Tiedätkö, arvaatko

vaikka lippo on savonpuolessa myös tuohesta tehty pienen kepin päässä oleva astia, millä esimerkiksi lähteestä juotiin. Ennen lähteellä oli lippo valmiina janoisille.

Ts:lle se lyökki on sipulin varsi ja vain paikkakunnallani tunnettu.

Eipä tule mitään mieleen noista sanoista Maalaismies, en edes arvuuttele.

Olen aiemmin kysynytkin, mitä on kun lustuutetaan ja lapetaan, lapataan, viimeisillä sanoilla eri m erkitys.

SkillaN kirjoitti:

vaikka lippo on savonpuolessa myös tuohesta tehty pienen kepin päässä oleva astia, millä esimerkiksi lähteestä juotiin. Ennen lähteellä oli lippo valmiina janoisille.

Ts:lle se lyökki on sipulin varsi ja vain paikkakunnallani tunnettu.

Eipä tule mitään mieleen noista sanoista Maalaismies, en edes arvuuttele.

Olen aiemmin kysynytkin, mitä on kun lustuutetaan ja lapetaan, lapataan, viimeisillä sanoilla eri m erkitys.

Lue lisää

Tuo omituisista omituisin sana mannukan kuori tarkoitti patjan päällistä. Se oli vahvasta (pellavasta?) kankaasta tehty iso pussi, joka täytettiin oljilla. Patja oli aluksi niin pullea, että sen päällä oli vaikea pysyä. Hyvältä tuoksuva se oli.

Karjalaismuorin taasa tarkoitti pesuvatia. Sana huvitti niin paljon, että mummo sai liikanimekseen Taasa.

Maalaismies* kirjoitti:

Tuo omituisista omituisin sana mannukan kuori tarkoitti patjan päällistä. Se oli vahvasta (pellavasta?) kankaasta tehty iso pussi, joka täytettiin oljilla. Patja oli aluksi niin pullea, että sen päällä oli vaikea pysyä. Hyvältä tuoksuva se oli.

Karjalaismuorin taasa tarkoitti pesuvatia. Sana huvitti niin paljon, että mummo sai liikanimekseen Taasa.

Lue lisää

se pitänyt tietää, taasa on joskus puheissa käynyt, ehkä karjalasta tuotu sana.


Tuo olkia täynnä oleva pussi oli polsteri, olet vaihdettiin suursiivouksien yhteydessä ja vaarnu oli patjan päälle kudottu peitto, poppana tyylinen.

Niinkuin Hintriika* sanoi, noita sanoja jostakin muistin lokeroista esiin tulee ja niitä sitten hämmästelee;)

kumminkin, kun näit vaivaa ja vastasit;)

että kauniiseen kieleemme on pesiytynyt näitä ruotsin tyåpistettyjä sanoja. Kielen puhdistus oli meneilään jo 30-40 luvulla, jolloin saimme niistä vapaan kirjakielen. Murteet paikallisina ovat tietenkin sallittuja, mutta molemmat kielet lukeneet, eivät voi hyväksyä ihan näitä.
Ei Kalevalassa niitä ole viljelty, itse pidän niitä jonkinlaisina kuriositeettinä Ruotsin vallan ajasta, jolloin ne iskostuivat palvelusväen kielenkäyttöön.

Tämä on sanottava ihan suomenkielisenä! Mikäpäs siinä muuten, jokainen omaksuu paikkakuntansa murteet kotoisena.

noiden mainitsemiesi sanojen lisäksi -kafferi-. Skillan sanoi lyökin olevan sipulin varsi, meillä se oli kyllä koko sipuli. Ruokaan laitettiin lyökkiä. Keittiö oli kyökki. Paljon oli unohtunut noita sanoja tai ei vain ole tullut niitä käytettyä. Kyllä kai ne tuolla alitajunnassa ovat ja kun niitä kuulee, tulee ihan hyvälle tuulelle. Mukavia muistoja mieleen tuo.

Tänään radiossa joku soittaja käsitteli tätä samaa asiaa, mutta oli ilmeisesti eri murreseudulta kuin minä. Oli hänelläkin joitakin tuttuja sanoja kuten esim. läävä.

Joku paheksui näitä murresanoja ruotsinkielisinä väännöksinä. Ovathan ne kuitenkin meidän historiaamme vaikka sitten sen palvelusväen historiaa. Liittyvät osana meidän elämäämme. Kyllä niitä sanoja käyttivät myös maalaisisännät ja-emännät.

