Eräs lapsuuden ystäväni on nyt kolmen kuluneen vuoden aikana käyttäytynyt todella tökerösti, suoraan sanoen. Kun jotain sovitaan, niin yleensä hän lupaa mutta sitten peruukin juuri viime hetkellä. Yleensähän kun jotain sovitaan niin se myös pidetään, mutta ei näköjään tässä tapauksessa. Seuraavassa pari esimerkkiä:
1. Oltiin sovittu että mennää kuntosalille. Soitin hänelle, että nyt olen lähdössä, tuletko kyytiin. No kaveri olikin mennyt anoppilaan ja homma tyssäsi siihen. Kaveri itse oli ehdottanut tätä minulle. Eipä hän sitten ehdottanut uutta aikaa.
2. Pyysin kaveria lähtemään muutamalle paikalliseen. Kaveri lupasi että mennään kunhan on ensin hoitanut pari asiaa. No itse olin taas jo lähtövalmiudessa, kun kaveri soittaa ettei jaksakaan lähteä.
3. Kaveri lupailee, että hän tulee käymään silloin ja silloin. Asia on ollut OK ja olen pitänyt sitä sovittuna. No eipä ole miestä näkynyt sovittuina aikoina, eikä kuulu selitystä miksi ei ole tullut käymään.
Että tämmöistä. Tuossa nuo kolme tyypillisintä tilannetta jotka toistuvat miltei kerta toisensa jälkeen. En enää tiedä miten suhtautuisin häneen, en ole kovin hyvä puhumaan enkä haluaisi lopettaa pitkää ystävyyttä. Tarkoitan tuolla puhetaidoilla sitä, että saatan äkkipikaisena sanoa jotain rankkaa ja sitten meneekin välit poikki. Onko vika minussa vai mikä tässä nyt mättää?
1. Oltiin sovittu että mennää kuntosalille. Soitin hänelle, että nyt olen lähdössä, tuletko kyytiin. No kaveri olikin mennyt anoppilaan ja homma tyssäsi siihen. Kaveri itse oli ehdottanut tätä minulle. Eipä hän sitten ehdottanut uutta aikaa.
2. Pyysin kaveria lähtemään muutamalle paikalliseen. Kaveri lupasi että mennään kunhan on ensin hoitanut pari asiaa. No itse olin taas jo lähtövalmiudessa, kun kaveri soittaa ettei jaksakaan lähteä.
3. Kaveri lupailee, että hän tulee käymään silloin ja silloin. Asia on ollut OK ja olen pitänyt sitä sovittuna. No eipä ole miestä näkynyt sovittuina aikoina, eikä kuulu selitystä miksi ei ole tullut käymään.
Että tämmöistä. Tuossa nuo kolme tyypillisintä tilannetta jotka toistuvat miltei kerta toisensa jälkeen. En enää tiedä miten suhtautuisin häneen, en ole kovin hyvä puhumaan enkä haluaisi lopettaa pitkää ystävyyttä. Tarkoitan tuolla puhetaidoilla sitä, että saatan äkkipikaisena sanoa jotain rankkaa ja sitten meneekin välit poikki. Onko vika minussa vai mikä tässä nyt mättää?
Vastaukset 7
Vanhimmat
itse hänelle samat temput, ehkä hän huomaa ettet ole sinäkään häntä odottamassa turhaan.
En oikein ole sellaista tyyppiä, joka kostaisi toiselle tämän aiheuttaman vahingon/mielipahan.
Kaveri saataa toimia non myös ihan tahattomasti. tai sitten, ei pidä sinun ystävyyttäsi kovinkaan arvossa.
itselläni oli aika samantapainen ystävä kerran, eipä ole enää! Lopulta kyllästyin juuir noihin viimehetken peruutuksiin, koska lähes aina mietin, peruttaako 30minsaa tai 5min ennen sovittuja juttuja!
Otin asian puheeksi, kaveri pyysi anteeksi käytöstään.
Sen jälkeen ajattelin, etten ota yhteyttä. Odotan hänen soittoaan. No, eipä ole 3v kuulunut mitään.
Joten etsi uusia, oikeita kavereita ja arvosta itseesi! Sama juttu niille kavereille, jotka ovat aina myöhässä tapaamisista. Jos ei ole paikalla esim klo 12.00, odotan tasan 5minsaa, sen jälken lähden.
Kun tein näin tälle aina myöhässä olevalle kaverilleni - yllätys yllätys - alkoi olemaan aina ajoissa paikalla.
Joillekin asia on väännettävä siis rautalangasta!
olen jyrkästi samaa mieltä, ei tuollaista tarvitse hyväksyä. Mut myöhästymisen suhteen olen empaattinen, ihmiset on aina yksilöitä, ja jotkut vaan on aina sen 5 minsaa myöhässä:) Eli ei nyt mitään tunteja tarvi odotella, mut kaikilla ei ole niin tarkka ajankuva. Kuulostaa ankaralta, ihan kellokin voi olla 2-5 minsaa väärässä huomaamatta.
Mutta se, että ihminen ei ole ajoissa, vaan aina 5-30minsaa myöhässä, kertoo paljon.
Ihminen ei silloin arvosta tapaamista.
Kukaan ei ole myöhässä tärkeästä tapaamisesta!
jos sulla on vaikka lääkäri tai hammaslääkäri, aika menee ohi jos et ole ajoissa paikalla.
Et saa töitä jos myöhästyt haastattelusta. Saat potkut duunista, jos olet aina myöhässä.
Et voi olla myöhässä vaikkapa yo-kokeista, pääsykokeista, lentokoneesta, bussista jne jne jne!
Laittaa miettimään, miksi sitten voi aina olla myöhässä tietyistä tapaamisista?
Ehkä ne ei siis ole kovinkaan tärkeitä - ei ole niin väliä olla ajoissa, kaveri kyllä aina odottaa sen 30minsaa?
että olette kasvamassa erilleen toisistanne ja sinä alat kuulumaan "Jos ei löydy mitään tärkeämpää, voin lähteä" kastiin. Eli jos väsy tulee, ei jaksa lähteä. Eikä välttämättä ole anoppilassa eikä muuallakaan.
Tai sitten vaimo sanoo "Et mene minnekkään sen Kaifarin kanssa! Åerut perkele tai tulee ero."
Huonompi homma, jos näin on näreet. Mielestäni ystävistä täytyisi pitää kiinni, eritoten pitkäaikaisista ystävistä. Oli siinä sitten vaimo urputtamassa tai ei. Niin ja välillä tekee ihan hyvää irrottautua perheestä, käydä vähän tuulettumassa.
Kyllähän sen jotenkuten ymmärtää, jos todellakin on väsy yllättänyt eikä sen vuoksi jaksa lähteä. Olen joutunut itsekin eräälle toiselle kaverille pari kertaa näin tokaisemaan. Harmitti jälkeenpäin, vaikka asia oli OK molempien puolesta. Mutta jos täytyy valehdella tai keksiä jotain selityksiä, niin se osoittaa mielestäni jo raukkamaisuutta.