Tuttu tarin: Olen naimisissa ja seurusteltukin melkein 20 vuotta, lapsia kyllä. Minulla on ollut avioliiton ulkopuolinen suhde viimeiset puoli vuotta, hänkin naimisissa ja pieniä lapsia.Eikä aio erota, vaikka sanookin ettei ole koskaan tuntenut tällaista edes omaa vaimoaan kohtaan. Oman mieheni kanssa meillä on ollut vaikeaa jo pitkään, en vaan ole tyytyväinen elämääni. Mutta nyt olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni, mutta mitä pitäisi tehdä. Talo on ostettu vuosi sitten ja velkaa niin pirusti. Mies sanoi, että minun pitää maksaa kaikesta puolet, vaikka lähtisin lasten kanssa pois...En tiedä mistä pitää aloittaa, mutta jotain pitäisi tehdä, tai muuten hajoan henkisesti...En toivoisi tällaista tilannetta edes pahimmalle vihamiehelleni...
kahden miehen loukossa
Kaikki sekaisin
62180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hakea kyllä nyt ulkopuolista apua, ei tuota kukaan yksin jaksa miettiä, paha tilanne. Ja älä tee nopeita päätöksiä, mieti rauhassa että tilanne selkenisi. Kuinka hyvin tunnet toisen miehen, millainen hän olisi arjessa?
...varmaan aika kurja tilanne.
Tilanteessasi et voi ainakaan mitään laskea rakastajasi varaan, se ei olisi viisasta. Et todennäköisesti häntä saa omaksesi koskaan...kun aikaa kuluu,hän etsii uuden varatun naisen. Olisitko valmis elämään itsenäisen naisen elämää vain onnen murusten varassa? Se varmasti veisi voimasi. Erokin tulee kalliiksi kaikella tavalla. Suosittelen ihan oikeasti asioiden realistista pohtimista ja parisuhdeterapiaa aviomiehesi kanssa. Mikäli pienikin mahdollisuus jatkaa, käyttäkää se hyväksenne. Ja vaikka ero tulisikin, asioita ei saa jättää käsittelemättä. Arki tulee kaikkien kanssa vastaan ja intohimoa ei kestä loputtomiin sellaisena kuin sen nyt rakastajasi kanssa koet. Älä hätiköi, joutuisit vaan katumaan.
Antaa mennä vaan, talo myyntiin. Molemmat ukot vaihtoon ja uudet tilalle!
Pitävaan molemata äijät,pian ei olle äijiä eikä taloa.Parempiha on kaksi kuin ei yhtään miestä. Ei yksin huolajan osakaan ole hertainen.Ompahan vanhana mitä muistella.Ja käytösä paikkat vain korjaantuu.
Avioliittosi tila ja rakastajasi lienee kaksi eri asiaa, tai ehkä jälkimmäinen on osaksi seurausta edellisestä. Joka tapauksessa avioeroa sinun tulee punnita omana asianaan, koska selvästi et voi laskea mitään miesystäväsi varaan.
Taloudellisesti asia lienee harvinaisen selvä. Ellei ole avioehtoa, omaisuus ja velat jaetaan puoliksi. Talo myyntiin ja velat maksuun, ellei toinen pysty lunastamaan sitä itselleen.
Toinenkin mahdollisuus on. Omaisuutta ei ole mikään pakko heti realisoida, ellei kumpikaan sitä vaadi. Sovimme, että ex-vaimoni jää asumaan taloomme lasten kanssa, ja talo pysyy yhteisomistuksessa (kunnes se joskus mahdollisesti myydään). Exä maksaa asumiskulut. Tämä oli paras ratkaisu lapsillemme. Taloa käyttävä osapuoli voi sovittaessa maksaa vuokraa toisen puolikkaasta. Tämä toki edellyttää, että molemmat pystyvät suoriutumaan asuntolainamaksuista.
Tässä tapauksessa -kuten muutenkin- kannattaa ehdottomasti käyttää lakimiestä paperien tekoon.
Taloudelliset realiteetit täytyy toki ottaa huomiooon, mutta avioerossa on kyse paljosta muusta. Oletteko käyneet pariterapiassa? Se kannattaa, päädytte eroamaan tai ei. Se voi auttaa selvittämään syntyneet solmut ja pääsemään elämässä eteenpäin.
Jaksamista sinulle!