Hieman huvittava tuo huomautus.

kaunis kielemme kirjoitti:

että kauniiseen kieleemme on pesiytynyt näitä ruotsin tyåpistettyjä sanoja. Kielen puhdistus oli meneilään jo 30-40 luvulla, jolloin saimme niistä vapaan kirjakielen. Murteet paikallisina ovat tietenkin sallittuja, mutta molemmat kielet lukeneet, eivät voi hyväksyä ihan näitä.
Ei Kalevalassa niitä ole viljelty, itse pidän niitä jonkinlaisina kuriositeettinä Ruotsin vallan ajasta, jolloin ne iskostuivat palvelusväen kielenkäyttöön.

Tämä on sanottava ihan suomenkielisenä! Mikäpäs siinä muuten, jokainen omaksuu paikkakuntansa murteet kotoisena.

Lue lisää

Ruotsin kielen vaikutus suomen kieleen on jo historian havinaa. Svetisismi korvautui ajan oloon suomenkielisillä ilmaisuilla. Todellinen uhka nykyisin on englannin kielen lainasanat. Siitä ilmiöstä ovat huolissaan jo kieltämme virallisesti vaalivat tahotkin. Se ei ole enää mitään "köökkipuhetta", vaan pyrkii valtaamaan alaa yhä enemmän julkisessa kielenkäytössä.

Murteet ovat asia erikseen. Onneksi niitä on alettu arvostaa viime vuosina. Enkä näe mitään pahaa muistella lapsuuden aikaisia sanoja ja sanontoja. Ovat jo nostalgiaa. Harva niitä enää arkipuheessakaan käyttää.

Atolfia kirjoitti:

noiden mainitsemiesi sanojen lisäksi -kafferi-. Skillan sanoi lyökin olevan sipulin varsi, meillä se oli kyllä koko sipuli. Ruokaan laitettiin lyökkiä. Keittiö oli kyökki. Paljon oli unohtunut noita sanoja tai ei vain ole tullut niitä käytettyä. Kyllä kai ne tuolla alitajunnassa ovat ja kun niitä kuulee, tulee ihan hyvälle tuulelle. Mukavia muistoja mieleen tuo.

Tänään radiossa joku soittaja käsitteli tätä samaa asiaa, mutta oli ilmeisesti eri murreseudulta kuin minä. Oli hänelläkin joitakin tuttuja sanoja kuten esim. läävä.

Joku paheksui näitä murresanoja ruotsinkielisinä väännöksinä. Ovathan ne kuitenkin meidän historiaamme vaikka sitten sen palvelusväen historiaa. Liittyvät osana meidän elämäämme. Kyllä niitä sanoja käyttivät myös maalaisisännät ja-emännät.

Hieman huvittava tuo huomautus.

Lue lisää

pikku piiasta, joka kotiin tullessaan näitä sanoja käyttää. No, sehän tuo hieman sitä hienoutta kotiväellekin! Ja, siitähän se tarttuu ympäriinsä, sivistöneisyys näes! En osaa nähdä sitä historiallisena ajan jäänteenä, kun ne on niin huonosti istuvia sanoja suomalaiseen suuhun, että pikemminkin ne kuullostavat aivan yksinkertaisten ihmisten ääntäminä! Sellaisina en VOI enkä halua nähdä omaa kansaani, mutta jos nyt huumorilla yritän, niin trekolini on aika hyvässä mallissa:D Trekoli= trädgård= puutarha! Hyvää yötä rakkaat sisaret!

Ts** kirjoitti:

pikku piiasta, joka kotiin tullessaan näitä sanoja käyttää. No, sehän tuo hieman sitä hienoutta kotiväellekin! Ja, siitähän se tarttuu ympäriinsä, sivistöneisyys näes! En osaa nähdä sitä historiallisena ajan jäänteenä, kun ne on niin huonosti istuvia sanoja suomalaiseen suuhun, että pikemminkin ne kuullostavat aivan yksinkertaisten ihmisten ääntäminä! Sellaisina en VOI enkä halua nähdä omaa kansaani, mutta jos nyt huumorilla yritän, niin trekolini on aika hyvässä mallissa:D Trekoli= trädgård= puutarha! Hyvää yötä rakkaat sisaret!

Lue lisää

meillä suomalaisilla on paljon pidempi historia, kuin tuo suhteessa lyhyt Ruotsin vaallan aika. Koko Kalevalamme ja Kantelettaremme on oikeata alkukieltämme. Samoin Viron, veljeskansamme * Kalev poeg* on samaa alkujuurtamme:D Minä ainakin haluan pitää siitä kiinni, se tuntuu oikealta.

