Asunnon käyttötarkoitus

kysyjä2

Haluaisin kysyä asunnon/huoneiston käyttötarkoituksesta. Käsittääkseni on niin, että jos taloyhtiö vuokraa omistamiaan tiloja yrityskäyttöön, vuokrat voivat olla selvästi korkeampia kuin muuten talossa.

Mutta entä jos asunto ei ole taloyhtiön ja asunnon vuokraaja perustaa yrityksen, jonka osoitteeksi tulee asunnon osoite? Eli voiko asunnon omistaja korottaa vuokraa, jos asunnossa toimii yritys? Vai onko tällä asialla mitään merkitystä? Kyseessä on tapaus, jossa asunto olisi henkilön ainoa vuokra-asunto (asumistarkoituksessa) ja jossa toimisi samalla pienimuotoinen toimisto, jossa asiakkaat voisivat käydä. Asuntoa ei käytettäisi esim. ravintolana tai kampaamona, vaan tarvittaessa asiakkaat voisivat asioida tässä toimisto-kodissa.

Asia kiinnostaa, koska yksi ystäväni suunnittelee tällaista. Hän mahdollisesti vuokraa yhden pienen keskusta-asunnon, johon asiakkaiden olisi helppo tulla. Siis onko vuokra varmasti sama, vaikka asunnossa on virallisesti sekä yritys että koti? Yritystoiminta olisi varmasti sellaista, että se ei häiritsisi naapureita.

45

14649

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näinsevaanon

      noin helppoa ole.
      Jos kyseessä on asunto-osakeyhtiössä oleva asunto, eli normaali kerrostalo asunto, on se ensisijaisesti tarkoitettu asumiskäyttöön. Mikäli käyttötarkoitusta on tarkoitus muuttaa, tulee ensimmäisenä ottaa yhteys isännöitsijään ja järjestää asunto-osakeyhtiön yhtiökokous jossa talon muut asukkaat kyseisestä asiasta informoidaan. Melko suurella todennäköisyydellä et tule tätä saamaan läpi, varsinkaan siinä tapauksessa mikäli rappukäytävässä alkaa rampata ihmisiä eli asiakkaita, siitä eivät naapurit varmasti tykkää.
      Jos nyt sitten taloyhtiö päättäisi kuitenkin, että asuntoa voidaan käyttää liiketoiminta tarkoitukseen tulee se myös anoa kunnalta/kaupungilta, heidän tulee päättää ja tehdä kyseiset muutokset käyttötarkoituksen muutoksena kyseistä asuntoa kohti.
      En usko että ystäväsi pääsee tässä kaikessa läpi.
      Parempi vaihtoehto olisi, ettei puhuisi kenellekään mitään, silloin ei ole ongelmia.

      • juupajuupajuupa

        horisontaalinen liiketoiminta, jos on ne ei sattuneesta syystä koskaan hae mitään käyttötarkoituksen muutoksia liiketoimintaansa käyttämiin huoneistoihin. Siitä vaan pisnekset pyörimään eikä mitään ilmoituksia suuntaan tai toiseen ja kun käry käy niin eiku uutta vuokraamaan.


      • kysyjä2
        juupajuupajuupa kirjoitti:

        horisontaalinen liiketoiminta, jos on ne ei sattuneesta syystä koskaan hae mitään käyttötarkoituksen muutoksia liiketoimintaansa käyttämiin huoneistoihin. Siitä vaan pisnekset pyörimään eikä mitään ilmoituksia suuntaan tai toiseen ja kun käry käy niin eiku uutta vuokraamaan.

        Kiitos vastauksista. Asunto olisi eka kerroksessa, joten haittaa olisi korkeintaan muille pohjakerroksessa asuville (ei esim. hissin käyttöä). Korostan sitä, että se olisi siis varmasti asuntonakin. Ehkä tilanne on vähän eri, jos oveenkin tulisi firman nimi. Mutta varmaan ei ainakaan ikkunaan saa laittaa mitään ilman lupaa. Ja varmaan pääpointti on se, onko yrityksestä haittaa muille asukkaille. Jos naapurit valittavat jostakin, johtaa se varmaan vähintäänkin asian käsittelyyn yhtiökokouksessa. Siinä vaiheessa vuokranantaja voisi pahimmassa tapauksessa haluta päästä eroon vuokralaisesta.

        Jos kyseessä olisi esim. yhden henkilön käännöstoimisto, tuskinpa se nyt koko taloa panisi sekaisin :o)
        Häiritsevänpää olisi varmaan se, jos jonkun luona ramppaa ystäviä alvariinsa.


      • utututututt

        Tilitoimisto, asianajaja, hieroja..... Niinkauan kun asunnossa asutaan mutta osa on yrityskäytössä ei kenelläkään ole nokan koputtamista. Käytännössä usein koko asuntokin on esim hammaslääkärin vastaanottona. Yleensä tosin "vanhasta muistista" eli jos naapuri rupeaa vittumaiseksi niin sitten alkaa selvittely.
        Vuokran suhteen ei kannata murehtia, sopimus tietysti kannattaa lukea muistin virkistämiseksi mutta korotusperuste ei yritystoiminta ole.


    • Kommentti...

      Katso ensiksi vuokrasopimustasi. Joissanin vuokrasopimuksissa on merkitty huoneiston käyttötarkoitus. Jos siinä on "asumiskäyttö", niin et voi pitää siinä yritystä.

      Toisekseen huoneiston käyttötarkoituksen muutos vaatii aina muutoksen yhtiöjärjestykseen, ja sen muutos taas vaatii yhtiökokouksen 2/3 osan enemmistön. Jos kus myös niiden osakkaiden hyväksynnän, joita muutos koskee. Eli aloittajan tapauksessa niiden ensimmäisen kerroksen asukkaiden. Yhdenkin vastustus estää muutoksen.

      "Yritystoiminta olisi varmasti sellaista, että se ei häiritsisi naapureita."

      Tuota ei voi itse päätellä, vaan se riippuu muista asukkaista. Asiakkaiden käynti yrityksessä voi aina häiritä muita.

      Joka tapauksessa ennen vuokrausta ja yrityksen perustamista huoneistoon pitää saada taloyhtiön kanta. Vuokraisännän kanta ei riitä.

      • lykkyätykö

        vaan on sellainen, että kun kyseessä on toiminta, josta joku tienaa rahaa, niin jo se riittää siihen, että rapussa löytyy varmasti ihmisiä asukkaita jotka ovat tästä toiminnasta kateellisia, juuri siksi että se yksi rapussa olija TIENAA RAHAA.
        Olen erittäin skeptinen siitä, että tulet saamaan ehdotustasi läpi yhtiökokouksessa.
        Vinkki:
        Jos keskustelu alkaa menemään juuri tähän, eli että asukkaat tai osa asukkaista on vastaan tätä, niin ehdota, esim. että olet valmis ottamaan osan pihanhoito tai rapunsiivous kustannuksista, jo alkaa ääni muuttumaan, sehän taas helpottaa muita kanssa asukkaita kun maksavat hieman vähemmän kustannuksia.
        Lycka till vaan


      • yhtiökokousko
        lykkyätykö kirjoitti:

        vaan on sellainen, että kun kyseessä on toiminta, josta joku tienaa rahaa, niin jo se riittää siihen, että rapussa löytyy varmasti ihmisiä asukkaita jotka ovat tästä toiminnasta kateellisia, juuri siksi että se yksi rapussa olija TIENAA RAHAA.
        Olen erittäin skeptinen siitä, että tulet saamaan ehdotustasi läpi yhtiökokouksessa.
        Vinkki:
        Jos keskustelu alkaa menemään juuri tähän, eli että asukkaat tai osa asukkaista on vastaan tätä, niin ehdota, esim. että olet valmis ottamaan osan pihanhoito tai rapunsiivous kustannuksista, jo alkaa ääni muuttumaan, sehän taas helpottaa muita kanssa asukkaita kun maksavat hieman vähemmän kustannuksia.
        Lycka till vaan

        kuin edellisessä viestissä kerrottiin, eli jos joku alkaa tienaamaan asunnossaan rahaa ja asuu samalla siinä niin kyllä naapurien karvat nousee pystyyn. Harmia on tulossa sulle, usko tai älä. Kannattaa kuitenkin yrittää. parempi ehkä olis jos pystyisit ostamaan kyseisen asunnon itsellesi, ehkä sitten ottavat yhtiökokouksessa asian hieman vakavammin.


      • kysyjä2
        yhtiökokousko kirjoitti:

        kuin edellisessä viestissä kerrottiin, eli jos joku alkaa tienaamaan asunnossaan rahaa ja asuu samalla siinä niin kyllä naapurien karvat nousee pystyyn. Harmia on tulossa sulle, usko tai älä. Kannattaa kuitenkin yrittää. parempi ehkä olis jos pystyisit ostamaan kyseisen asunnon itsellesi, ehkä sitten ottavat yhtiökokouksessa asian hieman vakavammin.

