Riita lomasuunnitelmista

hei
no....mulla ja mun äidillä (olen siis sinkku ja asun yksin) on ollut tapana mennä joka kesä isän kanssa tai il-
man Tukholmaan mun tädin (äidin pikkusiskon) luo muutamaksi päiväksi. Viime kesänä menimme kahestaa
n laiva-juna-systeemillä, mutta tänä kesänä ei mennä, kun on mun serkun häät ens kuussa. Ja kyllä me 2
todella aika usein tapellaan ihan turhasta, ja mun isosisko se saa poikineen (sillä on 3 alle kouluikäistä) sa
a sotkea niiden talossa kun ne ei oo kotona, ja mä joudun siivoon niiden jäljet....ei se oo reilua ! Äiti on MULLE sanonut,että siivoo omat jälkes kun lähdet, mut ei oo sanonut Hannelelle mitään....sitä ne kohtele
e kuin prinsessaa, ja mua kuin orjaa.....enkä saa edes mitään vaivanpalkkaa....ja tää konekin on aina niide
n jäljiltä laitettu kiinni, vaikka ei kukaan muu sitä laita kiinni, me muut laitetaan se vain nukkumaan, kun
omat työt on koneella tehty. Ja ne oli käyttäneet kaiken musteen taas,en tiiä mihin...ehkä poikien konee
lta tulostettaviin kuviin, joita ne sitten "värittävät". Sotkevat, oikeastaan. Ihan kuin heillä ei olisi omaa ko
netta, joilla voisivat tulostaa tarpeeksi kuvia heille ENNEN matkaa. En oo kehannut sanoo äidille mitään tä
stä, kun ne syyttää siitä ketäs muuta kuin mua.....mähän se syyllinen olen kaikkeen.....mä jätän niille ens kerralla kun ne tänne tulee ilman vanhempiamme, lappuja, joissa sanon et siivotkaa omat jälkenne ja ei
tätä konetta saa laittaa kokonaan kiinni, se TÄYTYY laittaa nukkumaan kuten me muut laitetaan.
Ja, siis tänä vuonna ei mennäkään Tukholmaan. Ne häät kuulemma ja se hotelli jossa asutaan tulee liian kalliiksi, vaikka niillä muilla on rahaa vaikka kuinka paljon, mutta mulla ei oo paljoa kuukaudessa käytettä-
väksi, vaikka olis käyttöä enemmälle...
Ups, en tiiä kuuluuks tää mitenkään tähän........ei kai sillä oo väliä, kenen kanssa sitä kinaa sama aihehan
se on !

Jotenkinah ne pitaisi sopia, menette vuorotellen tai jotain. Yksi on se, etta menette molemmat tahoillanne minne haluatte, niinkin voi tehda. Mutta ei mihinkaan pompotteluun kannata suostua. http://mattiviikate.newsvine.com/

Mene yksin tai mukavan ystävättären kanssa sinne, minne et mieähen kanssa pääse. Jos on pakko matkustaa tuollaisen mieähen kanssa, niin pidä huoli, että vaikka jokatoinen kerta on A-luokan matka ilman pomottajaa. Tulee lomasta(kin) sitä, mitä sen pitää olla, rentoa, vapaata, mukavaa olemista, itsensä hellimistä ja omien toiveiden täyttämistä.

moii eroa suhteesta ja eti mies joka kuuntelee sua arvostaa sun mieli piteitä!!loman pitää olla sellainen että siitä nauttii!!!

Meillä ei ole edes mitään mahdollisuutta lähteä koskaan yhdessä lomalle. Yksin on lähdettävä.

Älä yksinkertaisesti lähde. Jää kotiin. Tai oikeastaan, anna äijälle kenkää. Eihän tuollainen ole mistään kotoisin!

Mulla sama juttu, vaikka olen mies... Muija päättää kaiken etukäteen ja mä joudun mukaan maksumieheksi.... ihmettelee sitten, mihin rahat tililtä häviää.....