Lennart Meren kirja ** Vesilinnun kansa**oli hieno kokemus lukea! Sitä kansaa olemme, meidän kalliomaalauksissammekin voi sen nähdä. Ne puhuttelevat jotakin meissä, esi-isiemme sanoma. Tuo vesilintu
on kuvattu joutsenen muotoon, ja se onkin kansallislintumme. Uljas puhdas laulujoutsen.

Hintriika* kirjoitti:

Ruotsin kielen vaikutus suomen kieleen on jo historian havinaa. Svetisismi korvautui ajan oloon suomenkielisillä ilmaisuilla. Todellinen uhka nykyisin on englannin kielen lainasanat. Siitä ilmiöstä ovat huolissaan jo kieltämme virallisesti vaalivat tahotkin. Se ei ole enää mitään "köökkipuhetta", vaan pyrkii valtaamaan alaa yhä enemmän julkisessa kielenkäytössä.

Murteet ovat asia erikseen. Onneksi niitä on alettu arvostaa viime vuosina. Enkä näe mitään pahaa muistella lapsuuden aikaisia sanoja ja sanontoja. Ovat jo nostalgiaa. Harva niitä enää arkipuheessakaan käyttää.

Lue lisää

niin, ettei niitä enää jokapäiväisessä puheessa käytetä. Omalta osaltani en ole joutunut, edes nuorisoni taholta kuulemaan englanninkielen "pesiytymistä kieleemme*, paitsi joillakin tutuilla on tuo öö miettimistaukona.
Kumma kyllä, kun vanhin tyttäreni oli Ruotsissa jonkun aikaa töissä, viljeli hän tosiaankin joitakin englannin sanoja äidinkielessään, joka oli ruotsi. Jäännyt jo sekin vaikutus ajat sitten. Kansainvälistyminen tuo kai tuon englannin, jota useimmat hallitsevat yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi.
Tiistaina lähden uimaan, ja joudun miniäni kanssa jutellessa käyttämään englantia, veljensä tulee myös mukaan italialaisena, joka ymmärtää vain sanan sieltä täältä.----- Hyvin pärjätään kuitenkin:D

Tähtisilmä** kirjoitti:

meillä suomalaisilla on paljon pidempi historia, kuin tuo suhteessa lyhyt Ruotsin vaallan aika. Koko Kalevalamme ja Kantelettaremme on oikeata alkukieltämme. Samoin Viron, veljeskansamme * Kalev poeg* on samaa alkujuurtamme:D Minä ainakin haluan pitää siitä kiinni, se tuntuu oikealta.

Lennart Meren kirja ** Vesilinnun kansa**oli hieno kokemus lukea! Sitä kansaa olemme, meidän kalliomaalauksissammekin voi sen nähdä. Ne puhuttelevat jotakin meissä, esi-isiemme sanoma. Tuo vesilintu
on kuvattu joutsenen muotoon, ja se onkin kansallislintumme. Uljas puhdas laulujoutsen.

Lue lisää

tähänkin ketjuun;)

Noita sanontoja, varmaan se lyökki koko sipulia tarkoitti, minä vain yhdistin varsiin, kun piti kasvinmaalta hakea ruokaan lyökin varsia, niitä otettiin ennen sipulin nostoa maasta.

Totta tuo, että hienostelun konstina noita ruotsalaisperäisiä sanoja käytettiin, tätini oli sisäkkönä johtaja perheessä ja oli sitten niin tietävä ja osaava, olihan se nyt niin toista olla sisäkkö, kuin joku kyökkipiika;)
Tulee mieleen englantilainen sarja "Kahden kerroksen väkeä" siinä tulee selvästi esiin arvojärjestykset palkollisten suhteen.

Mutta osasi sitä hienostella maatalon emännätkin, tampuuri oli isoimmissa taloissa hyvin yleinen, siitä mentiin salin puolelle.
Vanhoja elokuvia kun katsoo, sieltä nuo hienostelun kuvat selkenee.

Tuosta englanninkielestä, minua ihmetyttää se nuotti, kun viimeinen tavu "kiekastaan", se ottaa korvaan.
Tuo hienostelu, matkimista tai esimerkin seuraamista sitä se on ollut kautta aikojen, paremmuuden tavoittelua, nyt eletään tässä maailmassa, jossa erot ei niin kovin suuria ole," hienoja" ollaan kaikki, vain euroja toisilla enemmän;)

SkillaN kirjoitti:

tähänkin ketjuun;)

Noita sanontoja, varmaan se lyökki koko sipulia tarkoitti, minä vain yhdistin varsiin, kun piti kasvinmaalta hakea ruokaan lyökin varsia, niitä otettiin ennen sipulin nostoa maasta.

