Sanotaan että Mielckin sinfoniaa leimaa Brahmslainen retoriikka vaikka Bruch piti Mielckiä lahjakkaimpana oppilaanaan ja näin ollen niin muodoin voidaan olettaa myös opettajan hengentuotteilla ja tyylipyrkimyksillä saksalaisen täysromantiikan puitteissa olleen vaikutusta nuoren miehen sävelkieleen ja myös alluusioita wagneriin tristaniin johdannossa on kuultavissa.
Eräät kriitikot mielsivät hänen sävelkielensä konservatiiviseksi ja sovinnaiseksi kun toiset pitivät hänen sinfoniaansa straussiin nähden suorastaan edistyksellisenä teoksena vaikka sitä vaivaa tietty raskasmielisyys kun taas finaalissa olen kuulevinani rachmaninovin vaikutusta.
joka tapauksessa on ilmeistä ettei vielä 20 vuoden ikäisen säveltäjän persoonallinen tyyli ole voinut puhjeta täyteen kukkaansa eivätkä hänen tyylilliset esikuvansa ole lähtöisin wagnerilais-lisztiläisen kompleksisen kromatiikan tyylillisideaalisesta tai ankaran polyfonisesta pedagogisesta maaperästä kuten melartinin 1. sinfonian, kylläkin jo kokeneemman 27 vuotiaan musiikkiopiston rehtorin martin wegeliuksen suosikkioppilaan, muotokieli, jonka tematiikka on ilmeistä sukua brucknerille kaksoipisterytmeineen, puhtaine kvintteineen, kvartteineen ja oktaaveine ja muoto mahlerin perua osien välisine temaattisine viittauksine johtoaihetekniikan ja vapaasti sonaattimuotoon pohjautuvassa muodonkäsittelyssä jossa intohimon leiskunta heijastelee nuoren neron halusta leiskauttaa orkestrointitaidon ja polyfonisen taidon kieliään intohimoisessa kromaattisessa satsissaan. tämä musiikki joka alkaa sointurepetitioilla c-mollissa tekee vaikutuksen monipolvisella ja tekstuuriltaan monikerroksisen pääteemansa kehittelyn rautaisen teräksisyytensä ansiosta.
Suolahden sinfonia piccola on erityisesti nuoriso-orkestereiden ohjelmistoa.
Ihmettelen vain kovasti miksi yleisradion kaltainen musiikki.-instituutio kymmenien tuhansien äänitteiden levystöllään ei kykene monipuolisempaan ja kattavampaan suomalaisen säveltaideaarteiston esittelyyn samojen säveltäjien ja teosten pyöriessä kanavalla. Ehkä on niin että jonkin työn tekeminen sinänsä vie energiaa syvällisemmältä keskittymiseltä jonkin kokonaisuuden käsittelemiseen ja ymmärtämisen pyrkimiseen ja siitä tulee rutiinia johon ei tarvita tietokyvyn ylijäämää tai ajattelun energiaa voidakseen sitä selittää tuntiessaan sen koskevan itseään.joka on suuren tunnusmerkki, kun pientä on kaikki persoonalliseen puuhassteluun tähdätty toiminta koska sen askarruttamata tiedoitsee itsensä häviävän pienessä osassaan. suuri tiedoitsee itsensä kaikessa ja yleisesti.
Eräät kriitikot mielsivät hänen sävelkielensä konservatiiviseksi ja sovinnaiseksi kun toiset pitivät hänen sinfoniaansa straussiin nähden suorastaan edistyksellisenä teoksena vaikka sitä vaivaa tietty raskasmielisyys kun taas finaalissa olen kuulevinani rachmaninovin vaikutusta.
joka tapauksessa on ilmeistä ettei vielä 20 vuoden ikäisen säveltäjän persoonallinen tyyli ole voinut puhjeta täyteen kukkaansa eivätkä hänen tyylilliset esikuvansa ole lähtöisin wagnerilais-lisztiläisen kompleksisen kromatiikan tyylillisideaalisesta tai ankaran polyfonisesta pedagogisesta maaperästä kuten melartinin 1. sinfonian, kylläkin jo kokeneemman 27 vuotiaan musiikkiopiston rehtorin martin wegeliuksen suosikkioppilaan, muotokieli, jonka tematiikka on ilmeistä sukua brucknerille kaksoipisterytmeineen, puhtaine kvintteineen, kvartteineen ja oktaaveine ja muoto mahlerin perua osien välisine temaattisine viittauksine johtoaihetekniikan ja vapaasti sonaattimuotoon pohjautuvassa muodonkäsittelyssä jossa intohimon leiskunta heijastelee nuoren neron halusta leiskauttaa orkestrointitaidon ja polyfonisen taidon kieliään intohimoisessa kromaattisessa satsissaan. tämä musiikki joka alkaa sointurepetitioilla c-mollissa tekee vaikutuksen monipolvisella ja tekstuuriltaan monikerroksisen pääteemansa kehittelyn rautaisen teräksisyytensä ansiosta.
