Olen ihmetellyt tätä "maailman menoa" jo jonkin aikaa. Mikä sitten saa ihmiset pettämään? Ollaan ensin menty yhteen "elämänsä rakkauden" kanssa ja sitten ei kuitenkaan pystytä/haluta sitoutua tähän suhteeseen täysillä.
Ja tämä vertailu: ykköset vs kakkoset. Miksi ns kakkoset tuntevat itsensä jotenkin "paremmiksi" kuin sen pettätäjän oma puolison? Kyllä, olen itse tullut petetyksi omassa pitkässä suhteessani. Mutta kun kyselin tältä mieheni ns kakkoselta hänen motiiviaan tähän suhteeseen, niin hän nosti itsensä jalustalle ja antoi ymmärtää olevansa parempi kuin minä. Olin valmis jopa avustamaan miehen muuttoa hänen luokseen, eipä halunnutkaan. Kun sitten ihmettelin miksi sitten ei kelvannut, vaikka oli jo vuosia kelvannut kuitenkin. Eipä kuulemmaa halunnut miestä elämäänsä? Miksi sitten halusi toisen omaa/omia?
Ja pettäjät miksi ette voi ensin yrittää saada omaa suhdettanne siihen kuntoon ettei tarvitsisi lähteä toisen luo? Oma mieskin kertoi, ettei halunnut satuttaa ketään? Ja, että hän kyllä minua rakasti/rakastaa edelleen. Miten sitten voi "vehdata" toisen kanssa jos rakastaa?? Eivätkö ihmiset pysty empatiaan nykyaikana? Totta kai se sattuttaa omaa puolisoa jos sitä jotakin käydään hakemassa muualta. Eikö oma puoliso ole minkään arvoinen, kun häntä voi ihan hyvällä omallatunnolla noin satuttaa?.
Ja miksi ns kakkoset kääntävät nämä ns ykkösen viaksi? Itsekkinhän he ovat petturin kanssa tekemisissä. Vai onko se helpompaa itselle "hyväksyä" kun jo toinenkin pettää, niin sitten voi itsekkin täysin tietoisena jatkaa suhdetta. Omalla kohdalla tämä toinen tiesi miehen perheestä heti alusta alkaen.
Onko nykyisin ihmisillä vain tärkeintä hetkestä nauttiminen ilman mitään mitään ajatusta tekojensa seurauksista? Ja se, että tälläinen teko ei mukamas vaikuttasi koko perheeseen, lapsiin ja varsinkin siihen omaan puolisoon? Onko oman mieliteon toteuttaminen niin tärkeää itselle ettei haluta nähdä sen seurausta perheeseen?
Ja onko se puolison "vika" jos on, ainakin joskus, rakastanut tätä pettäjää? Ei se ole puolison vika jos haluaa yrittää selvittää tilannetta omassa perheessä mikä on johtanut tähän pettämiseen. Itse ainakin haluaisin yrittää ainakin saada jonkinlaisen käsityksen tähän omaan tilanteeseeni. Mies on kyllä saanut oman osansa tästä myös. Emme asu enää yhdessä. Mutta eipä halunnut mennä tähän suhteeseen tämän ns kakkosen kanssa. Ei kuulemma missään vaiheessa edes harkinnut tätä vaihtoehtoa.
Ja tämä vertailu: ykköset vs kakkoset. Miksi ns kakkoset tuntevat itsensä jotenkin "paremmiksi" kuin sen pettätäjän oma puolison? Kyllä, olen itse tullut petetyksi omassa pitkässä suhteessani. Mutta kun kyselin tältä mieheni ns kakkoselta hänen motiiviaan tähän suhteeseen, niin hän nosti itsensä jalustalle ja antoi ymmärtää olevansa parempi kuin minä. Olin valmis jopa avustamaan miehen muuttoa hänen luokseen, eipä halunnutkaan. Kun sitten ihmettelin miksi sitten ei kelvannut, vaikka oli jo vuosia kelvannut kuitenkin. Eipä kuulemmaa halunnut miestä elämäänsä? Miksi sitten halusi toisen omaa/omia?