Totta tuo, että hienostelun konstina noita ruotsalaisperäisiä sanoja käytettiin, tätini oli sisäkkönä johtaja perheessä ja oli sitten niin tietävä ja osaava, olihan se nyt niin toista olla sisäkkö, kuin joku kyökkipiika;)
Tulee mieleen englantilainen sarja "Kahden kerroksen väkeä" siinä tulee selvästi esiin arvojärjestykset palkollisten suhteen.

Mutta osasi sitä hienostella maatalon emännätkin, tampuuri oli isoimmissa taloissa hyvin yleinen, siitä mentiin salin puolelle.
Vanhoja elokuvia kun katsoo, sieltä nuo hienostelun kuvat selkenee.

Tuosta englanninkielestä, minua ihmetyttää se nuotti, kun viimeinen tavu "kiekastaan", se ottaa korvaan.
Tuo hienostelu, matkimista tai esimerkin seuraamista sitä se on ollut kautta aikojen, paremmuuden tavoittelua, nyt eletään tässä maailmassa, jossa erot ei niin kovin suuria ole," hienoja" ollaan kaikki, vain euroja toisilla enemmän;)

Lue lisää

Englanti on valloittanut ainakin asutuskeskuksissa kauppojen, ravintoloiden, jopa vähäisten kuppiloiden nimet. Tottuuhan siihenkin, mutta jossain helkkarin korvessa kun läimähtää silmiin "englantilainen kauppa" , riitasoinnulta se tuntuu ainakin minusta.

Eipä ole murresanat kovin hyvin mielessä, no muutama: uatra, jantta, reten hyvä, putsi, tassi...Paremmin niitä muistaa jos joku eteen viskaa.

Tähtisilmä** kirjoitti:

meillä suomalaisilla on paljon pidempi historia, kuin tuo suhteessa lyhyt Ruotsin vaallan aika. Koko Kalevalamme ja Kantelettaremme on oikeata alkukieltämme. Samoin Viron, veljeskansamme * Kalev poeg* on samaa alkujuurtamme:D Minä ainakin haluan pitää siitä kiinni, se tuntuu oikealta.

Lennart Meren kirja ** Vesilinnun kansa**oli hieno kokemus lukea! Sitä kansaa olemme, meidän kalliomaalauksissammekin voi sen nähdä. Ne puhuttelevat jotakin meissä, esi-isiemme sanoma. Tuo vesilintu
on kuvattu joutsenen muotoon, ja se onkin kansallislintumme. Uljas puhdas laulujoutsen.

Lue lisää

Lönnrot sen laati ja sehän on runomitalla. Niin on laulettu, ei se mitään puhuttua kieltä ole koskaan ollut. Tietysti sanastoltaan vanhaa, mutta sanojakin on muuteltu runomittaan sopivaksi. Eri murteet ovat alkuperäistä suomen kieltä. Alkukieli siänsä tarkoittaa eri asiaa mistä sinä kirjoitat. Pitääkö joka paikkaan sorkkia kun ei mitään tietoa ole !

ynnämuu kirjoitti:

Englanti on valloittanut ainakin asutuskeskuksissa kauppojen, ravintoloiden, jopa vähäisten kuppiloiden nimet. Tottuuhan siihenkin, mutta jossain helkkarin korvessa kun läimähtää silmiin "englantilainen kauppa" , riitasoinnulta se tuntuu ainakin minusta.

Eipä ole murresanat kovin hyvin mielessä, no muutama: uatra, jantta, reten hyvä, putsi, tassi...Paremmin niitä muistaa jos joku eteen viskaa.

Lue lisää

Kyl meitille koussikka on tuttu, vaikka sitä tääl sanottiinki kousuks. Sitä vaston komutti oli komuutti, lipolla lipottiiv vettä juatavaks vaikka lähteest, ja vakstuuki oli se vahakankasliina kyäkim pöyrällä.

Taasa ja Mannukan kuari oli minulle ihan outoi, mut polsteri oli se patja, jonka sisäl oli olkii.
Ei meitil koko pitäjäs tainnu olla ku kaks asemaa, mut oli niis kummassaki tiätysti platformi eli asemalaituri.
Ynnämuun luettelost miä tunnistin tassin. Sehän on se ku on kaffekupin alla. Uatraa epäilen aatraks eli auraks, ja kyl täälki ihmiset pyhäputsiin tällävy. Jantta ja rete on kyl täys hepreaa.

Rekoolis oli rekoosmestari, ja meitin murtees oli hianosti oikeen herrasähvä: faari, fatihuusi, fiili, frouva, fälly, färi ja föli. Paakelssissa sen sijaan oli kova pee, eikä meitillä keen kans rankastu, mut Taaborin vuari oli sev verran pyhä paikka, et siin oli usein herraspee.