Lähde sinä omalla lomallasi minne haluat ja anna äijäsi mennä minne haluaa-ei ole sen vaikeampaa

just takapäin. Huh Huh! Päätin taas kerran, että seuraavalla kerralla menen yksin tai lasten kanssa.
Meillä mies kiukuttelee joka kerta, kun pitäisi lähteä anoppilaan. Hänen lomansa menee pieleen ja hän ei saa tehdä mitä haluaa. Toiset pilaavat hänen lomansa jne. Käymme max. joka toinen vuosi Euroopan toisella laidalla katsomassa isovanhempia, joten usein emme tapaa. Isovanhemmat eivät enää matkusta Suomeen ja kävivät ensimmäisten 10 vuoden aikana kolme kertaa. Isovanhemmat yrittävät parhaansa keksiäkseen ohjelmaa ja mieleistä ruokaa nyt 15v. ja 18v. lapsillemme. Koska eivät tapaa niin usein, eivät ole perillä kaikista mieltymyksistä eivät nyt enää ymmärrä, että lapset ovat jo isoja. Lapset käyttäytyvät heidän nähtensä ok, mutta mieheni jaksaa kiukutella. Meni tänä kesänä sanomaan suoraan äidilleen kuinka hänen pakasteruokansa eivät maistu millekään emmekä halua syödä valmisruokia. 75v. anoppi oli miettinyt joka päivälle helpon ruokalajin ja isolle porukalle ei kesähelteellä kukaan halua olla keittiössä laittamassa ruokaa tuntikaupalla.
Mies haluaa lähteä päiväksi kiertämään lähiseutuja ja tulla illaksi valmiiseen pöytään syömään. Sitten lähikapakkiin ja nukkumaan. Yritä siinä sitten sanoa suoraan aikuiselle, että meidän tulisi auttaa ruoanlaitossa, tiskaamisessa ja siivoamisessa myös. Entä rauhalliset jutteluhetket, jolloin istahdetaan vaihtamaan kuulumisia? Hänen mielestään se käy viidessä minuutissa. Isovanhemmat ovat aina ihan poikki joukkomme vierailun jälkeen, sillä heidän normaalipäivärytminsä on aivan sekaisin. Anoppi myös huoltaa vaatteemme poissaollessamme. Nyt tuli hirveä haloo parista kuivausrummussa kutistuneesta sukasta. Anoppi halusi olla ystävällinen ja varmistua, että saimme puhdasta ja kuivaa parin päivän reissuumme.
Mutta teidän ongelmaanne. Menkää vuorovuosina toisen suunnittelemalle lomalle niin kuin jouluna mennään vuorovuosina jomman kumman vanhempien luo. Et kertonut, onko teillä lapsia. Lasten kannalta on kivaa, jos heillä on serkkunsa mukana leikkikavereina. Itse olin ainoana lapsena vanhempien mukana ja se oli tylsää. Silloin ei ollut lapsille omaa ohjelmaa hotelleissa.
Tai jos lähdette koko porukka, sopikaa että kukin aikuinen pääsee tekemään jotain omanlaista kivaa reisulla. Viikon reissulla yhtenä tai kahtena päivänä jokainen lähtee omaan suuntaansa. Et yhtään kertonut millaisia nämä miehen ja siskonsa suunnittelemat matkat ovat, joten vaikeampi neuvoa tarkempaa.
Tai lähde joskus lapsesi, ystäväsi, äitisi kanssa omalle lomalle. Minä teen yksittäisiä kaupunkilomia Suomessa itsekseni. Ja nautin :-)

Mene sinne mihin nokka näyttyää, turhaa se on että koko suku metsähiirtä myöten on mukana,
On se kumma kun ei aikuiset ihmiset osaa sopia, miten olisi alkeiskurssit "perhepiirissä"

Meillä akka määräsi kaikki lomamatkat. Joskus oli jopa sikakallis lomamökki varattu mitään minulta sopimatta. Minun sanani ei painanut mitään. Kyllästyin moiseen itsekkääseen komentelijaan ja otin eron.
Nyt monta vuotta erossa asuessammekin exakka soittelee ja kyselee että mitä on tehty lomalla lasten kanssa ja missä on käyty ja mihin pitää mennä.
Yksi asia näyttää meidän avioliitossa olevan totta. Vain kuolema voi meidät erottaa.