        Kiitos taas kommenteista. Tiivistän vielä kerran kysymykseni kuvitteellisella esimerkillä:
        Henkilö X on kielenkääntäjä ja hän perustaa käännösyrityksen. Olisiko hänen lain mukaan vuokrattava toinen asunto, koska hänen yrityksensä on rekisterissä? Siis jos kotiosoite ja yrityksen osoite ei saa olla sama? Voisimme ajatella niinkin, että henkilö X toimittaa käännöksensä aina esim. sähköpostilla, joten kukaan ei huomaisi mitenkään yrityksen olemassaoloa. Olisi aika järjetöntä, jos hänen olisi vuokrattava toinen asunto pelkästä naapurikateudesta ... Mutta mitä sanoo laki?


      • utututututt
        kysyjä2 kirjoitti:

        Kiitos taas kommenteista. Tiivistän vielä kerran kysymykseni kuvitteellisella esimerkillä:
        Henkilö X on kielenkääntäjä ja hän perustaa käännösyrityksen. Olisiko hänen lain mukaan vuokrattava toinen asunto, koska hänen yrityksensä on rekisterissä? Siis jos kotiosoite ja yrityksen osoite ei saa olla sama? Voisimme ajatella niinkin, että henkilö X toimittaa käännöksensä aina esim. sähköpostilla, joten kukaan ei huomaisi mitenkään yrityksen olemassaoloa. Olisi aika järjetöntä, jos hänen olisi vuokrattava toinen asunto pelkästä naapurikateudesta ... Mutta mitä sanoo laki?

        Ei tarvitse. Asunnossaan saa myös työskennellä, palkkatyössä tai oman firman puitteissa. Häiriöntuottaminen on asia erikseen eli pajavasaralla paukuttelulle tulee stoppi mutta silloinkaan syynä ei ole oma firma vaan häiriö.


      • kysyjä2
        utututututt kirjoitti:

        Ei tarvitse. Asunnossaan saa myös työskennellä, palkkatyössä tai oman firman puitteissa. Häiriöntuottaminen on asia erikseen eli pajavasaralla paukuttelulle tulee stoppi mutta silloinkaan syynä ei ole oma firma vaan häiriö.

        Kiitos vastauksesta. Kyseessä on siis ystäväni, jolla on kaikki vasta suunnitteluasteella. Hän ei ehkä tunne asiaa tältä kannalta, joten aion sanoa hänelle ajatuksiani, jotka sain näistä keskusteluista. Eli hänen ei varmaan kannata kirjoittaa esim. firman nimeä oveen ja parasta olisi, jos hän tekisi sellaista liiketoimintaa, jossa hän ei ota vastaan asiakkaita asuntoonsa. Tai ei ainakaan usein. Naapureiden reaktiot on hyvä pitää mielessä.


      • lakimiesterveisin
        kysyjä2 kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Kyseessä on siis ystäväni, jolla on kaikki vasta suunnitteluasteella. Hän ei ehkä tunne asiaa tältä kannalta, joten aion sanoa hänelle ajatuksiani, jotka sain näistä keskusteluista. Eli hänen ei varmaan kannata kirjoittaa esim. firman nimeä oveen ja parasta olisi, jos hän tekisi sellaista liiketoimintaa, jossa hän ei ota vastaan asiakkaita asuntoonsa. Tai ei ainakaan usein. Naapureiden reaktiot on hyvä pitää mielessä.

        Siis millään lailla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

        Kysymys kuuluu: Saako ASUNNOSSA harjoittaa yritys/liiketoimintaa?
        Jos kiinteistön käyttötarkoitus on ASUMINEN niin ei saa harjoittaa liiketoimintaa.
        Ethän saa ASUA pysyvästi esim. kesämökilläsi, koska kaavamääräys määrää että on kyse vapaa - ajan asumisesta.
        Sama pätee myös kerrostalohuoneistoon. Mikäli asut huoneistossa se on ok. Mikäli perustat yrityksen, jonka osoitteeksi tulee kyseinen ASUNTO, alkavatkin sitten jo ongelmat.

        Tee seuraavasti:
        1. Vuokrattaessa asuntoa, puhu asunnon omistajan kanssa tästä. Mikäli hän hyväksyy harjoittamasi yritystoiminnan omistamassaan asunnossa se on ok.
        2. Asunnon OMISTAJAN tulee viedä asia edelleen asunto osakeyhtiön puheenjohtajalle, tai isännöitsijän kautta eteenpäin, että asia käsitellaan yhtiökokouksessa.
        3. mikäli asunto osakeyhtiön osakkaat eli asuntojen omistajat hyväksyvät vuokra-isäntäsi puolestasi tekemän ehdotuksen, on asia ihan ok.
        4. SINÄ et voi sitä tehdä, sinulla ei ole oikeutta edes mennä yhtiökokoukseen, koska et omista taloyhtiöstä mitään. eli asunnon omistajan tulee se tehdä.
        5. kun päätös on tehty tulee siitä yhtiön hallituksen periaatteessa isännöitsijän tehdä ilmoitus kyseiseen kuntaan, että kyseisessä asunnossa harjoitetaan asumisen lisäksi myös liike- /yritystoimintaa.

        Lailla ei ole tämän asian kanssa yhtään mitään tekemistä, vaan kaupungin/kunnan kaavoitus koskien kyseistä kiinteistöä, sekä asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys, jossa määrätään millaiseen käyttöön kiinteistössä olevat asunnot on tarkoitettu.


      • lakimiesvastaakysym.
        lakimiesterveisin kirjoitti:

        Siis millään lailla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

        Kysymys kuuluu: Saako ASUNNOSSA harjoittaa yritys/liiketoimintaa?
        Jos kiinteistön käyttötarkoitus on ASUMINEN niin ei saa harjoittaa liiketoimintaa.
        Ethän saa ASUA pysyvästi esim. kesämökilläsi, koska kaavamääräys määrää että on kyse vapaa - ajan asumisesta.
        Sama pätee myös kerrostalohuoneistoon. Mikäli asut huoneistossa se on ok. Mikäli perustat yrityksen, jonka osoitteeksi tulee kyseinen ASUNTO, alkavatkin sitten jo ongelmat.

        Tee seuraavasti:
        1. Vuokrattaessa asuntoa, puhu asunnon omistajan kanssa tästä. Mikäli hän hyväksyy harjoittamasi yritystoiminnan omistamassaan asunnossa se on ok.
        2. Asunnon OMISTAJAN tulee viedä asia edelleen asunto osakeyhtiön puheenjohtajalle, tai isännöitsijän kautta eteenpäin, että asia käsitellaan yhtiökokouksessa.
        3. mikäli asunto osakeyhtiön osakkaat eli asuntojen omistajat hyväksyvät vuokra-isäntäsi puolestasi tekemän ehdotuksen, on asia ihan ok.
        4. SINÄ et voi sitä tehdä, sinulla ei ole oikeutta edes mennä yhtiökokoukseen, koska et omista taloyhtiöstä mitään. eli asunnon omistajan tulee se tehdä.
        5. kun päätös on tehty tulee siitä yhtiön hallituksen periaatteessa isännöitsijän tehdä ilmoitus kyseiseen kuntaan, että kyseisessä asunnossa harjoitetaan asumisen lisäksi myös liike- /yritystoimintaa.

        Lailla ei ole tämän asian kanssa yhtään mitään tekemistä, vaan kaupungin/kunnan kaavoitus koskien kyseistä kiinteistöä, sekä asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys, jossa määrätään millaiseen käyttöön kiinteistössä olevat asunnot on tarkoitettu.

        huomasin että kirjoitit lisäksi että toimitat töitäsi sähköpostilla jne.
        Yritystoiminta = toimintaa josta saadaan tuloja
        Ei ole mitään merkitystä miten toimintaa hoidat, jos teet laskuja asiakkaille ja asiakkaat maksavat ne sinulle katsotaan tämä jo yritystoiminnaksi. Yritystoimintaa varten täytyy olla yritys, on se sitten ky, oy tai avoin yhtiö, sillä ei ole merkitystä, yritys on aina juridinen osapuoli ja vastuussa toiminnasta. Se miten sitä hoidat käytännössä on sekundääristä, se ei kiinnosta ketään.
        Eli yritystoiminnasta on tehtävä vaaditut ilmoitukset ja maksettava vaaditut maksut, mikäli tätä ei tehdä on kysymys pimeästä yritystoiminnasta ja sillä on seuraukset olemassa.