Nykysin ei passak kaupas puhuu kotikiältä, ku ei neet ymmärrä. Yhyren kerram miä pyysiv varttikilon jauhelihaa, ja likka katto silmät pyäreenä. Miä ymmärsin, ettei se ymmärtänny, ja korjain suameks et neljänneskilo. Flikka pyäritti silmiins ja mätti vaa´alle 400 krammaa!

Tost enklannin maihinnousust tekis miäli kirjottaa vaikka kuinka paljo, mutta mainitten nyv vaa laulamiset. Ennen ku kuunteli jotaki Robsonii, Armstrongii, Monroeta, Sinatraa tai vaikka Elvistä, nii sanoist sai selvää. Nykysin lauletaam mahrollisimman epäselvästi. Ääntäminen on ihan hirveetä monkertamist, mut enklanniks (oikeestaan ämrikäks) laulaminen on vissiin olevinaan hianoo.

Nym miä panen pillit pussii, mut yhren asiav viäl manitten: Olel lukenu ja kuullu mainittavan, et Suami on Euroopan amerikkalaisim maa. Et se siit rähmällään olost!

SkillaN kirjoitti:

tähänkin ketjuun;)

Noita sanontoja, varmaan se lyökki koko sipulia tarkoitti, minä vain yhdistin varsiin, kun piti kasvinmaalta hakea ruokaan lyökin varsia, niitä otettiin ennen sipulin nostoa maasta.

Totta tuo, että hienostelun konstina noita ruotsalaisperäisiä sanoja käytettiin, tätini oli sisäkkönä johtaja perheessä ja oli sitten niin tietävä ja osaava, olihan se nyt niin toista olla sisäkkö, kuin joku kyökkipiika;)
Tulee mieleen englantilainen sarja "Kahden kerroksen väkeä" siinä tulee selvästi esiin arvojärjestykset palkollisten suhteen.

Mutta osasi sitä hienostella maatalon emännätkin, tampuuri oli isoimmissa taloissa hyvin yleinen, siitä mentiin salin puolelle.
Vanhoja elokuvia kun katsoo, sieltä nuo hienostelun kuvat selkenee.

Tuosta englanninkielestä, minua ihmetyttää se nuotti, kun viimeinen tavu "kiekastaan", se ottaa korvaan.
Tuo hienostelu, matkimista tai esimerkin seuraamista sitä se on ollut kautta aikojen, paremmuuden tavoittelua, nyt eletään tässä maailmassa, jossa erot ei niin kovin suuria ole," hienoja" ollaan kaikki, vain euroja toisilla enemmän;)

Lue lisää

Ainakin minun syntymäkaupungissani Oulussa nuo ruotsin lainasanat olivat jokapäiväistä sanastoa oli sitten palvelusväkeä tai ei. Ne olivat tavallisen kansan käyttökieltä vielä 40- ja osittain 50-luvullakin (silloin enimmäkseen iäkkäiden keskuudessa). Maaseudulla sanat säilyivät arkikielessä pitempään kuin kaupungissa. Puhun nyt Pohjois-Pohjanmaasta, koska muusta en tiedä.

Ehkä asia oli toisin Helsingissä ja muissa etelän kaupungeissa, jossa palvelusväki oli yleistä etenkin ruotsinkielisissa herrasperheissä.

Tuosta loppukiekaisun ärsyttävyydestä olen täysin samaa mieltä, se ei kuulu suomen kielen puherytmiin! Kuulostaa rumalta kielen rääkkäykseltä.

vai alkukieltä ! kirjoitti:

Lönnrot sen laati ja sehän on runomitalla. Niin on laulettu, ei se mitään puhuttua kieltä ole koskaan ollut. Tietysti sanastoltaan vanhaa, mutta sanojakin on muuteltu runomittaan sopivaksi. Eri murteet ovat alkuperäistä suomen kieltä. Alkukieli siänsä tarkoittaa eri asiaa mistä sinä kirjoitat. Pitääkö joka paikkaan sorkkia kun ei mitään tietoa ole !

Lue lisää

Karjalan kauniista kielestä. Tiettäväst Elias Lönroth kiersi niin Savon, kuin Karjalan laulumaat, missä kieli on saanut vaikutteita rajankin takaa olleilta suomaiskansoilta.

Suuremmoisen työn teki Lönnroth saadessaan Kalevalan kaikille tajuttavaan muotoon yhtenäiseksi eepokseksi.

Kanteletar on minusta vielä enemmän alkuperäinen. Toki useimmat meistä ovat kuulleet Larin Parasken laulamina( toivottavasti nimi tuli oikein) niitä suulliseen perimätietoon pohjautuvia runolauluja.