Itselläni oli aiemmassa parisuhteessa samantyyppisiä ongelmia. Raha oli jossakin vaiheessa tiukassa ja lähdimme aloitteestani bussimatkalle Riikaan koska se sopi niukkaan budjettiin. Puolisoni hyväksyi matkakohteen mutta alkoi heti loman alussa kiukutella että olisi halunnut tuttavapariskunnan kanssa Turkkiin. Pilallehan se loma meni ja rahat ihan hukkaan. Seuraavana vuonna hän sitten päätti että haluaa tuttavapariskunnan kanssa Turkkiin ja lähdin mukaan kun en halunnut yksin kotiinkaan jäädä. Matka oli täydellinen fiasko ja riitelimme suuren osan lomasta. Tästä suivaantuneena päätin että seuraava vuonna lähden yksin reissuun niin ei tarvitse kenenkään kanssa riidellä.

Teinkin kyseisenä vuonna kaksi reissua yksin ja molemmat olivat erittäin onnitustuneita. Löysin molemmilla kerroilla suomalaista seuraa, sekä naisia että miehiä, joiden kanssa kävin syömässä ja pääosin muuten vietin aikaa yksin. Tapasin myös muutamia matkailijoita muualta maailmasta. Totesin että yksin matkustaminen sopii minulle.

Sittemmin erosin ja löysin uuden kumppanin jonka kanssa keskustelu sujuu huomattavasti paremmin ja nyt olemme tehneet yhdessä kaksi reissua ja lähdemme kohtapuoliin taas matkaan.

Sinua rohkaisenkin matkustamaan yksin haluamiisi kohteisiin ja pohtimaan muutenkin puolisosi kanssa suhteenne tilaa. Ero ei tietenkään ole se ensimmäinen vaihtoehto mutta toiselle jää lomailusta aina paha maku suuhun niin ei sekään pidemmän päälle kanna eteenpäin.

mietitään ja keksitään yhdessä mitä tehdään ja mihin mennään lomalla. Tosin tykätään samoista asoista ja uusista paikoista, missä kumpikaan ei ole ennen käynyt (niitä on paljon) Pääasia on kuitenkin, että molemmat nauttivat. Puhu miehesi kanssa, eihän se voi olla niin, että vain toinen päättää. Jos teillä arki sujuu niin uskon, että saatte myös tämän asian keskustelemalla toimimaan. Tsemppiä, äläkä anna periksi.

Anna miehen mennä reissuun ja ole itse kotona tai tee joku oma reissu. Erillään vietetyt lomat saattavat myös piristää liian tiivistä parisuhdetta ja ehkä sitten osataan arvostaa toista enemmän ja tämän lomatoiveita.

Ei sinun tarvitse antaa periksi. Pistät vain hanttiin vaikka mies muuraisi suunsa kiinni :D

Mitä v...ua sellaista miestä kattelet????

Taisit itse jo vastata kysymykseesi.
"Minulle riittää lomaksi jo pelkästää se, että ei tarvitse mennä töihih."

Meillä tuo toimi aikoinaan niin että vaimo ei yksinkertaisesti lähtenyt mihinkään reissuun.Minä tein lasten kanssa jopa ulkomaan reissuja ja tottakai lapset tykkäsi ja tietysti minäkin, matkustaa.Tuo kaikki tehtiin periaatteella menkää vaan mutta aikaa myöten siitä rupesi olemaan närää että miksen minä pääse mukaan.
No saipahan ainakin syyn riitelyyn ja erottiinkin myöhemmin....ja hyvä niin.
Toinen vaihtoehto olisi tietenkin ollut että olisi pidetty lapset erossa matkailusivistyksestä.

Kun ottaa eron, niin ongelmaa ei enää esiinny. Minulla on hyvin helppo nyt päättää minne menen...ei mitään stressiä.