      • kysyjä2
        lakimiesvastaakysym. kirjoitti:

        huomasin että kirjoitit lisäksi että toimitat töitäsi sähköpostilla jne.
        Yritystoiminta = toimintaa josta saadaan tuloja
        Ei ole mitään merkitystä miten toimintaa hoidat, jos teet laskuja asiakkaille ja asiakkaat maksavat ne sinulle katsotaan tämä jo yritystoiminnaksi. Yritystoimintaa varten täytyy olla yritys, on se sitten ky, oy tai avoin yhtiö, sillä ei ole merkitystä, yritys on aina juridinen osapuoli ja vastuussa toiminnasta. Se miten sitä hoidat käytännössä on sekundääristä, se ei kiinnosta ketään.
        Eli yritystoiminnasta on tehtävä vaaditut ilmoitukset ja maksettava vaaditut maksut, mikäli tätä ei tehdä on kysymys pimeästä yritystoiminnasta ja sillä on seuraukset olemassa.

        Kiitos huomioista. Ystäväni on sellainen, että hän haluaa tehdä lakien mukaan. Yrityksen osoite tulee varmasti yritysrekisteriin.

        Ajattelin itse niin, että sillä on eroa, onko huoneisto kokonaan yrityskäytössä vai onko se myös henkilön ainoa asunto. Käytännössä uskoisin, että esim. omalla toiminimellä oleva kääntäjä voi kääntää kotonaan. Mutta jos ei voi, niin tulee aika kalliiksi, jos pitää vuokrata toinen asunto, jossa voi käydä lähettämässä sähköpostiliitteet eteenpäin ... Vaikeita on lain kiemurat :o(


      • lakimiesi
        kysyjä2 kirjoitti:

        Kiitos huomioista. Ystäväni on sellainen, että hän haluaa tehdä lakien mukaan. Yrityksen osoite tulee varmasti yritysrekisteriin.

        Ajattelin itse niin, että sillä on eroa, onko huoneisto kokonaan yrityskäytössä vai onko se myös henkilön ainoa asunto. Käytännössä uskoisin, että esim. omalla toiminimellä oleva kääntäjä voi kääntää kotonaan. Mutta jos ei voi, niin tulee aika kalliiksi, jos pitää vuokrata toinen asunto, jossa voi käydä lähettämässä sähköpostiliitteet eteenpäin ... Vaikeita on lain kiemurat :o(

        vieläkin, tässä ei nimenomaan ole kysymys laista, vaan kaavoituksesta ja kiinteistön eli huoneiston käyttötarkoituksesta.
        Esim. tuttavani osti omakotitalon. Kiinteistövälittäjän ilmoituksessa luki "myytävänä omakotitalo". Kun kauppa oli tehty ja ystäväni päätti muuttaa kyseiseen omakotitaloon, kävikin maistraatissa ilmi, että kyse olikin vapaa-ajan asunnosta. Maistraatista ilmoitettiin, että kyseiseen taloon ei saa tehdä pysyvää osoitetta vaan se toimii ainoastaan vapaa-ajan asuntona eli mökkinä. Tähän päivään mennessä hän ei ole saanut osoitettaan sinne, koska se vaatii kyseiseltä kunnalta uutta kaavoitusta kyseisen kiinteistön osalta, se on aikaa vievää ja maksaa paljon, eikä lopputuloksesta voi kuitenkaan olla varma.
        Onni onnettomuudessa, ystäväni vei asian käräjä-oikeuteen mutta ennen päätöstä kiinteistövälittäjän vakuutus korvasi isohkon osan kauppahinnasta takaisin ja näin summa muuttui sen kokoiseksi kuin sen olisi pitänyt olla kun puhutaan mökistä jossa ei saa asua.


      • lakimies1
        lakimiesi kirjoitti:

        vieläkin, tässä ei nimenomaan ole kysymys laista, vaan kaavoituksesta ja kiinteistön eli huoneiston käyttötarkoituksesta.
        Esim. tuttavani osti omakotitalon. Kiinteistövälittäjän ilmoituksessa luki "myytävänä omakotitalo". Kun kauppa oli tehty ja ystäväni päätti muuttaa kyseiseen omakotitaloon, kävikin maistraatissa ilmi, että kyse olikin vapaa-ajan asunnosta. Maistraatista ilmoitettiin, että kyseiseen taloon ei saa tehdä pysyvää osoitetta vaan se toimii ainoastaan vapaa-ajan asuntona eli mökkinä. Tähän päivään mennessä hän ei ole saanut osoitettaan sinne, koska se vaatii kyseiseltä kunnalta uutta kaavoitusta kyseisen kiinteistön osalta, se on aikaa vievää ja maksaa paljon, eikä lopputuloksesta voi kuitenkaan olla varma.
        Onni onnettomuudessa, ystäväni vei asian käräjä-oikeuteen mutta ennen päätöstä kiinteistövälittäjän vakuutus korvasi isohkon osan kauppahinnasta takaisin ja näin summa muuttui sen kokoiseksi kuin sen olisi pitänyt olla kun puhutaan mökistä jossa ei saa asua.

        asuntoa myös yrityskäyttöön tulee siitä ilmoittaa verottajalle mm. vero-ilmoituksessa.
        Tämä kuitenkin edellyttää ystävältäsi sitä että asunnon omistaja hyväksyy tämän sekä asunto-osakeyhtiön yhtiökokous hyväksyy, jos nämä kaksi hyväksyy että asut ja käytät asuntoa myös yrityskäyttöön, niin silloin voit ilmoittaa sen myös verottajalle vuosittain.


      • lakimiesterveisin kirjoitti:

        Siis millään lailla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

        Kysymys kuuluu: Saako ASUNNOSSA harjoittaa yritys/liiketoimintaa?
        Jos kiinteistön käyttötarkoitus on ASUMINEN niin ei saa harjoittaa liiketoimintaa.
        Ethän saa ASUA pysyvästi esim. kesämökilläsi, koska kaavamääräys määrää että on kyse vapaa - ajan asumisesta.
        Sama pätee myös kerrostalohuoneistoon. Mikäli asut huoneistossa se on ok. Mikäli perustat yrityksen, jonka osoitteeksi tulee kyseinen ASUNTO, alkavatkin sitten jo ongelmat.

        Tee seuraavasti:
        1. Vuokrattaessa asuntoa, puhu asunnon omistajan kanssa tästä. Mikäli hän hyväksyy harjoittamasi yritystoiminnan omistamassaan asunnossa se on ok.
        2. Asunnon OMISTAJAN tulee viedä asia edelleen asunto osakeyhtiön puheenjohtajalle, tai isännöitsijän kautta eteenpäin, että asia käsitellaan yhtiökokouksessa.
        3. mikäli asunto osakeyhtiön osakkaat eli asuntojen omistajat hyväksyvät vuokra-isäntäsi puolestasi tekemän ehdotuksen, on asia ihan ok.
        4. SINÄ et voi sitä tehdä, sinulla ei ole oikeutta edes mennä yhtiökokoukseen, koska et omista taloyhtiöstä mitään. eli asunnon omistajan tulee se tehdä.
        5. kun päätös on tehty tulee siitä yhtiön hallituksen periaatteessa isännöitsijän tehdä ilmoitus kyseiseen kuntaan, että kyseisessä asunnossa harjoitetaan asumisen lisäksi myös liike- /yritystoimintaa.

        Lailla ei ole tämän asian kanssa yhtään mitään tekemistä, vaan kaupungin/kunnan kaavoitus koskien kyseistä kiinteistöä, sekä asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys, jossa määrätään millaiseen käyttöön kiinteistössä olevat asunnot on tarkoitettu.

        >>Kysymys kuuluu: Saako ASUNNOSSA harjoittaa yritys/liiketoimintaa?
        Jos kiinteistön käyttötarkoitus on ASUMINEN niin ei saa harjoittaa liiketoimintaa.


      • lakimiesvastaakysym. kirjoitti:

        huomasin että kirjoitit lisäksi että toimitat töitäsi sähköpostilla jne.
        Yritystoiminta = toimintaa josta saadaan tuloja
        Ei ole mitään merkitystä miten toimintaa hoidat, jos teet laskuja asiakkaille ja asiakkaat maksavat ne sinulle katsotaan tämä jo yritystoiminnaksi. Yritystoimintaa varten täytyy olla yritys, on se sitten ky, oy tai avoin yhtiö, sillä ei ole merkitystä, yritys on aina juridinen osapuoli ja vastuussa toiminnasta. Se miten sitä hoidat käytännössä on sekundääristä, se ei kiinnosta ketään.
        Eli yritystoiminnasta on tehtävä vaaditut ilmoitukset ja maksettava vaaditut maksut, mikäli tätä ei tehdä on kysymys pimeästä yritystoiminnasta ja sillä on seuraukset olemassa.

        >>Yritystoimintaa varten täytyy olla yritys, on se sitten ky, oy tai avoin yhtiö, sillä ei ole merkitystä, yritys on aina juridinen osapuoli ja vastuussa toiminnasta


      • kysyjä2
        nix_nax kirjoitti:

        >>Kysymys kuuluu: Saako ASUNNOSSA harjoittaa yritys/liiketoimintaa?
        Jos kiinteistön käyttötarkoitus on ASUMINEN niin ei saa harjoittaa liiketoimintaa.