Oliko vielä jotakin huomautettavaa?

vai alkukieltä ! kirjoitti:

Lönnrot sen laati ja sehän on runomitalla. Niin on laulettu, ei se mitään puhuttua kieltä ole koskaan ollut. Tietysti sanastoltaan vanhaa, mutta sanojakin on muuteltu runomittaan sopivaksi. Eri murteet ovat alkuperäistä suomen kieltä. Alkukieli siänsä tarkoittaa eri asiaa mistä sinä kirjoitat. Pitääkö joka paikkaan sorkkia kun ei mitään tietoa ole !

Lue lisää

Peilari ei ole enää käytössä ,kun on maitopurkit.Isä puhui losteiden keräämisestä ja öylesä päivänä on myös huvittava sanonta Jyväskylän seudulta.

espooneukko kirjoitti:

Peilari ei ole enää käytössä ,kun on maitopurkit.Isä puhui losteiden keräämisestä ja öylesä päivänä on myös huvittava sanonta Jyväskylän seudulta.

Peilarin täytyy olla sama kuin meillä maitopääläri. Pääläri muuntui maitopulloiksi, sitten pusseiksi ja viimein nykymuotoonsa tölkeiksi. Muistatteko, mitä kaikkea tehtiin muovisista maitopusseista?

Ts** kirjoitti:

Karjalan kauniista kielestä. Tiettäväst Elias Lönroth kiersi niin Savon, kuin Karjalan laulumaat, missä kieli on saanut vaikutteita rajankin takaa olleilta suomaiskansoilta.

Suuremmoisen työn teki Lönnroth saadessaan Kalevalan kaikille tajuttavaan muotoon yhtenäiseksi eepokseksi.

Kanteletar on minusta vielä enemmän alkuperäinen. Toki useimmat meistä ovat kuulleet Larin Parasken laulamina( toivottavasti nimi tuli oikein) niitä suulliseen perimätietoon pohjautuvia runolauluja.

Oliko vielä jotakin huomautettavaa?

Lue lisää

Tuota tuota... miten sen nätisti sanoisi, Lönnrotin kirjoitit kahdella tapaa, molemmat väärin.Sori kun sekaannuin.

ulkopuolinen... kirjoitti:

Tuota tuota... miten sen nätisti sanoisi, Lönnrotin kirjoitit kahdella tapaa, molemmat väärin.Sori kun sekaannuin.

Kiitos.

Hintriika* kirjoitti:

Peilarin täytyy olla sama kuin meillä maitopääläri. Pääläri muuntui maitopulloiksi, sitten pusseiksi ja viimein nykymuotoonsa tölkeiksi. Muistatteko, mitä kaikkea tehtiin muovisista maitopusseista?

Lue lisää

ainaskin ja kasseja, jäi se homma kokeilematta.
Niille pusseille oli kannukin hommattava, kun ei kaataminen onnistunut, kyllä paras on tämä nykyinen muoto.

Pysti on myös yksi niistä murresanoista, lie mainittukin, en ole lukenut kaikkia.
On se vaan niin rikasta, kun saman asian toimittamiseen sopiva kippo saa monta niin erilaista nimeä.
Uskomattomin väärennys lehmästä on itikka, mutta pakko sekin on hvväksyä, kai se lehmä on lehmä useammalla murteella.
Tuolla Lapin puolella varmasti on sanoja joiden tarkoitusta on vaikea arvata, täällä etelässä asuvien.
Monia sanoja olen kuullut, mutta on niitäkin, jotka aivan outona korvassa soi, puhumattakaan, että tarkoituksen tietäisin.
Sellaisenkaan sanan tarkoitusta en tiedä, kuin kahmalo, jotakin otetaan kahmalo kaupalla;)

SkillaN* kirjoitti:

ainaskin ja kasseja, jäi se homma kokeilematta.
Niille pusseille oli kannukin hommattava, kun ei kaataminen onnistunut, kyllä paras on tämä nykyinen muoto.

Pysti on myös yksi niistä murresanoista, lie mainittukin, en ole lukenut kaikkia.
On se vaan niin rikasta, kun saman asian toimittamiseen sopiva kippo saa monta niin erilaista nimeä.
Uskomattomin väärennys lehmästä on itikka, mutta pakko sekin on hvväksyä, kai se lehmä on lehmä useammalla murteella.
Tuolla Lapin puolella varmasti on sanoja joiden tarkoitusta on vaikea arvata, täällä etelässä asuvien.
Monia sanoja olen kuullut, mutta on niitäkin, jotka aivan outona korvassa soi, puhumattakaan, että tarkoituksen tietäisin.
Sellaisenkaan sanan tarkoitusta en tiedä, kuin kahmalo, jotakin otetaan kahmalo kaupalla;)

Lue lisää

Kun isosta eläimestä käyttää itikka sanaa, eikö muita naurata?
Minua kuitenkin. Taidan olla poikkeava. Täytyypä järkätä "Poikkeavien bileet"!

ilkeydeksi tulkita, täyttä asiaa.