Ja pettäjät miksi ette voi ensin yrittää saada omaa suhdettanne siihen kuntoon ettei tarvitsisi lähteä toisen luo? Oma mieskin kertoi, ettei halunnut satuttaa ketään? Ja, että hän kyllä minua rakasti/rakastaa edelleen. Miten sitten voi "vehdata" toisen kanssa jos rakastaa?? Eivätkö ihmiset pysty empatiaan nykyaikana? Totta kai se sattuttaa omaa puolisoa jos sitä jotakin käydään hakemassa muualta. Eikö oma puoliso ole minkään arvoinen, kun häntä voi ihan hyvällä omallatunnolla noin satuttaa?.
Ja miksi ns kakkoset kääntävät nämä ns ykkösen viaksi? Itsekkinhän he ovat petturin kanssa tekemisissä. Vai onko se helpompaa itselle "hyväksyä" kun jo toinenkin pettää, niin sitten voi itsekkin täysin tietoisena jatkaa suhdetta. Omalla kohdalla tämä toinen tiesi miehen perheestä heti alusta alkaen.
Onko nykyisin ihmisillä vain tärkeintä hetkestä nauttiminen ilman mitään mitään ajatusta tekojensa seurauksista? Ja se, että tälläinen teko ei mukamas vaikuttasi koko perheeseen, lapsiin ja varsinkin siihen omaan puolisoon? Onko oman mieliteon toteuttaminen niin tärkeää itselle ettei haluta nähdä sen seurausta perheeseen?
Ja onko se puolison "vika" jos on, ainakin joskus, rakastanut tätä pettäjää? Ei se ole puolison vika jos haluaa yrittää selvittää tilannetta omassa perheessä mikä on johtanut tähän pettämiseen. Itse ainakin haluaisin yrittää ainakin saada jonkinlaisen käsityksen tähän omaan tilanteeseeni. Mies on kyllä saanut oman osansa tästä myös. Emme asu enää yhdessä. Mutta eipä halunnut mennä tähän suhteeseen tämän ns kakkosen kanssa. Ei kuulemma missään vaiheessa edes harkinnut tätä vaihtoehtoa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tulipas heti alkuun kirjoitusvirhe.
Sitä on kuule ihmetelty kautta vuosituhanten. Aina ennen oli asiat paremmin, silloin ennenvanhaan... Vanhat ihmiset ovat AINA olleet sitä mieltä, ettei nykynuoristosta ole enää mihinkään, ja että minne tämä maailma on menossa...
Tämä palsta on aika suppea näkemyksiltään. Aika harva tänne kirjoittaneista osaa pysyä asialinjalla. Ollaan mustavalkoisia ja mennään henkilökohtaisuuksiin. Mielipiteensä toki pitääkin sanoa, mutta se miten asian ilmaisee... Usein se tyyli kertookin kirjoittajasta enemmän kuin se mielipide.
Minusta on ikävää lukea, kun kirjoittajat mollaavat toisiaan. Asiallistakin keskustelua silloin tällöin puhkeaa, kiitos siitä.
Ihmiset ovat erilaisia. Ei ole olemassa säännöstöä, joka toimisi jokaiselle ihmiselle ja jokaiselle tilanteelle. Ihminen on aina ollut itsekäs, enemmän tai vähemmän. Me ihmiset teemme kamalia virheitä ja loukkaamme rakkaitamme. Se kuuluu valitettavasti tähän ihmisyyteen. Se, miten hoidamme virheemme ja opimme niistä, kertoo kypsyydestämme. Kaikki me taidamme tavoitella onnellisuutta. Se mikä itsekunkin tekee oikeasti onnelliseksi, onkin oma juttunsa...
Meillä jokaisella on erilaiset arvot. Se mikä sopii yhdelle ei sovikaan toiselle. Ei saa vaatia keneltäkään täydellisyyttä, sillä siihen ei ole meistä kenestäkään. Kunnoitustakaan ei voi vaatia, se pitää ansaita.
Nykyaikana meillä on varaa toimia itsekkäästi ja pyrkiä onnellisuuteen. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää. Monissa tavoissa päästä onnellisuuteen sitten on paljonkin parantamista. Minä arvotan ihmiset sen mukaan, kuinka he kohtelevat muita ihmisiä.