        Nyt tulee aika ristiriitaisia kommentteja. Ketähän pitäisi uskoa? :o(
        Voiko hammaslääkärin vastaanottokin olla kodin tiloissa? Eikä hermoheikot naapuritkaan huomauttele poran äänistä yms.? Ilmeisesti toiminta on mahdollista sen jälkeen kun asiaan on saatu lupa taloyhtiöltä?


      • kysyjä2 kirjoitti:

        Nyt tulee aika ristiriitaisia kommentteja. Ketähän pitäisi uskoa? :o(
        Voiko hammaslääkärin vastaanottokin olla kodin tiloissa? Eikä hermoheikot naapuritkaan huomauttele poran äänistä yms.? Ilmeisesti toiminta on mahdollista sen jälkeen kun asiaan on saatu lupa taloyhtiöltä?

        Usko ketä haluat. Älä kuitenkaan usko, että tuo innokas lakimiehenä esiintyvä neuvojasi on lakimies; opiskelijanplanttu vailla tosielämän kokemusta saattaa ollakin.

        Oikeat lakimiehet ovat, kuten kerroin, kautta aikain ottaneet yhdenmiehen kotitoimistoissaan asiakkaitaan vastaan. Laillisesti ja lupia keneltäkään anelematta.

        Uuden asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 pykälän mukaan osakehuoneisto voidaan ottaa enintään kolmeksi vuodeksi yhtiön hallintaan, jos osakehuoneistoa käytetään o l e e l l i s e s t i vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai muuta yhtiöjärjestyksen määräystä taikka, jos osakehuoneiston käyttötarkoituksesta ei määrätä yhtiöjärjestyksessä, vastoin yhtiön hyväksymää tai muuten vakiintunutta käyttötarkoitusta. Osakehuoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

        Tässä sinulle googlettamalla löytynyttä uskonvahvistusta:

        http://asuntokauppa.fi/blogi/tag/kotitoimisto/


      • kysyjä2
        nix_nax kirjoitti:

        Usko ketä haluat. Älä kuitenkaan usko, että tuo innokas lakimiehenä esiintyvä neuvojasi on lakimies; opiskelijanplanttu vailla tosielämän kokemusta saattaa ollakin.

        Oikeat lakimiehet ovat, kuten kerroin, kautta aikain ottaneet yhdenmiehen kotitoimistoissaan asiakkaitaan vastaan. Laillisesti ja lupia keneltäkään anelematta.

        Uuden asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 pykälän mukaan osakehuoneisto voidaan ottaa enintään kolmeksi vuodeksi yhtiön hallintaan, jos osakehuoneistoa käytetään o l e e l l i s e s t i vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai muuta yhtiöjärjestyksen määräystä taikka, jos osakehuoneiston käyttötarkoituksesta ei määrätä yhtiöjärjestyksessä, vastoin yhtiön hyväksymää tai muuten vakiintunutta käyttötarkoitusta. Osakehuoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

        Tässä sinulle googlettamalla löytynyttä uskonvahvistusta:

        http://asuntokauppa.fi/blogi/tag/kotitoimisto/

        Kiitos paljon. Tuossa viimeisessä linkissä oli kaikki olennainen.


      • lakimiehesi
        kysyjä2 kirjoitti:

        Kiitos paljon. Tuossa viimeisessä linkissä oli kaikki olennainen.

        et tule välttymään siltä, että haet hyväksynnän toiminnallesi asuntona tarkoitetussa huoneistossa myös yritystoimintaan.
        Eli hyväksyntä asunnon omistajalta sekä hyväksyntä asonto oyn hallitukselta, ilman näitä kahta et voi harjoittaa mitään yritystoimintaa asunnossasi.
        Väitän, että jälkimmäisen hyväksynnän hakeminen tulee nostattamaan naapuruston vastarintaa, tulet huomaamaan sen. Valitettavasti.
        Mitään toimintaa joka liittyy liiketoimintaan ei saa harjoittaa asunnoksi tarkoitetussa huoneistossa, riippumatta siitä asutkosiinä vai et.


      • lakimiehesi kirjoitti:

        et tule välttymään siltä, että haet hyväksynnän toiminnallesi asuntona tarkoitetussa huoneistossa myös yritystoimintaan.
        Eli hyväksyntä asunnon omistajalta sekä hyväksyntä asonto oyn hallitukselta, ilman näitä kahta et voi harjoittaa mitään yritystoimintaa asunnossasi.
        Väitän, että jälkimmäisen hyväksynnän hakeminen tulee nostattamaan naapuruston vastarintaa, tulet huomaamaan sen. Valitettavasti.
        Mitään toimintaa joka liittyy liiketoimintaan ei saa harjoittaa asunnoksi tarkoitetussa huoneistossa, riippumatta siitä asutkosiinä vai et.

        >>Mitään toimintaa joka liittyy liiketoimintaan ei saa harjoittaa asunnoksi tarkoitetussa huoneistossa, riippumatta siitä asutkosiinä vai et.


      • Sökö99
        nix_nax kirjoitti:

        >>Mitään toimintaa joka liittyy liiketoimintaan ei saa harjoittaa asunnoksi tarkoitetussa huoneistossa, riippumatta siitä asutkosiinä vai et.

        Kyllähän fakta on niin että omassa kodissaan saa tosiasiallisesti työskennellä aivan riippumatta työsuhteen laadusta tai yhtiömuodosta.

        Tietenkään se työnteko asunnossa ei voi olla ympäristöä tai naapureita haittaavaa, vaarallista, äänekästä, taloyhtiötä tai kiinteistöä rasittavaa hommaa. Eli ei metallin sorvausta, hitsausta, tms.

        Onhan asia nimittäin useammin kuin harvoin sillä tavalla, että yritystä perustettaessa sen kotipaikka ja osoite on nimenomaan perustajan kotiosoite, jonne myös firmalle osoitettu posti tulee. Ei kenelläkään ole mitään nokan kopauttamista tähän asiaan.

        Jos homma on ns. henkistä ja paperityötä, esimerkiksi käännöstyötä niin ei kukaan voi tätä kieltää. Sitten alkaa ne kysymykset jos asiakkaita käy. Vierailut kerran pari viikossa tai edes päivässä ei kyllä pitäisi aiheuttaa mitään erityistä ongelmaa. (Varsinkin jos et laita mitään isompia mainoskylttejä julki).

        Suosittelen olemaan paras olla elämöimättä asiasta. Jos ns. "tulisi jotain", niin koettaisin hoitaa epävirallisesti ja parhain päin näiden kyyläävien "vahinkoa kärsineiden" kanssa..

        Se toinen tie yhtiökokouksen kautta on "suomalaiskansallisesti" riskialttiimpi tai ainakin hankalampi, koska siellä on tyypillisesti ne kateelliset naapurit tästä asiasta länkyttämässä. Taloyhtiön hallituksen sekä isännöitsijän on viimeistään tällöin otettava "virallisesti" kantaa asiaan, siitä pitää räpätädit ja -sedät huolen.

        Ainakin tyhmempi yhtiö sattaa pahimmillaan kieltää yritystoiminnan harjoittamisen huoneiston käyttötarkoituksen vastaisena. Se voi olla lainvastainen päätös, mutta onko se laillinen vai ei, riippuu onko sinulla aikaa, energiaa ja rahaa lähteä oikeutta käymään - ellet aio ottaa sitten mojovia korvauksia taloyhtiöltä juristin kanssa.


      • lakimiehesik
        Sökö99 kirjoitti:

        Kyllähän fakta on niin että omassa kodissaan saa tosiasiallisesti työskennellä aivan riippumatta työsuhteen laadusta tai yhtiömuodosta.

        Tietenkään se työnteko asunnossa ei voi olla ympäristöä tai naapureita haittaavaa, vaarallista, äänekästä, taloyhtiötä tai kiinteistöä rasittavaa hommaa. Eli ei metallin sorvausta, hitsausta, tms.

        Onhan asia nimittäin useammin kuin harvoin sillä tavalla, että yritystä perustettaessa sen kotipaikka ja osoite on nimenomaan perustajan kotiosoite, jonne myös firmalle osoitettu posti tulee. Ei kenelläkään ole mitään nokan kopauttamista tähän asiaan.

        Jos homma on ns. henkistä ja paperityötä, esimerkiksi käännöstyötä niin ei kukaan voi tätä kieltää. Sitten alkaa ne kysymykset jos asiakkaita käy. Vierailut kerran pari viikossa tai edes päivässä ei kyllä pitäisi aiheuttaa mitään erityistä ongelmaa. (Varsinkin jos et laita mitään isompia mainoskylttejä julki).

        Suosittelen olemaan paras olla elämöimättä asiasta. Jos ns. "tulisi jotain", niin koettaisin hoitaa epävirallisesti ja parhain päin näiden kyyläävien "vahinkoa kärsineiden" kanssa..