Tuohon sivistysanojen käyttöön minäkin puutun, joku hyvin oppinut on sanonut että ne on hyvä osata, mutta käyttäminen ei ole suotavaa, jos vastine on tarjolla.
Suomenkielestä löytyy vastine melkein kaikille sivistyssanoille ja on epäkohteliasta ruveta niitä käyttämään seurassa mitä ei tunne.

SkillaN* kirjoitti:

ilkeydeksi tulkita, täyttä asiaa.

Tuohon sivistysanojen käyttöön minäkin puutun, joku hyvin oppinut on sanonut että ne on hyvä osata, mutta käyttäminen ei ole suotavaa, jos vastine on tarjolla.
Suomenkielestä löytyy vastine melkein kaikille sivistyssanoille ja on epäkohteliasta ruveta niitä käyttämään seurassa mitä ei tunne.

Lue lisää

eri paikkakuntien vanhoja murresanoja erisuurista vesiastioista ja pöytäliina ja murteita niitä on ollut kautta aikain ja niitähän on myös eri kielissä, joita on vaikeaa ymmärtää ihan kirjakielen osaavan, ei siis mitään uutta auringon alla tässäkään asiassa

joskuskuulleena kirjoitti:

eri paikkakuntien vanhoja murresanoja erisuurista vesiastioista ja pöytäliina ja murteita niitä on ollut kautta aikain ja niitähän on myös eri kielissä, joita on vaikeaa ymmärtää ihan kirjakielen osaavan, ei siis mitään uutta auringon alla tässäkään asiassa

Lue lisää

tähän soosiin. Hintriikka tuolla sanoi, että kyllä ne murresanat olivat ihan joka päiväisessä käytössä ihan tavallisten ihmisten keskuudessa. Niin myös Savossa. Ei ollut herraskartanon piikoja lähelläkään, joilta olisi tullut sanat lainattua. Ne vain olivat juurtuneet savonmurteeseen. Tuli vielä mieleeni sana -plakkari-. Minun mummillani oli körttihameen vyötäröllä plakkari, josta saimme valkoisia pastilleja.

Ei nyt sattunut tuo Kalevalan eikä Kantelettaren kieli tarttumaan kansan käyttöön. Kai ruotsalaisen vallanpitäjän kieli oli juurtunut kansan keskuuteen ja siellä siirtynyt sukupolvelta toiselle. Ei ehkä enää nykyään, sivistys on päässyt valtaamaan kansan ja vienyt mennessään nämä "kauheat " ruotsalaisalkuperäiset lainasanat.

Atolfia kirjoitti:

tähän soosiin. Hintriikka tuolla sanoi, että kyllä ne murresanat olivat ihan joka päiväisessä käytössä ihan tavallisten ihmisten keskuudessa. Niin myös Savossa. Ei ollut herraskartanon piikoja lähelläkään, joilta olisi tullut sanat lainattua. Ne vain olivat juurtuneet savonmurteeseen. Tuli vielä mieleeni sana -plakkari-. Minun mummillani oli körttihameen vyötäröllä plakkari, josta saimme valkoisia pastilleja.

Ei nyt sattunut tuo Kalevalan eikä Kantelettaren kieli tarttumaan kansan käyttöön. Kai ruotsalaisen vallanpitäjän kieli oli juurtunut kansan keskuuteen ja siellä siirtynyt sukupolvelta toiselle. Ei ehkä enää nykyään, sivistys on päässyt valtaamaan kansan ja vienyt mennessään nämä "kauheat " ruotsalaisalkuperäiset lainasanat.

Lue lisää

Edellä mainittiin sana päälari, meillä se oli ihan rehellinen peeleri. Maitoa haettiin osuuskaupasta peelarilla.




Hyvää Yötä!

Atolfia kirjoitti:

Edellä mainittiin sana päälari, meillä se oli ihan rehellinen peeleri. Maitoa haettiin osuuskaupasta peelarilla.




Hyvää Yötä!

savonkin alue ja tavat erilaisina ilmenee.
Puhuit körttiläisyydestä, olit varmaan vähän pohjoisempana kuin minun olinpaikkani on, meillä ei juuri körttiläisyyttä esiinny.

