tiedostan itse ongelmani, mutta en tiedä mitä tehdä. Esim. pari viikkoa sitten olin baarissa ja viereeni tuli yhtäkkiä istumaan siro söpö nainen joka alkoi juttelemaan minulle, kehui ulkonäköä ja selvästi halusi tutustua. Ei siis ollut mikään drinkinpummaaja tms. Olin kuitenkin ihan liian hermostunut ja vähän ajan päästä nainen lähti. Ilmeisesti tulkitsi ettei minua kiinnosta, tai menetti kiinnostuksensa koska olin niin "paniikissa". Joku tyyppi sanoikin minulle, että "sun täytyy kyllä olla rohkeampi naisten kanssa".
Saman tyyppisiä tapauksia mahtuu vuosien varrelle useampia. Nainen on kiinnostunut, tekee aloitteen ja minä en saa mitään aikaiseksi. Puhumattakaan niistä tapauksista kun joku nainen on vilkuillut minua pitkään, hymyillyt ja selvästi odottanut että tulisin juttelemaan. Vittu mikä vässykkä minä olen.
Itse asiassa olen silti sitä mieltä, että kyllä minun miehenä pitäisi pystyä lähestymään naisia. Esim. ne ulkomaalaiset miehet tekevät niin ilman ongelmia ja heidän sinnikkyytensä usein palkitaankin. Ei siksi että kyseessä on ulkomaalainen, vaan siksi että he uskaltavat ja ovat sinnikkäitä. On se vähän huvittavaa että joku 165-senttinen gigolo menee itsevarmasti juttelemaan naisille, mutta suomalaisista moni ei uskalla. Sitä paitsi minua on sen verran moni nainen jo lähestynyt, että senkin puolesta olisi kyllä jo minun vuoroni.
Totuus on kuitenkin se, että elimme sitten tasa-arvon aikaa tai emme, niin miehiltä edelleen oletetaan aloitteellisuutta, eikä se taida mihinkään taida muuttua pitkiin aikoihin. Itse passivoitumalla ja naisten aloitteiden vähäisyydestä kitisemällä ei kuitenkaan saavuta mitään muuta kuin yksinäisen tulevaisuuden. Aina on kuitenkin niitä rohkeampia miehiä jotka tekevät aloitteita. Ne lopulta sitten vievät naiset, vaikka eivät muuten yhtä "tasokkaita" olisikaan.
Olen myös sitä mieltä, että arka ja liian ujo mies ei ole miehekäs ja siksi ei ymmärrettävästi vetoa moniin naisiin. Söpöyskään ei ole valttia aikuisten maailmassa.
Siispä lause "Auttaisikohan joku terapia tms?" ei ollutkaan vittuilua, vaan oikeastaan aito kysymys. Mitä vittua tällaisen nyhverön pitäisi itselleen tehdä, että saisi jotain aikaiseksi? Ei tästä tule näin yhtään mitään.
aloitteita kuin murto-osan siitä mitä miehet niitä tekevät, joten miesten ihan turha tuntea huonoa itseluottamusta omasta ujoudestaan ja tiedostaa se, että naiset ne varsinaisia pelkuripaskoja ovat mitä aloitteiden tekemiseen tulee.
Aloitteita tekevät aina ne samat miehet. Osa miehistä ei uskalla tehdä yhtään aloitetta, vaan on ihan samanlaisia pelkuripaskoja kuin haukkumasi naiset. Niiden muiden miesten tekemät aloitteet eivät auta mitenkään sitä miestä joka niitä ei itse tee, eikä se mies voi sillä perusteella arvostella naisten aloitekyvyttömyyttä.
Sitä paitsi perinteiseen miehen rooliin on aina kuulunut aloitteiden tekeminen. Nykyään toki osa naisistakin niitä tekee, kun on niin kyllästynyt miesten kyvyttömyyteen.
Luultavasti tämän vuoksi naisista tuntuukin, että heitä iskevät aina varatut miehet. Ne varatut ovat niitä joilla on ylipäätään rohkeutta jutella naisille. Sinkkumiehet eivät uskalla ja siksi jäävät aina toiseksi.
Me eletään tasa-arvon aikaa joten kyllä naiset voi ihan hyvin olla aloitteellisia ja miehet voi taas olla niitä jotka odottaaa aloitteita.
Ei se kuitenkaan mene ihan noin. Uskoisin, että naisissa ja miehissä on ihan yhtä paljon noita pelkuripaskoja, mutta miehille on iskostettu päähän että ainoa vaihtoehto on tehdä aloite - mikä on tietysti kurjaa aremmille miehille - kun taas naisille iskostetaan... no, vähän kaikenlaista. Toisaalta sanotaan, että naiset voisivat tehdä enemmän aloitteita. Mutta sitten sanotaan, että älä vaan tee aloitetta jos olet nainen, se on miehille turn-off. Siispä rohkeampi nainen, joka ihan hyvin uskaltaisi tehdä aloitteita mutta ei halua pilata mahdollisuuksiaan kiinnostavaan mieheen, ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Tästä seuraa typerää pelaamista, kun yrittää viestittää kiinnostustaan mutta ei kuitenkaan liian suoraan... epäselvää flirttailua, miehen egon pönkittämistä ja toisaalta vaikeastitavoiteltavan leikkimistä, jota miespuoliset eivät varmaankaan usein osaa lukea ollenkaan.
Jos taas yrittää tehdä ihan suoraa aloitetta, mutta pakit tulee, ei voi koskaan olla varma tuliko pakit siksi että mies ei ollut missään nimessä kiinnostunut (mikä on ihan ok) vai siksi että vaikutti miehen silmissä liian tyrkyltä. Siksi varmaankin rohkeimmatkin naiset päätyvät tuohon epäselvään flirttileikkiin vaikka saavat siitä itsekin päänsärkyä.
Mies on aina ollut aloitteellisempi osapuoli. Ulkomaalaiset miehet kykenevät tähän, mutta suomalaiselle se tuntuu olevan mahdotonta. Ei voi olla niin vaikeaa.
Turha vinkua naiset on halunnu tasa-arvon ja se pätee joka saralla, itse en pistä tikkua ristiin iskemisen eteen.
Jos tohon lähdetään, mies on ollut aina semmoinen joka ottaa väkisin naisen minkä haluaa ja omistanut naisen ja useamman samaan aikaan, eli toi on höpö höpöä.
tässäkin ketjussa on puhuttu aikapaljontasa-arvosta sun muusta ihan järkevästä, mutta todellisuudessa se on ihmisten välisessä suhteessa ihan sama kumpi aloitteen tekee kunhan se tulee toisen ymmärtämäksi. Esimerkiksi ulkomaalaiset naiset osaavat viestittää omaa kiinnostustaan huomattavasti paremmin kuin suomalaiset kanssa sisarensa, tietenkin tämäkin kommentti lietsoo vain sotaa jossa olla sukupuoli sukupuolta vastaan. Oikeasti näillä asioilla ei ole mitään merkitystä jos vain saadaan se mitä halutaan.