1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää?
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa?
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten?
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin?
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia?
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa?
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten?
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin?
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia?
Vastaukset 22
Vanhimmat
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää? juu olen
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa? olen kyllä, en kerro
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten? kyllä on
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin?ei ole, äitini ei mmärrä ujoutta
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia?pääseekö siitä eroon???? kaikkee ne saksalaiset keksiikin
ikävää, jos vanhemmat eivät ymmärrä lapsen ujoutta. Tavallaan eivät silloin ymmärrä koko lastakaan.
ei monikaan ihminen tiedä, oon sen niin hyvin salannut jo lapsesta asti.
kahvikuppineuroosi on väärä ilmasu mulle enkä tiedä onko sille mitään ilmasua, mut mun kaula alkaa vääntymään ollessani ison yleisön edessä, muistutan hiihtävää harri kirvesniemeä :) vaik kui yrittää kaulan suoristaa niin silti se vääntyy takaisin vinoon.
http://modersmal.skolutveckling.se/finska/mirjan/kirvesniemi.jpg
noi ku tuos kuvassa
noita on monilla muillakin, muttei niitä välttämättä muut tajuu, jos ei tunne ihmistä hyvin. Onneksi sitä harvoin itse näkee omaa esiintymistään (esim. videolta) niin on autuaan tietämätön kaikista maneereista, mitä on.
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää?
En oikeestaan, mutta joskus, kun on joutunut esitelmöimään ventovieraille ihmisille, niin kyllä paskaa jauhaisin, jos väittäisin, ettekö olisi ollut perhosia vatsassa.
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa?
En.
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten?
Joo joskus yksi ensirakkaus jäi välistä, kun en uskaltanut, vaikka tyttö koitti ottaa kontaktia.
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin?
Ei sisarukseni ovat yltiösosiaalisia.
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia?
Kokemus tuo varmuutta.
1. on haitannut elämää teini-iässä. Se vaikutti siihen, että alettiin kiusata koulussa, kun muutenkin olin uusi tulokas, vähän eri tyylinen kuin muut enkä osannut puolustautua. Työelämässä se on vaikuttanut siten, etten osaa (tai halua osata) markkinoida itseäni kunnolla. Inhoan tilanteita, jolloin pitäisi tyrkyttäytyä sosiaalisissa tilanteissa ja yrittää verkostautua. Olen kuitenkin hyväksynyt itseni tällaisena, enkä haikaile niiden "tyrkky"hommien perään. Olen kuitenkin saanut oman alan töitä osaamiseni perusteella riittävästi.
2. Joskus opiskeluaikana kun olin juuri eronnut poikaystävästäni, ja vähän heikoilla muutenkin, olin hiukan ihastunut opskelukaveriini ja olisi pitänyt keskutella lunkisti vielä joidenkin taiteilijaprofessorien kanssa, aloin jännittää koulun kahvipöytätilanteita. Jonkin aikaa kärsin ongelmasta, sitten se meni ohi. Asiaa helpotti se, kun huomasi, että yllättävän monet ihmiset jännittävät.
3. Joo. Varmaan sillä lailla, että olen aina ollut aktiivinen, jos elämäntilanne on ollut sellainen, että seuraa olen kaivannut. Jotenkin itseluottamus ei ole riittänyt siihen, että olisin odottanut että joku ihastus tulee mulle juttelemaan. Tulta päin-tyyppisesti olen mennyt juttelemaan ja ennakko-odotus on aina ollut pakit.
Pakit eivät olekaan sen takia kauheasti hätkähdyttäneet, jos niitä on tullut ("pitihän se arvata"). Ja ujouden takia ravintoloissa olen enempi tutustunut seurustelukumppaneihin (alkoholia sopivasti loiventamassa tunnemyrskyjä)
4. Mun vanhemmat ovat molemmat olleet (ja ovat) aika ujoja, eivät mitään seurapiiri-ihmisiä sillä lailla. Tykkäävät ujoista ihmisistä luullakseni enemmän kuin päällepäsmäreistä.
5. En tiedä, tarviiko siitä kokonaan päästäkään eroon, se on ihan hyvä luonteenpiirre, jos ei haittaa elämää. Varovaisuus on joskus hyvästä. Mutta jos se haittaa elämää, niin siihen on monenlaisia tapoja. Astettain pitää karaista itseä menemään pelottaviin tilanteisiin, mm.
Onko ujon vastakohta automaattisesti päällepäsmäri?
sanavalinta ehkä. Tarkoitan, että jos vanhemmillani on kylässä verkkaisesti haastava naapurin lypsytilan isäntä, jolla kestää varsinaisen sanottavan sanominen kohtuullisen kauan ehkä ujouttaankin eikä pelkästään verkkaisuuttaan, niin vanhempani tulevat paremmin juttuun hänen kanssaan kuin vaikkapa Pokka pitää- sarjan tyyppisen Hyacintin kanssa, eli tällaisen päällekäyvän yltiösosiaalisen hösääjän kanssa :D
http://www.youtube.com/watch?v=4hgMxs3SkYw&feature=related
päällepäsmärin viittaan
Se aiheuttaa joskus pahoja väärinkäsityksiäkin, kun itse ei ujouttaan yleensä käyttäydy niin.