Ole mielissäsi, että teillä on sentään loma yhtä aikaa. Seurustelukumppanini mieleen ei tullut ottaa lomaa yhtä aikaa. Jo toinen kesä näin. En ymmärrä. Kai hänelle riittää päivä tai pari viikossa yhdessä vaikka meillä on kivaa ja hän sanookin usein lähtiessään miten mahtavaa meillä on ollut. Valittelee ikäväänsä, mutta kun olisi tilaisuus olla edes viikko yhdessä niin ei. Taitaa muutenkin meillä olla niin erilaiset käsitykset mitä haluaisimme seurustelun sisältävän; minä odotan yhteistä lomailua että näkisimme, miten hyvin viihdymme yhdessä kun heräämme aamu toisensa jälkeen samasta sängystä, tutustumista toisen sukulaisiin ja ystäväpiiriin, osallistumista yhdessä toistemme työhön tai harrastuksiin liittyviin menoihin silloin kun avecin voi ottaa mukaan... ei, aina ei tarvitse olla yhdessä, tarvitsen tilaakin ympärilleni välillä, mutta ei ole tilaisuutta oppia tuntemaan toista tällä menolla. Turhauttavaa.

Takaisin asiaan. Eikö löydy todellakaan mitään lomanviettotapaa, josta kumpikin nauttisitte? Entäpä jos olisitte omilla teillänne yhden loman ajan? Näkisitte, alkaisitteko kaivata toisianne. Samaa mieltä; jos joku suunnittelisi lomani kysymättä mitään minulta, niin kiitos mutta ei kiitos. Tietysti tuttavilta tulevat vinkit kannattaa ottaa huomioon mutta että joku toinen päättäisi mitä lomallani teen. Sehän on vapauden aikaa, töissä tehtävä mitä on työsopimuksessaan sitoutunut tekemään tíettynä aikana.

Eikö se mene niin että maksaja päättää matkan suunnan ja keston?

Mikäli ei halua vikstä niin astuu sivuun ja tekee omat! Näin erosin ensimmäisestä vaimostani kätevästi, elämän rajoittajana kun ei halunnut sinne minne minä halusin. Nyt saanut kierrellä ilman riitaa uuden vaimon kanssa ja tulee mukaan kokemaan ilolla."vie sie, mie vikisen" asenteella ollaan käyty lomilla ilman suunitelmia, koska tarkat sellaiset on tylsää odottelua tapahtuvaksi!

Voi mitä kitinää. Ole yhtä itsenäinen kuin mielipiteesi - älä lähde, mene yksin mihin lystäät. Kyllä ne lopulta tulevat mukaasi, jos sinulla on heille mitään väliä. Tuota rataa en kyllä usko olevan.

Olemme vaimoni kanssa kerenneet viettää monenlaisia kesiä, ja parhaimmat niistä ovat olleet sellaisia joita olemme voineet yhdessä suunitella ja sopia. Sen takia olisikin tärkeää että puolisot opettelisivat yhdessä tasapuolisen keskustelun taidon. Rahan ja ajan käytössä sekä arjessa että lomalla tulisi olla riittävästi tasapuolisuutta. Käytimme yhden kesäloman avioliiton alkupuolella avioliittoleirillä ja siitä oli meille iloa ja hyötyä jatkoa ajatellen. Koska olemme miehinä ja naisina jonkin verran erilaisia ja luonteetkin ovat erilaisia niin tarpeetkin ovat erilaisia. Tällöin on joskus hyödyksi olla jokin sovittu aika eri lomilla. Ettei tarvitsisi erota. Eroaminen on huono ratkaisu, mutta joskus välttämätön. Hätiköity ja tunnekuohussa tehty ero ei opeta muuta kuin eroamaan. Puolisot ovat toisillensa tärkeimmät ja sitten tulevat lapset ja senjälkeen muut ihmiset ja ratkaisut pitää tehdä myös tässä järjästyksessä. Suurimman vastuun ja kuorman kannon perheessä tulisi suorittaa se joka siihen on kykenevin ja mieluiten sen tulisi olla mies. Kantakaahan miehet vastuunne perheestänne!

Ei tää homma kuule skulaa näin....

Me pidämme kumpikin kaupunkilomista, mutta kohteista olemme usein vähän eri mieltä ja siksi päätämme vuorotellen. Makustamme kaksin, koska se helpottaa huomattavasti paitsi matkan suunnittelua, myös ohjelmaa paikan päällä.