Suolahden sinfonia piccola on erityisesti nuoriso-orkestereiden ohjelmistoa.
Ihmettelen vain kovasti miksi yleisradion kaltainen musiikki.-instituutio kymmenien tuhansien äänitteiden levystöllään ei kykene monipuolisempaan ja kattavampaan suomalaisen säveltaideaarteiston esittelyyn samojen säveltäjien ja teosten pyöriessä kanavalla. Ehkä on niin että jonkin työn tekeminen sinänsä vie energiaa syvällisemmältä keskittymiseltä jonkin kokonaisuuden käsittelemiseen ja ymmärtämisen pyrkimiseen ja siitä tulee rutiinia johon ei tarvita tietokyvyn ylijäämää tai ajattelun energiaa voidakseen sitä selittää tuntiessaan sen koskevan itseään.joka on suuren tunnusmerkki, kun pientä on kaikki persoonalliseen puuhassteluun tähdätty toiminta koska sen askarruttamata tiedoitsee itsensä häviävän pienessä osassaan. suuri tiedoitsee itsensä kaikessa ja yleisesti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On tosi, että Mielck ehti tuskin löytää vielä täysin omaa persoonallista tyyliään. Tuskin vielä itseäänkään.
Hänen sinfoniansa on kuitenkin kiistaton osoitus huikeasta lahjakkuudesta. Sinfonia on rakenteellisesti hämmästyttävän hallittu, 40 minuuttia täyttä asiaa. Finaalissa soi tuttu koraali "Kas kirkas nyt kointähtönen".
sukujuuriltaan saksalaisen Mielckin maine kuitenkin perustuu ihmelapsitähteydelle, josta haaveilu ja unelmointi aateloi unelmoijan kohteen sädekehällä, joka tuskin löytää muuta ilmausta kuin nuoruuden jumaloinnin ja palvonnan ideaalin enteellisenä aavistuksena: "hänestä olisi voinut tulla jotakin suurta", kuin mitä myöhemmin lunaastetut lupaukset ja niiden mukanaan tuomien teosten taiteellinen arvo ja merkitys sinällään edellyttäisivät tai olisivat edellyttäneet joilla kypsiin taiteellisiin saavutuksiin ja täyttymykseen yltäneet unohdetut säveltäjämme niittivät laakeriseppeleensä sikäli kuin kukaan edes huomasi heidän olemassaoloaan ja taiteellista luomistyötään.
Ulkomailla urantekeminen kun ei nähtävästi sopinut tuonaikuiseen taiteilijaimagoon yhtä hyvin kuin nykyoloissa. ja ehkä siksi monen kohtaloksi tuli leimautuminen epöäisänmaallisiksi. epäajanmukaisuus ja anakronismi olivat toisessa ääripäässä taiteiljan unohdukseen johtavien tekijöiden joukossa.Oli sangen muodikasta olla avantgardisti sotien jälkeisenä aikana.
On kuitenkin sinänsä kunnioitettavaa reseptiohistoriallisesti että hänen maineensda ei perustunut pianonsoitonopiskelijoiden ja harrastajien suosimaan helppotajuiseen ohjelmistoon vaan taiteellisesti kunnianhimoisiin laajamittaisiin orkesteriteoksiin.
YLELtä vois koota vaikka kuinka monta levyllistä upeaa musiikkia. Melartinin pianoteosten kanssahan näin tehtiin jokunen vuosi sitten. Myös Toivo Kuulan tuotanto on kokonaisuudessaan nauhoitettuna YLELlä
Löytäisinkö kauan kaipaamiani saikkolan 10 sinfoniaa ja 12 sinfoniettaa ym. kuoro-ja orkesteriteoksia, tuukkasen 6 sinfoniaa ym., furuhjelmin sinfonioista lähtien ? melartinin pianomusiikkia 2 cd-levyllistä hyllyssäni ja 6 sinfoniaa. Patriaa, unikuvaa ja siikajokea kaivataan ym.
tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta fougstedtin syntymästä joten eiköhän hänenkin vapaatonaalisia ja alun dodekafonisia, tonaalisuuteen ankkuroituneita orkesteriteoksia olisi kuultavissa.