        Se toinen tie yhtiökokouksen kautta on "suomalaiskansallisesti" riskialttiimpi tai ainakin hankalampi, koska siellä on tyypillisesti ne kateelliset naapurit tästä asiasta länkyttämässä. Taloyhtiön hallituksen sekä isännöitsijän on viimeistään tällöin otettava "virallisesti" kantaa asiaan, siitä pitää räpätädit ja -sedät huolen.

        Ainakin tyhmempi yhtiö sattaa pahimmillaan kieltää yritystoiminnan harjoittamisen huoneiston käyttötarkoituksen vastaisena. Se voi olla lainvastainen päätös, mutta onko se laillinen vai ei, riippuu onko sinulla aikaa, energiaa ja rahaa lähteä oikeutta käymään - ellet aio ottaa sitten mojovia korvauksia taloyhtiöltä juristin kanssa.

        et voi harjoittaa minkäänlaista yritystoimintaa asunnossasi, ilman että et ilmoita sitä asunnon omistajalle ja tämä asuntoosakeyhtiön hallitukselle. Koska kyse on asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta olen 99.9 prosenttisen varma, että et tule sitä läpi saamaan, mikäli asunto sijaitsee asemaakaava alueella, vaatii se kunnalta kaavamuutosta, ei edes pelkkä asunnonomistajan lupa riitä, se on vain näin, sanokoon kuka mitä tahansa. Kaava määrää mitä saa tehdä, asua vai harjoittaa yritystoimintaa. Mikäli kaavassa on merkintä AP kaava-alue, on alueella sallittua sekä asuminen että myös "hiljainen" yritystoiminta, mitä edustamasi toiminta myös edustaa, silti se vaatii hyväksynnän.
        On lähes mahdotonta suomessa saada hyväksyntää naapureilta tähän, se on vain suomalainen luonne. Kuten aikaisemmin sanoin, ilmoita yhtiökokoukselle, että olet valmis esim. ottamaan talon ulkotyöt, tai esim. rappukäytävän siivouksen itsellesi ts kustannuksen, se voi jo muuttaa asiaa melkoisesti, onhan se säästöä muille.


      • lakimiehesik kirjoitti:

        et voi harjoittaa minkäänlaista yritystoimintaa asunnossasi, ilman että et ilmoita sitä asunnon omistajalle ja tämä asuntoosakeyhtiön hallitukselle. Koska kyse on asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta olen 99.9 prosenttisen varma, että et tule sitä läpi saamaan, mikäli asunto sijaitsee asemaakaava alueella, vaatii se kunnalta kaavamuutosta, ei edes pelkkä asunnonomistajan lupa riitä, se on vain näin, sanokoon kuka mitä tahansa. Kaava määrää mitä saa tehdä, asua vai harjoittaa yritystoimintaa. Mikäli kaavassa on merkintä AP kaava-alue, on alueella sallittua sekä asuminen että myös "hiljainen" yritystoiminta, mitä edustamasi toiminta myös edustaa, silti se vaatii hyväksynnän.
        On lähes mahdotonta suomessa saada hyväksyntää naapureilta tähän, se on vain suomalainen luonne. Kuten aikaisemmin sanoin, ilmoita yhtiökokoukselle, että olet valmis esim. ottamaan talon ulkotyöt, tai esim. rappukäytävän siivouksen itsellesi ts kustannuksen, se voi jo muuttaa asiaa melkoisesti, onhan se säästöä muille.

        >>et voi harjoittaa minkäänlaista yritystoimintaa asunnossasi, ilman että et ilmoita sitä asunnon omistajalle ja tämä asuntoosakeyhtiön hallitukselle.> Koska kyse on asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta >käyttötarkoituksen muutoksesta olen 99.9 prosenttisen varma, että et tule sitä läpi saamaan, mikäli asunto sijaitsee asemaakaava alueella, vaatii se kunnalta kaavamuutosta, ei edes pelkkä asunnonomistajan lupa riitä, se on vain näin, sanokoon kuka mitä tahansa.


      • lakimiehesik kirjoitti:

        et voi harjoittaa minkäänlaista yritystoimintaa asunnossasi, ilman että et ilmoita sitä asunnon omistajalle ja tämä asuntoosakeyhtiön hallitukselle. Koska kyse on asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta olen 99.9 prosenttisen varma, että et tule sitä läpi saamaan, mikäli asunto sijaitsee asemaakaava alueella, vaatii se kunnalta kaavamuutosta, ei edes pelkkä asunnonomistajan lupa riitä, se on vain näin, sanokoon kuka mitä tahansa. Kaava määrää mitä saa tehdä, asua vai harjoittaa yritystoimintaa. Mikäli kaavassa on merkintä AP kaava-alue, on alueella sallittua sekä asuminen että myös "hiljainen" yritystoiminta, mitä edustamasi toiminta myös edustaa, silti se vaatii hyväksynnän.
        On lähes mahdotonta suomessa saada hyväksyntää naapureilta tähän, se on vain suomalainen luonne. Kuten aikaisemmin sanoin, ilmoita yhtiökokoukselle, että olet valmis esim. ottamaan talon ulkotyöt, tai esim. rappukäytävän siivouksen itsellesi ts kustannuksen, se voi jo muuttaa asiaa melkoisesti, onhan se säästöä muille.

        Tämä "lakimies" ei voi olla lakimies, niin pönttöjä ovat hänen mielipiteensä.

        Varmaan hän ei tunne sellaistakaan käsitettä kuin työhuonevähennys. Kysymys on vähennyksestä, jonka kotonaan työtä tekevä (freelance-toimittaja, sivutoiminen isännöitsijä, asianajaja jne.) voi tehdä tulostaan työhön käyttämänsä huoneen osalta. Verottajan sivulta työhuonevähennyksestä löytyy mm. seuraavaa:

        "Työhuonevähennys

        Ansiotyötä kotonaan tekevä saa vähentää tulonhankkimismenoina työhuoneesta aiheutuneet kulut. Vähennyskelpoisia voivat olla esim. vuokra sekä lämmitys-, valaistus- ja siivouskulut // Myös ne, jotka ovat käyttäneet asunnon yhteydessä olevaa työhuonetta huomattavien sivutulojen hankkimiseen, ovat oikeutettuja työhuonevähennykseen.

        Työhuonevähennys myönnetään kaavamaisin perustein ja se kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen. Vähennys voidaan myöntää myös suurempana, jos esitetään selvitys todellisesti aiheutuneista kuluista.

        Jos selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä, työhuonevähennyksenä myönnetään yleensä seuraavat määrät:
        1) niille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi freelancer-toimittajille; 700 euroa/vuosi.
        2) niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille, 350 euroa/vuosi.
        3) sekä niille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, 175 euroa/vuosi."

        http://portal.vero.fi/public/default.aspx?uielementsize=2&nodeid=7853#Työhuonevähennys

        Jos ammatinharjoittaminen kotitoimistossa ei olisi mahdollista ja laillista, ei olisi mitään työhuonevähennyksiäkään. Lakimiehelle tämä on selvää, mutta tuskin "lakimiehelle".


      • lakimiehesikö
        nix_nax kirjoitti:

        Tämä "lakimies" ei voi olla lakimies, niin pönttöjä ovat hänen mielipiteensä.

        Varmaan hän ei tunne sellaistakaan käsitettä kuin työhuonevähennys. Kysymys on vähennyksestä, jonka kotonaan työtä tekevä (freelance-toimittaja, sivutoiminen isännöitsijä, asianajaja jne.) voi tehdä tulostaan työhön käyttämänsä huoneen osalta. Verottajan sivulta työhuonevähennyksestä löytyy mm. seuraavaa:

        "Työhuonevähennys

        Ansiotyötä kotonaan tekevä saa vähentää tulonhankkimismenoina työhuoneesta aiheutuneet kulut. Vähennyskelpoisia voivat olla esim. vuokra sekä lämmitys-, valaistus- ja siivouskulut // Myös ne, jotka ovat käyttäneet asunnon yhteydessä olevaa työhuonetta huomattavien sivutulojen hankkimiseen, ovat oikeutettuja työhuonevähennykseen.

        Työhuonevähennys myönnetään kaavamaisin perustein ja se kattaa työhuoneen vuokran, kalusteet, valon, sähkön, lämmön ja siivouksen. Vähennys voidaan myöntää myös suurempana, jos esitetään selvitys todellisesti aiheutuneista kuluista.