Kotimaan lomasuunnitelmia teemme paitsi yhdessä (suunnilleen vuorotellen), myös erikseen. Välillä toinen haluaa tehdä jotain, mikä ei toista nappaa ja sitten teemme erikseen :).

Sinun täytyy kyllä ehdottomasti ottaa asia puheeksi miehesi kanssa, selittää miltä tuo tuntuu ja tarvittaessa alkaa suunnitella lomasi erikseen :) (matkustakoon miehesi sitten siskonsa ja tämän perheen kanssa). Ota asiapuheeksi joskus, kun asia ei ole juuri "päällä" eikä siten aiheuta välttämättä kovin kuumia tunteita.

Soita miehesi siskolle ja kerro että tästä lähtien hän soittaa matkasuunnitelmista SINULLE, ettei tule aiheuttaneeksi perheriitaa.

Tai laadi AJOISSA seuraavalle kesälle matka/lomasuunnitelma, ja varaa liput tai muuta ja ilmoita miehellesi että olet jo suunnitellut loman jotta merkkaa se (kiltisti) kalenteriin.

pitäisi kertoa etukäteen siskolleen, että te haluatte KAKSIN reissuun!!! Älä päästä tilannetta siihen, että muut suunnittelevat selkäsi takana. Pitää itse vaatia! Ehkä sinulla ei ole tarpeeksi jämeriä mielipiteitä, jos haluat jonnekin, VAADI ja keskustele miehesi kanssa, älä jää tuuliajolle.

No se on kuule hyvin yksinkertaista: älä lähde mukaan. Viis veisaat siskonkumminkaimojen lomasuunnitelmista --makoilet kotona ja syljeksit kattoon, jos siltä tuntuu. Mies lienee aikuinen ihminen ja pärjännee ulkomailla ilman sinuakin..??

Tein aikoinaan päätöksen että lomalla mennää vaimon mukaan. Viikon loput sitten minun mukaaan.
Kumpikin saa jotain. Vaikka poltan aina itseni noissa nudistirannoilla mutta mukana olen ollut.

Meillä kesä menee odotellessa milloin herra on valmis lähtemään mihinkään. Kun kysyn milloin lähdetään, on vastaus "niin pian kun vaan on suinkin mahdollista". Eipä parane edes kysyä mihin, tai kuinka kauaksi aikaa. Jos kysyn, se on aikatauluttamista ja määräilyä. Siis kysyminenkin. Mulla on laukut pakattu niin että voin tunnin varoitusajalla lähteä vaikka Afrikkaan tai napajäätikölle määrättämömäksi ajaksi. Sitten saan vielä haukut siitä kun kampetta on paljon. Mihinkään minun ehdottamiin paikkoihin emme mene. Enkä ole enää uskaltanut edes mielessäni haaveilla mistään, koska se on sanelemista.

tarvitaan kaikkia osapuolia. Opettele keskustelemaan lomista niiden kanssa, joita se koskee. Ei kenenkään tarvitse alistua, mutta jokaisen toiveita tulee kunnioittaa.

No teillä sentään edes vähän keskustellaan tai riidellään mitä tehdään lomalla. Minun mieheni vaan ilmoitti lähtevänsä "vähän prätkäilemään". No ehkä tuo viikonloppuna ilmaantuu kotiin takaisin?
Ehkä oma miehesi on vähän tuuliviiri eikä oikein tiedä mitä lomaltaan tahtoo. Olisihan se hvyä tehdä lomasuunnitelmat yhdessä jos yhdessä meinaa lomailla. Meillä on jo 30 vuotta yhteistä matkaa ja lapsi täysi-ikäinen niin voi vaikka lomaillakin erikseen. Ei nyt ole enää niin kauheasti väliä mitä kumpikin tekee.

Voi sinua rassukkaa ja lattiarättiä .miten ihmeessä otit ukon joka ei arvosta sinua mitenkään ? Ota ero ja mene minne tahdot näet mitä se pitää sisällään ? Tee sinun asiasi selväksi ja myös tunteesi ja tarpeesi ,kerro että olet muuttunut et suostu enää koskaan moiseen . Saa äijeliini mennä sukunsa kanssa kun on niin niihin naimisissa . Onkom sinua olemassakaan ? Nämähän ovat kansakunnan suurimmat ongelmat ?

