Olen 20-vuotias nainen, enkä ole koskaan seurustellut.
Olen tutustunut muutamiin miehiin ja he ovat osoittaneet kiinnostustaan minua kohtaan, mutta yhtäkkiä on tapahtunut jotain, mikä on laskenut heidän kiinnostuksensa nollaan. En oikeastaan edes tiedä mikä. Parin tapaamiskerran jälkeen mies on yleensä kertonut, että on kiinnostunut minusta seurustelumielessä (olen ohjaillut kysymystä siihen suuntaan), mutta kun tapaamisia on ollut noin kymmenen, miehet ovat olemuksellaan tai suoraan kertoneet, että haluaakin pitää minut vain kaverina. Seksiin tai suuteluun asti emme koskaan siis ole edenneet (mutta toisaalta en usko, että nämä tekijät olisivat johtaneet kiinnostuksen lopahtamiseen; miehet eivät ole tehneet minkäänlaista aloitetta suuteluun, pussailuun saati sitten seksiin). Tämä sama "kaava" on siis tapahtunut ainakin viisi kertaa.
Olen nätti ja itsetuntonikin on ihan kohdillaan , mutta missä on vika? Luonteessaniko vai paljastanko itsestäni jotain liikaa? Vai enkö vain ole tavannut vielä sitä oikeaa? Olisiko jollain vastaavia kokemuksia?
Tuntuu lähinnä jo typerältä edes tutustua kehenkään mieheen enemmän kuin kaverina, jos aina toistuu sama tarina.
Olen tutustunut muutamiin miehiin ja he ovat osoittaneet kiinnostustaan minua kohtaan, mutta yhtäkkiä on tapahtunut jotain, mikä on laskenut heidän kiinnostuksensa nollaan. En oikeastaan edes tiedä mikä. Parin tapaamiskerran jälkeen mies on yleensä kertonut, että on kiinnostunut minusta seurustelumielessä (olen ohjaillut kysymystä siihen suuntaan), mutta kun tapaamisia on ollut noin kymmenen, miehet ovat olemuksellaan tai suoraan kertoneet, että haluaakin pitää minut vain kaverina. Seksiin tai suuteluun asti emme koskaan siis ole edenneet (mutta toisaalta en usko, että nämä tekijät olisivat johtaneet kiinnostuksen lopahtamiseen; miehet eivät ole tehneet minkäänlaista aloitetta suuteluun, pussailuun saati sitten seksiin). Tämä sama "kaava" on siis tapahtunut ainakin viisi kertaa.
Olen nätti ja itsetuntonikin on ihan kohdillaan , mutta missä on vika? Luonteessaniko vai paljastanko itsestäni jotain liikaa? Vai enkö vain ole tavannut vielä sitä oikeaa? Olisiko jollain vastaavia kokemuksia?
Tuntuu lähinnä jo typerältä edes tutustua kehenkään mieheen enemmän kuin kaverina, jos aina toistuu sama tarina.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minkäs ikäisiä olet tavannut? Kenties he ovat vielä myös kokemattomia ja liian ujoja. Itse teen aloitteen seksiin aina ensimmäisillä tapaamiskerroilla jos nainen on nätti, ennenkuin on edes puhetta mistään vakavemmasta suhteesta. Toista kertaa en edes tapaa, jossei ensimmäisellä kerralla ole edennyt vähintään suuteluun.
Tällä perusteella sanoisin että senkus jatkat deittailua, eiköhän vielä löydy joku joka haluaa sut. Mutta en kyllä suosittelisi pidempää deittailua jossei ne äijät tee minkäänlaisia aloitteita
Et ole suudellyt vielä edes kymmensilläkään treffeillä? Kyllä tuo ainakin minusta on liian hidas tahti, varsinkin jos tavoitteena on jossain vaiheessa siirtyä siitä treffailusta ihan oikeaan tapailuun ja seurusteluun.
Vaikka itse olen melko ujo naisten kanssa ja todella hidas tekemään aloitetta suuteluun, niin kyllä minäkin tuollaisen käytöksen (10 treffikeraa ilman suutelua) siten ettei nainen ole kiinnostut mistään kahvittelua vakavammasta. Toki itse olisin pyrkinyt tekemään edes jonkinmoista lähestymisyritystä siinä 3-5 treffien aikana, vaikka ujo ja hidas liikkeissänikin olen.
"Et ole suudellyt vielä edes kymmensilläkään treffeillä? Kyllä tuo ainakin minusta on liian hidas tahti, varsinkin jos tavoitteena on jossain vaiheessa siirtyä siitä treffailusta ihan oikeaan tapailuun ja seurusteluun. "
Bulshit. Sitä on turha murehtia, monensillako treffeilla pussailee. Pussailee silloin, kun siltä tuntuu. Pussailu nyt ei ole mikään parisuhdekelpoisuuden tai edetenemisen mitta. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa, kunhan vain molemmat ovat riittävän kiinnostuneita. Mun mielestä oleellisempaan on mm. yhdessä tekeminen ja kiinnostuksen osoittaminen. Jälkimmäiseen riittää myös ihan pienet eleet ilman mitään sen suurempaa.
Testaa vaan ajan kanssa. Hyvät pojat ei pyri pöksyihin ennen avioliittoa.
Sinä tunnut nuorena ihmisenä myös miettivän ehkä liian paljon sitä, kelpaisitko itse kenelle tahansa miehelle suhteessa siihen, että pyrkisit saamaan mahdollisimman tarkasti selkoa kunkin miehen luonteesta, jotta voisit valita sen oikean. Anna väärien kulkea vain ohi ja löytää kenties aikanaan sopivat vastakappaleensa. Ei sellaisen vuoksi kannata itsentuntoa menettää.