        Jos selvitystä suuremmista kustannuksista ei esitetä, työhuonevähennyksenä myönnetään yleensä seuraavat määrät:
        1) niille, joille työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta ja jotka käyttävät työhuonetta pääansiotulonsa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi freelancer-toimittajille; 700 euroa/vuosi.
        2) niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulonsa tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi, kuten esimerkiksi eri oppilaitosten opettajille ja sivutoimisille isännöitsijöille tai komitean sihteereille, 350 euroa/vuosi.
        3) sekä niille, jotka käyttävät asuntoa satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, 175 euroa/vuosi."

        http://portal.vero.fi/public/default.aspx?uielementsize=2&nodeid=7853#Työhuonevähennys

        Jos ammatinharjoittaminen kotitoimistossa ei olisi mahdollista ja laillista, ei olisi mitään työhuonevähennyksiäkään. Lakimiehelle tämä on selvää, mutta tuskin "lakimiehelle".

        asia on näin, että ET SAA HARJOITTAA YRITYSTOIMINTAA vuokraamassasi asunnossa, mikäliu et saa siihen suostumusta asunnon omistajalta sekä hän hae hyväksyntää asunto-osakeyhtiön hallitukselta.
        Usko tai älä
        ala vaan yrittämään äläkä puhu kenellekään, lue näitä hienoja lakitekstejä ja kopio niitä sitten kun tullaan asioita peräämään.
        Lennät kuin telkkä pöntöstä ja lisäksi joudut pahimmassa tapauksessa maksamaan vielä kaikesta jälkikäteen.
        Kokeile, sitten sen huomaat.


      • lakimiehesikö kirjoitti:

        asia on näin, että ET SAA HARJOITTAA YRITYSTOIMINTAA vuokraamassasi asunnossa, mikäliu et saa siihen suostumusta asunnon omistajalta sekä hän hae hyväksyntää asunto-osakeyhtiön hallitukselta.
        Usko tai älä
        ala vaan yrittämään äläkä puhu kenellekään, lue näitä hienoja lakitekstejä ja kopio niitä sitten kun tullaan asioita peräämään.
        Lennät kuin telkkä pöntöstä ja lisäksi joudut pahimmassa tapauksessa maksamaan vielä kaikesta jälkikäteen.
        Kokeile, sitten sen huomaat.

        "jokatapauksessa" - siinäpä oiva perustelu. Mihinkään muuhun "lakimiehesikö" ei olekaan kyennyt.


      • pilkut
        yhtiökokousko kirjoitti:

        kuin edellisessä viestissä kerrottiin, eli jos joku alkaa tienaamaan asunnossaan rahaa ja asuu samalla siinä niin kyllä naapurien karvat nousee pystyyn. Harmia on tulossa sulle, usko tai älä. Kannattaa kuitenkin yrittää. parempi ehkä olis jos pystyisit ostamaan kyseisen asunnon itsellesi, ehkä sitten ottavat yhtiökokouksessa asian hieman vakavammin.

        Kinntoisa keskustelu. Monella yrittäjällä on töissää työntekijöitä jotka joko joutuvat, tai muuten kuitenkin tekevät osan yrityksen töistä, kodeissaan, ja joko heillä on varattuna tuohon erillinen soppi kotoaan, tai jopa kokonainen huone. Nykytyöt kun tehdään niin, että työntekijä hoitaa oman sarkansa paperihommatkin, ja ottaa tilauksia työpuhelimeen vastaan olinpaikastaan riippumatta, muina kuin vuosiloma-aikoinaan.
        Rikon ilmeisesti vuokralaisena itse jotain säännöstä, kun on pyöritettävä ta: n asioita kotoakin käsin.
        Mites tämä? Asun, mutta nimenomaan siinä käytössä koti on normaalin asumisen lisäksi että siellä tehdään työsuhteeseeni liittyviä asioita, ja säilytetään ajoittain työnantajan välineistöä, pitäen näin kotianio tukikohtana josta keikalle mennään.


    • Auris79

      Kerrostalo itsessään on yritys, nimikin sen jo kertoo: Oy = Osakeyhtiö

      Tämä yritys omistaa kaikki kiinteistössä sijaitsevat huoneistot. Niissä asuvat ihmiset ovat ostaneet hallintaoikeuden huoneistoon, huoneiston omistus ei missään vaiheessa siirry tältä yritykseltä henkilölle, kansan suussa tunnetaan nimellä taloyhtiö. Hallintaoikeuden oston myötä henkilöstä tulee yhtiön osakas huoneiston osakemäärää vastaavalla osuudella.

      Nyt jos tarkkoja ollaan niin jokainen asunnon hallintaoikeuden omistaja on täten yrittäjä mikäli osuus koko yhtiön osakekannasta on yli 15% joka on viranomaistaholta määritetty luku.

    • onnistuu se

      Osuin vanhaan keskusteluun, jonka asia oli aiheellinen mulle kolkyt vuotta sitten. Laki toki on voinut muuttua moneenkin kertaan näiden vuosien aikana. Ostin rivariosakkeen sillä mielellä, että yhdistän työn ja asumisen. Etsin asunnon nimenomaan sillä kriteerillä, että voin tehdä siinä töitä.
      Soittaessani isännöijälle, hän kielsi työntekoni kyseisessä asunnossa.
      En uskonut asiaa, koska tiesin, että monikin toiminimen haltija niin tekee, esim. hammaslääkärit, kirjanpitäjät, kosmetologit, kampaajat, joitakin mainitakseni.
      Otin asiasta selvää. Tällainen ratkaisu on joskus tehty Korkeimmassa oikeudessa: jos asunnosta yli 50% on asuin käytössä, sinne saa laittaa sellaisen firman, joka ei häiritse taloyhtiön muita asukkaita.

      • hankala änkyrä

        "jos asunnosta yli 50% on asuin käytössä, sinne saa laittaa sellaisen firman, joka ei häiritse taloyhtiön muita asukkaita. "

        Ja tuo "50% sääntö", jos sellaista on edes nix naxin postaamasta KKO:n ratkaisusta luettavissa, täysin kuollut kirjain (tai olematon itse keksitty "sääntö" - kyylät ovat hyviä keksimään omia sääntöjä toisille ihmisille) koska omassakin asuinkäytössä voi olla vaikka 10 asuntoa yhtäaikaa. Sen selvittäminen, missä asunnossa henkilö tosiasiallisesti aikaansa viettää, ei taas kuulu kenellekään. Mökilläkin saa asua ympäri vuoden kaavoituksesta riippumatta, sen kuin asuu vaan, ei sieltä kukaan tule pois hakemaan.

        Eräs tietämäni asianajotoimisto (2 AA:ta ja yksi avustava lakimies) toimii as.oy:n 3h k asunnossa ja aivan varmasti siellä mappien ja kopiokoneiden takana nurkassa ei kukaan asu kun kaikki huoneet on kalustettu toimistoiksi ja keittiö taukotilaksi. Voi olla että AA-toimiston häätäminen ei hallituksen kyyläkerholta onnistuisi ihan helpolla...


    • Ehdin jonkin aikaa sitten tyhjentää hyllystäni vanhat KKO:n vuosikirjat, mutta kaivoin vuoden 1974 selostukset ja tiedonannot esiin. Tapausselosteesta ilmenee, että huoneisto käsitti 2 h kk = 46 m2. Sen omistivat jakamattoman kuolinpesän osakkaat, joista eräs harjoitti hammaslääkärin ammattia toisessa huoneessa ja toisessa huoneessa asui hänen kotiapulaisensa. AsuntoOy oli päättänyt ottaa huoneiston hallintaansa, koska huoneisto sen mukaan oli otettu alkuperäisestä tarkoituksesta poikkeavaan käyttöön. Kuolinpesä moitti Asoy:n päätöstä RO:ssa.

      RO kumosi Asoy:n päätöksen perusteettomana. Huoneistoa ei ollut käytetty olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se oli aiottu. Asoy valitti ja HO jätti asian RO:n päätöksen lopputuloksen varaan. Kyseessä olevaa asuinhuoneistoksi tarkoitettua huoneistoa ei yksinomaan sillä perusteella, että sitä oli käytetty, paitsi asuntona, myös asunnonhaltijan hammaslääkärin ammatin harjoittamiseen, voitu katsoa käytetyn olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin huoneisto oli aiottu. KKO 3-2 äänin katsoi, ettei ollut syytä muuttaa HO:n tuomiota.

      Vähemmistö olisi hylännyt kanteen ja pysyttänyt yhtiökokouksen päätöksen, koska sen mukaan huoneistoa oli katsottava käytetyn oleellisesti muuhun kuin asumistarkoitukseen eikä rikkomusta ollut pidettävä vähäisenä. Vähemmistö perusteli ratkaisuaan sillä, että
      - olohuonetta keittokomeroineen, eteistä ynnä kph:ta mukavuuksineen, p-alaltaan yht. n. 34 m2, oli päivittäin n. klo 17:ään saakka käytetty hammaslääkärin vastaanottotarkoitukseen;
      - hammaslääkäri ei itse asunut huoneistossa;
      - toista asuinhuonetta oikeuksin käyttää kk:ta ja kph:ta vastaanoton päätyttyä oli käytetty hammaslääkärin kotiapulaisen asuntona.