Anna miehen mennä sinne lomalle (lasten) kanssa ja jää sinä nauttimaan omasta lomasta!!!!!!
Minä en ainakaan lähtis kerta toisensa jälkeen tuommoisille reissuille....Ja jos ukko soittaa suuta niin sanot vaan et olin suunnitellut tällaisen loman nyt!!!!
Tai paa ukko käveleen kokonaan eri polkuja ku on nuin itsekäs!!!!!

Tietty suunnitelmat tehdään yhdessä. Lähde mun kanssa lomalle niin eiköhän se siitä opi

Täällähän on virinnyt pitkä keskustelu lomalla ollessani. Kiitos vastauksista! Kesäloma on nyt takana ja tällä kertaa päädyimme lomalle kaupunkiin, josta minäkin oli haaveillut aiemmin ja viihdyimme siellä molemmat. Reissu oli oikein onnistunut. Tuo tulikivenkatkuinen aloitus koskee nyt lähinnä talvilomaa.

Jos minä saisin päättää, viettäisin talvilomani Lapin keväthangilla hiihdellen ja lasketellen. Miehenkin mielestä se on ihan ok, mutta ei niin kivaa kuin ulkomailla ja lämpimässä. Miehen siskon perheestä ja talviurheilusta ei sen sijaan voi samana päivänä puhuakaan.

Mies on siis varannut siskonsa kanssa meille talveksi kaukomatkan. Meillä oli ollut puhetta kaukomatkasta, mutta eri paikkaan ja eri ajankohtana. Olen tarkka rahan käyttäjä ja tällaiset kalliit matkat vaativat kyllä miettimisaikaa ja suunnittelua. Olin jopa hieman innoissani ajatuksesta lähteä kesken kaamoksen jonnekin lämpimään. Sitten mies kävelee täysin ylitseni ja varaa siskonsa kanssa ihan jotain muuta. Asiasta riideltiin ennen varausta ja vieläkin asia korpeaa minua niin, että heitän sen miehen silmille aina, kun käydään toistemme hermoille ja alkaa sopivast --tuttaa. Miehen mielestä on kiva lähteä porukalla reissuun, mutta tällä porukalla on kyllä yhteiset tekemiset vähissä, kun miehen siskolla on pieni lapsi ja meillä ei ole lapsia ollenkaan. Tilanne olisi tietysti ihan eri, jos meilläkin olisi lapsi. Silloin matkaan lähdettäisiin ihan eri ehdoilla. Siskonsa mies oli jo ehtinyt suunnitella, että miehet tekevät sitten kaksin ties mitä. Sanoin miehelleni, että en minä suostu kökkimään kahta viikkoa hotellin uima-altaalla sillä aikaa, kun miehet ovat retkillään. Että me varmasti miehen kanssa mennään kaikkiin niihin paikkoihin, jotka meitä kiinnostaa, vaikka kuinka joku sisko näyttäisi nyrpeää naamaa, kun ei voi tenavan kanssa lähteä. Tämä viesti sentään meni perille ja mies oli samaa mieltä.

Pitää varmaan yrittää puhua miehen kanssa näitä asioista silloin, kun se ei ole pinnalla, kuten tuolla ylempänä joku neuvoi. Itse teen kyllä sen virheen, että otan asian puheeksi silloin, kun mittarit on jo valmiiksi punaisella...Olisin varmaan tästä reissusta enemmän innoissani, jos se olisi alunperin ehdotettu toisin. Nyt meitä pyydettiin mukaan vasta siinä vaiheessa, kun paikka ja aika oli valittu ja "nyt pitää heti päättää, koska huomenna pitää jo varata". Tai jospa minä nyt ilmoitan, etten suostu maksamaan matkastani euroakaan, koska se on varattu siitä huolimatta, että kieltäydyin lähtemästä. Ehkä se vähän hillitsisi miehen siskon matkanjärjestelyintoa... ;) Nm. Suku taitaa tosiaan olla pahin