Siis ujo olisi päällepäsmäri(tässä tapauksessa sosiaalinen ja puhelias)?
ihmiset alkavat ujouttaan puhumaan suuna päänä kaikenlaista mitä mieleen juolahtaa. Tavallaan tappaakseen sen ujouden tai jotain.
Ei pidä sekoittaa ujoutta ja huonoa itsetuntoa. Ujous on synnynnäinen perustemperamentti, jonka omaavat ihmiset suhtautuvat varauksella kaikkeen. Huono itsetunto taas on sitä, että miettii jatkuvasti, mitä muut ajattelevat ja ajattelee olevansa huonompi kuin muut.
vaan se perustuu tietoon niin mitä sit????
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää? Vähän ja harvoin.
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa? En. Minulla ei koskaan ole ollut vieraiden ihmisten- tai herranpelkoa.
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten? Eipä juuri. Jos olisi pöhöttyneempi itsetunto, niin olisihan sitä varmaan tullut saatua muutamat ylimääräiset pakit joltain keskivertoa paremmannäköiseltä pirkolta.
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin? Ei, vanhempani ja sisareni ovat vielä sosiaalisempia kuin minä. Miksi ujoihin ihmisiin pitäisi suhtautua jotenkin eri tavalla kuin sosiaalisempiin?
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia? Kokemuksen kautta. Sadas puhe ihmisjoukon edessä ei enää jännitä yhtä paljon kuin ensimmäinen. Siedätyshoitoa siis.
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää? ~ kyllä, aika rajustikin.
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa? ~ En
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten? ~ kyllä, moninkin tavoin.
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin? ~ En tiedä.
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia? ~ kunnon kännit auttaa aina!
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää? - Joo, todellakin on jäänyt kymmenkunta naista kokematta sen takia. Teininä haittasi joskus elämää.
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa? - En ole ikinä.
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten? - Johan se tuossa yllä tuli mainittua ja käytännössä niin, että ei ole uskaltanut kovin suorasukaisesti antaa vastausta, tai tehdä aloitetta. Baarissa olen torjunut varmaan kymmeniä naisia sen takia.
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin? - No ehkä joku on hieman kärsinyt, mutta kukaan, edes minä(nykyään) ei olla todella ujoja.
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia? - Ajan kanssa, positiiviset ihmiskokemukset, itsetutkiskelu ja hetkellisesti alkoholi.
Noihin kehtaa vastata.
:)
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää? En ole
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa? En ole
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten? Ei ole vaikuttanut
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin? Ei ole ujoja sukulaisia
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia? En pysty asennoitumaan toisen henkilön asemaan tässä, koska ei ole omaa kokemusta ujoudesta. Olisiko pienillä harjoituksilla apua, harjoitellaan näitä jännittäviä tilanteita pienin harppauksin, mitkä saavat aikaa tilanteita missä ujous iskee. Jos sen kokee häiritseväksi. ujous on luonteenpiirre, ei sairaus.
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää?
-vain silloin, kun olen hereillä. Unessa olen aina ties mikä sankari
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa?
- vain silloin, kun joudun pitämään puheen ja tuore vaimo, jonka ei pitänyt tulla raskaaksi kertoo odottavan viitosia. Hetkinen, jos harrastamme kerran seksiä, miten yhdellä rykäyksellä voi tulla viisi lasta?
Ketähän ne neljä muuta isää on?
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten?
- vain silloin, kun tapaan ihastuttavan naisen, joka haluaa kanssani naimisiin
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin?
- en minä tiedä, isä oli juoppo, äiti uskovainen, sisko tosi kaunis nainen, mnutta huora... eiku tuo oli Popedaa
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia?
- viimeistään haudassa, missä maataan kaiketi hiljaa paikallaan
Hyvää perjantai-illan jatkoa
1. Oletko koskaan elämässänne kärsineet ujoudesta, niin että se olisi haitannut elämää?
-En.
2. Oletko koskaan kärsinyt kahvikuppineuroosista? Jos, minkälaisessa tilanteessa?
-En
3. Onko ujous vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseesi vastakkaisen sukupuolen kanssa? Jos niin, miten?
-Joo, olen aika kyvytön tekeen itteeni ja ihastustani ilmi kohteelle. Selvempiä seurauksia on ettei ole sitten ihastuksien kanssa päässyt edes alkuun ja ylipäätänsäkkin miessaldo on aika pieni. Tosin mä kyllä skippailen huomattavasti enemmän tarjokkaita, joten voipi saldon pienuuden syy olla siinä.
4. Ovatko vanhempasi tai sisaruksesi kärsineet ujoudesta? Miten he ovat suhtautuneet ujoihin ihmisiin?
-Ei mun mielestä enkä muista mitään poikkeavaa.. en edes muista seuranneeni miten he käyttäytyy ujoja kohtaan. Samalla tavalla kuin muitakin?
5. miten ujoudesta pääsee eroon? Kokemuksia?
-Se on sen verran perusluonteessa että tuskin kokonaan eroon pääsee mutta lieventyä kylläkin. Ratikan tarjoamaa siedätyshoitoa tarjoan minäkin.
1. enpä erityisemmin
2. en
3. jaa, liekö sit joskus jotain arkuutta ollu.
4. ei
5. rohkaistumalla.