      Kun siis ammatinharjoittaja itse asuu huoneistossa, se on koko muun kuin asiakkaiden vastaanottoon käytetyn ajan hänen asumiskäytössään. Jos AA vaikkapa ottaa asiakkaita vastaan olohuoneessaan ja hänellä on lisäksi olohuonetta pienempi makuuhuone, ei nähdäkseni ole mitään epäselvyyttä sen suhteen, että huoneisto on oleellisesti asumiskäytössä. Jos kysymys olisi yksiöstä, asia olisi ehkä tulkinnanvarainen.

      Mutta asua pitää - ja kotikuntalain mukaisesti myös olla kirjoilla ko. asunnossa. Käsityksesi, että AA-toimiston häätäminen kertomassasi tapauksessa ei hallituksen kyyläkerholta onnistuisi ihan helpolla, on kyllä virheellinen. Ei riitä, että aa sanoo huoneiston asunnokseen ostaneensa ja että se on hänen kakksos- tai kolmoisasuntonsa, jossa yöpyykin silloin tällöin, vaikka pääasiallisesti pitää majaa ykkösasunnossaan.

      Asia kun ei ole pelkästään Asoy:n hallituksen kyyläkerhon päätettävissä, vaan takapiruna on rakennusvalvontavirasto. Se valvoo, että huoneistoja käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti ja ilmiannosta tekee tarkastuksen. Se voi uhkasakon voimalla kehottaa Asoy:tä joko hakemaan huoneiston käyttötarkoituksen muutoksen tai ottamaan huoneiston asumiskäyttöön. Jos Asoy ei ensiksi mainittuun ryhdy (kun se saattaa olla melko toivotontakin), se antaa huoneiston haltijalle (osakkeenomistajalle) varoituksen ja kehoittaa tätä pikimmiten muuttamaan huoneiston asumiskäyttöön uhalla, että huoneisto otetaan yhtiön haltuun.

      Tällainen systemaattinen piilokonttorijahti käytiin pääkaupungissa parikymmentä vuotta sitten. Viime vuodet on ollut hiljaisempaa. Kertomasi tapaus on ilmiselvä piilokonttori, jos huoneiston kaavanmukainen käyttötarkoitus on asunto eikä toimisto.

    • hankala änkyrä

      Vertaapa tuota vanhaa 1970-luvun oikeustapausta uudempaan KKO:n ratkaisuun:

      http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1992/19920009

      Tässä casessa asuinhuoneiston omisti kunta ja kaksi perhepäivähoitajaa kävi siellä päivisin hoitamassa enimmillään 8 lasta. Ilmeisesti kukaan ei ole asunut asunnossa vaan sitä on käytetty pelkästään kunnallisena päiväkotina jossa kaksi henkilöä kävi työssä. Silti kaikki oikeusasteet totesivat ettei olennaisuuskynnys ole ylittynyt.

      "Mutta asua pitää - ja kotikuntalain mukaisesti myös olla kirjoilla ko. asunnossa. "

      Mitä tekemistä kotikuntalailla on tämän asian kanssa? Minusta rekisterissä olevalla merkinnällä on vain arvoa todisteena kun arvioidaan, onko asunto asuinkäytössä vai ei. Henkilöllä voi saman kunnankin alueella olla useita asuntoja omassa asumiskäytössään ja "kirjoilla" voi olla vain yhdessä kerrallaan. Tässä tapauksessa ei kotikuntalain pykälillä ole mitään käytännön merkitystä vaikka muuttoilmoituksen tekisikin siihen asuntoon jota käyttää vähiten. On lisäksi täysin tavanomaista että opiskelijat pitävät "kirjat" vanhempiensa kotikunnassa vaikka oleskelevat lukukausien ajan yliopistokaupungissa ja käyvät kotonaan maalla vain loma-aikoina. Samoin on täysin normaalia ja rutiininomaista viettää kesämökillään yli 3kk aikoja kerrallaan eikä kukaan tee koskaan mitään ilmoitusta maistraattiin tälläisestä tilapäisestä asumisesta. Osa kotikuntalain pykälistä on sellaisia että niitä voi jättää yksinkertaisesti noudattamatta ilman mitään seurauksia.

      "Se valvoo, että huoneistoja käytetään käyttötarkoituksen mukaisesti ja ilmiannosta tekee tarkastuksen."

      Milläs oikeudella ylipäätään rakennusvalvonta tulee sisään AA-toimistoon tarkistamaan sen tiloja? Taloyhtiön hallituskin saa pääsyn vain silloin kun se on välttämätöntä kiinteistön kunnossapidolle. AA-toimiston tapauksessa erilaisiin tarkastuksiin olisi syytä suhtautua tavallista torjuvammin koska tiloissa rutiininomaisesti säilytetään salassa pidettäviä aineistoja ja AA:lla on tapaohjeiden mukaan velvollisuus estää ylimääräisten kyylien pääsy toimistoon esimerkiksi turvalukolla, jos on odotettavissa että yleisavaimen haltijat käyvät siellä omin lupineen.

      "Tällainen systemaattinen piilokonttorijahti käytiin pääkaupungissa parikymmentä vuotta sitten. Viime vuodet on ollut hiljaisempaa."

      Tämä johtuneen siitä että yhteiskunta on muuttunut 1970-luvun alkuvuosista. Turhaa sääntelyä sääntelyn vuoksi on purettu muillakin elämänalueilla. Em. linkittämästäni KKO:n ratkaisusta huomataan että oikeus on pannut painoa sille, kuinka paljon käyttö oikeasti haittaa naapureita. Koska AA-toimisto aivan varmasti aiheuttaa vähemmän ääniä ja liikennettä ympäristöönsä kuin päiväkoti, pitäisin selvänä että sekin sallittaisiin em. ratkaisun perusteella.

    • KKO:1992:9
      Yhtiön toimialana oli sen yhtiöjärjestyksen mukaan omistaa ja hallita erästä Janakkalan kunnan Tervakosken kylässä olevaa määräalaa ja sillä olevaa asuinrakennusta. Huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta enin osa oli varattu osakkeenomistajille asuinhuoneistoiksi.

      Perustelu:
      "Järjestämällä huoneistossa päivähoitoa kerrotulla tavalla ja laajuudessa kunta ei ole käyttänyt huoneistoa oleellisesti muuhun kuin sen aiottuun eli yhtiöjärjestyksestä ilmenevään tarkoitukseen."

      Päivähoidon järjestämistä siis ei katsottu sen laatuiseksi huoneiston käyttämiseksi, joka olisi oleellisesti poikennut yhtiöjärjestyksessä ilmenevästä asuntotarkoituksesta.

      Mutta asianajotoimisto eli toimistokäyttö ylipäänsä on uskoakseni eri asemassa. Jos koko kolmen huoneen huoneisto on selvästi kalustettu toimistoksi, sitä millään ilveellä ei voi tulkita asunnoksi, millaiseksi se (ilmeisesti) yhtiöjärjestyksessä on tarkoitettu. Poikkeama yhtiöjärjestyksessä määritellystä tarkoituksesta on silloin oleellinen.

      Kotikuntalaillakin on merkityksensä. Kun henkilö (asianajaja) on kirjoilla (kuten hänen tulee olla tilapäisasumusta, kuten opikelijoilla, lukuunottamatta) siinä asunnossa, missä hän vakinaisesti oikeasti asuu, hän on heikoilla selittäessään, että hän sen lisäksi asuu muuallakin eli AA-toimistoksi sisustetussa ja sellaiseksi kyltein osoitetussa huoneistossa.

      >>Milläs oikeudella ylipäätään rakennusvalvonta tulee sisään AA-toimistoon tarkistamaan sen tiloja?

      • Vielä tominnasta aiheutuvan haitan/häiriön merkityksestä:

        >>Em. linkittämästäni KKO:n ratkaisusta huomataan että oikeus on pannut painoa sille, kuinka paljon käyttö oikeasti haittaa naapureita. Koska AA-toimisto aivan varmasti aiheuttaa vähemmän ääniä ja liikennettä ympäristöönsä kuin päiväkoti, pitäisin selvänä että sekin sallittaisiin em. ratkaisun perusteella.


      • hankala änkyrä

        "Ihan sillä oikeudella kuin kuka tahansa kadun mies: soittaa ovikelloa ja astuu sisään. Sillä tavalla ne tulivat 1990-luvun lopulla ja sillä tavalla ne voivat tulla vastakin."

        Entä sitten kun heitä ei päästetä sisään vaan käsketään poistumaan? Ei TV-lupatarkastajaakaan (silloin kun tätä turhista turhinta ammattikuntaa vielä oli) tarvinnut sisälle asti päästää.

        "Kun ne pääsevät sisään, ne kyllä näkevät yhdellä silmäyksellä, onko kysymyksessä toimisto"

        Minusta rakennusvalvonta ylittää toimivaltuutensa jos se rupeaa asunnon kalustuksen perusteella arvioimaan sen käyttötarkoitusta. Asuntonsa saa tietääkseni sisustaa siten kuin itse haluaa tai sitä voi vaikka käyttää vanhojen huonekalujen varastona ja siinä on taas verorahat työssään jos virkamiestä tarvitaan tarkastamaan, onko siellä juuri ne asumiseen sopivat sänky ja keittiön pöytä paikoillaan. Huumeveikkojen käyttämissä asunnoissa kalustus voi olla hyvinkin vajavainen. Asunnossaan saa asua vaikka lattialla nukkumalla ja samalla varastoida toimistotarvikkeita huoneet täyteen. Itsellänikin oli kotitoimistokäytössä yksi huone hyvin konttorimaiseksi kalustettu ja olohuoneen nurkassa pitkään varastokasa jossa ammattielektroniikkaa, työkaluja ja tietokoneita jotka eivät muualle mahtuneet. Tälläinen ihmisten sisustuksen kyttääminen lienee ollut tavallista 1970-luvun Kekkoslovakian oloissa niin kuin muissakin itä-blokin maissa, nykyisin siitä onneksi ollaan pääsemässä eroon.

        "Mistäs tiedät, etteikö näin olisi kertomassasi tapauksessakin tehty? "

        Ei ole katutasossa vaan ylempänä taloa ja vieressä näyttäisi olevan nimikylteistä päätellen asuntoja. Kuulin AA:lta itseltään että he toimivat asunnossa, ei liiketilassa, kun ihmettelin toimintaa normaalissa kerrostalossa. Ilmeisesti AA-liiton tekemässä toimiston tarkastuksessa ei kuitenkaan tarkasteta, millä oikeusperusteella AA-toimisto pitää hallussaan omia toimitilojaan ja mitä yhtiöjärjestykseen on kirjoitettu. Ei ole edes vasta-alkajien operoima uusi toimisto.


    • >>Entä sitten kun heitä ei päästetä sisään vaan käsketään poistumaan? Ei TV-lupatarkastajaakaan (silloin kun tätä turhista turhinta ammattikuntaa vielä oli) tarvinnut sisälle asti päästää.>Minusta rakennusvalvonta ylittää toimivaltuutensa jos se rupeaa asunnon kalustuksen perusteella arvioimaan sen käyttötarkoitusta. // Tälläinen ihmisten sisustuksen kyttääminen lienee ollut tavallista 1970-luvun Kekkoslovakian oloissa

    • rebecca1

      Entä asunto joka on muutettu vuosia sitten toimistoksi ja nyt olen halukas ostamaan sen ja muuttamaan takaisin asunnoksi. Ymmärsin että yhtiökokouksessa tarvitsen 2/3 suostumuksen asiaan...mutta entä ellen saa sitä, onko asia sitten selvä ja sen oltava toimista for ever?

    • Voinet ostaa huoneiston ehdollisesti, joko siten, että lopullinen kauppa tehdään vasta, kun käyttötarkoituksen muutos on (yhtiössä ja rakennusvalvontavirastossa) hyväksytty tai siten, että kauppa puretaan, jos käyttötarkoituksen muutos ei mene läpi. Muutosasian hoitaa se, joka tuossa vaiheessa on kyseisten osakkeiden omistaja. Muodollisesti hakijana, sen jälkeen kun muutos on yhtiökokouksessa hyväksytty, on asunto-osakeyhtiö.

      Nykyinen trendi on, että toimistoiksi muutettuja asuntoja palautetaan asunnoiksi, joten eiköhän käyttötarkoituksen muuttaminen onnistune. Yhtiön osakkailla ei luulisi olevan mitään sitä vastaan - ainakaan, jos ko. huoneiston vastike muutoksen johdosta ei laske ja vastaavasti nosta muiden huoneistojen vastikkeita. Jos näin käy, muuttamiseen tarvitaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus.

    • mies1968

      Koko kommenttiketju on hilpeä. Kuinka monen päätoimisen kirjailijan uskotte joutuneen syytteeseen tai taivasalle siksi, että hän tekee päätoimista työskentelyään asunnossaan jossa myös asuu? Kuinka monen hierojan? Entäpä psykiatrin tai lakimiehen?

      Aivan oikein. Syynä on jo aikaisemmin ilmoitettu: kun työtä ei tee, on asunto 100% asuinkäytössä. Koko asunnon lattiapinta-alaa pitäisi käyttää sataprosenttisesti ja 12 tuntia päivässä liiketoimintaan viikon jokaisena päivänä, ennen kuin asunnon käyttötarkoitus nytkähtää pääasiallisen liiketoiminnan puolelle muuttuu.

      Itse olen tehnyt päätoimista työtä IT-alalla kotoani vuodesta 1988. Tähän ajanjaksoon on osunut niin putkiremonttia. isännöitsijän vierailua johtuen kateellisen naapurin tekemästä valituksesta kuin verotarkastustakin. Eikä kenellekään jää epäselväksi yhden asunnon huoneista olevan työhuone: sen seinät ovat nimittäin valkotaulujen peitossa ja hyllyt mappeja täynnä. Löytyy myös konttorikalusteiden lisäksi sohva ja pöytä, asiakastilanteita varten. Asunnon ovessa on nimeni lisäksi osakeyhtiön nimi.

      Summa summarum: liiketoimintaa saa tehdä asunnon työhuoneessa aivan rauhassa, kunhan siitä ei ole häiriötä muille, lain vaatimukset täyttyvät ja pääasiallisesti huoneistossa kuitenkin asutaan.

    • Kun tätä keskustelua seuraa omasta asunnosta, missä myös toiminimi toimii, en voi olla ihmettelemättä käsityksiä siitä, ettei omassa kodissaan voisi asua ja tehdä siellä myös töitä omaan laskuunsa. Että joku isoveli tulisi ja kantaisi tavarat kadulle sen vuoksi.

      Eräiden käsityksien mukaan olisi ilmeisesti esimerkiksi kirjailijan vuokrattava itselleen liikehuoneisto, että voisi kirjoittaa kirjan ja lähettää sen kustantajalle.

      Luonnollisestikaan kerrostaloasuinhuoneistossa ei voi harjoittaa toimintaa, mikä on oleellisesti erilaista kuin se, mihin huoneisto on tarkoitettu. Toisin sanoen kerrostaloasuntoa ei ole tarkoitettu esimerkiksi maatalouden taikka koneteollisuuden tuotantotoimintaan. Oleellisen käyttötarkoituksen mittarina on pitkälti toiminnan aiheuttama häiriö asuinyhteisölle. Tällöin esimerkiksi asuinhuoneiston käyttäminen säännölliseen majoitustoimintaan on sen käyttämistä oleellisesti muuhun toimintaan kuin asumiseen, vaikka majoittuminen onkin käytännössä asumista.

      Sen sijaan asuinhuoneistoaan voi käyttää vaikkapa pornovideoiden editoimiseen ja maailmanlaajuiseen levittämiseen sähköisesti, sillä siitä ei aiheudu muille asukkaille mitään häiriötä.

      On eriasia, jos asoy haluaa muuttaa jonkun huoneiston käyttötarkoituksen liikehuoneistoksi. Siihen vaadittaneen yhtiökokouksen päätöksen jälkeen vielä lupaa kaupungilta tai ainakin ilmoitus sille. Tämä siksi, ettei asuinhuoneistoa ja esimerkiksi valintamyymälää koske aivan samanlaiset rakenteelliset säännöt.

    • epätietoineniisalmesta

      Meillä rivitalossa naapuri kekkasi ruveta AirBNB-vuokrausta harrastamaan ja jälki on sen mukaista. Porukkaa tulee ja menee ovet läikyen kuin paremmassakin hotellissa konsanaan. Jytinä seinämme takana on melkoinen. Taloyhtiö ei ole toistaiseksi puuttunut asiaan millään tavalla. Joku oli tuossa edellä sitä mieltä, että yritystoiminnasta on tehtävä "vaaditut ilmoitukset ja maksettava vaaditut maksut". Uskallan eppäillä, ettei ko. tapauksesta ole ilmoitettu mihinkään rekisteriin sen enempää kuin verottajallekaan. Rohkeninsinkohan kysäistä asiasta vaikkapa yhtiökokouksessa vai mitä teen?

    • Anonyymi

      vuokralla oleva joka on asunnossa yrittäjä tee ilmoitus taloyhtiön isännöitsijälle taloyhtiön hallitus päättää jatkot onhan se ilmiselvää että rafiikkia siitä tulee kun asiakkaat tulevat ja menevät hissinkäyttö vie sähköä sen takia kiitos ei meidän taloyhtiöön yrityksiä kiitos

    • Anonyymi

      Saako Hason asunnossa olla yritystoimintaa

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      62
      3862
    2. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      49
      3020
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      131
      2951
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      372
      2021
    5. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      73
      1152
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      10
      1151
    7. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      210
      1146
    8. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      27
      969
    9. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      47
      941
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      109
      940
    Aihe