Varmasti kansan suuhun nuo sanat helposti levisi, meillä täällä sitä edesauttoi tuo suuri ruotsalaisten määrä.
Heillä oli oma alue missä asuivat ja jotenkin jopa tien toisen puolen jalkakäytäväkin heille kuului, ei siis mistään pakosta, vaan se muotoutui sellaiseksi, paikallinen väki kulki toista puolta.
Herraskartanoita ei sinänsä ollut täälläkään, parinkymmenen kilometrin päässä sen verran enemmän ja on vieläkin.

Paljon näitä ruotsalaista alkuperää olevia sanoja vielä vilisee, vaikka kirjakieli on niitä pois pyyhkinyt murteiden ohella.
Mukava on kumminkin näitä sanoja muistella ja arvailla.

SkillaN kirjoitti:

savonkin alue ja tavat erilaisina ilmenee.
Puhuit körttiläisyydestä, olit varmaan vähän pohjoisempana kuin minun olinpaikkani on, meillä ei juuri körttiläisyyttä esiinny.

Varmasti kansan suuhun nuo sanat helposti levisi, meillä täällä sitä edesauttoi tuo suuri ruotsalaisten määrä.
Heillä oli oma alue missä asuivat ja jotenkin jopa tien toisen puolen jalkakäytäväkin heille kuului, ei siis mistään pakosta, vaan se muotoutui sellaiseksi, paikallinen väki kulki toista puolta.
Herraskartanoita ei sinänsä ollut täälläkään, parinkymmenen kilometrin päässä sen verran enemmän ja on vieläkin.

Paljon näitä ruotsalaista alkuperää olevia sanoja vielä vilisee, vaikka kirjakieli on niitä pois pyyhkinyt murteiden ohella.
Mukava on kumminkin näitä sanoja muistella ja arvailla.

Lue lisää

mummelin, (nyt jo edesmenneen), joka oli kotoisin juuri sinun seuduiltasi,
ja jonka tyttönimi oli ollut Gråsten eli suomalaisittain Harmaakivi, silloin aikoinaan
ihmettelin, miten Savossa oli ruotsalaisia asunut, ja hän selitti
savolaiseen pappissuvusta jollattaviisiin polveutuvansa.

Pohjanmaallahan näitä talriikkeja ja kaffeleita esiintyi joissain taloissa paljonkin.
Talottainkin jo murre vaihteli melkoisesti, kylittäin ja pitäjittäin vieläkin enemmän.

Satu* kirjoitti:

mummelin, (nyt jo edesmenneen), joka oli kotoisin juuri sinun seuduiltasi,
ja jonka tyttönimi oli ollut Gråsten eli suomalaisittain Harmaakivi, silloin aikoinaan
ihmettelin, miten Savossa oli ruotsalaisia asunut, ja hän selitti
savolaiseen pappissuvusta jollattaviisiin polveutuvansa.

Pohjanmaallahan näitä talriikkeja ja kaffeleita esiintyi joissain taloissa paljonkin.
Talottainkin jo murre vaihteli melkoisesti, kylittäin ja pitäjittäin vieläkin enemmän.

Lue lisää

Naurattaa kun hetken tuijotin tuotta jollattaviisiin sanaa ennenkuin tajusin. Sehä on jollaiviisii, jollakin tavoin, joteski, jollantavoi ym.

katl.. kirjoitti:

Naurattaa kun hetken tuijotin tuotta jollattaviisiin sanaa ennenkuin tajusin. Sehä on jollaiviisii, jollakin tavoin, joteski, jollantavoi ym.

lienee muitakin virheitä! Näinhän tästä myllystä tulevat jyvät ja akanat samaan syssyyn.

Satu* kirjoitti:

lienee muitakin virheitä! Näinhän tästä myllystä tulevat jyvät ja akanat samaan syssyyn.

Luulin ett se on murresana. En mää mittä virhei nähny.

katl.. kirjoitti:

Luulin ett se on murresana. En mää mittä virhei nähny.

on, kun vähän murteitakin sekoitellaan kirjoituksiin jotka eivät kummemmin puhejuttuja ole.
Puheiden pito on aivan eri asia.

Todella mukavaa kirjoitti:

on, kun vähän murteitakin sekoitellaan kirjoituksiin jotka eivät kummemmin puhejuttuja ole.
Puheiden pito on aivan eri asia.

Murteita on kuultuina helppo seurata ja ymmärtää varsinkin tilanteissa
jotka tekevät oman osansa sen käsittämiseen.
Kirjoitettuna luen vain kaikkein lyhyimmät jutut, llian hankalaa.

minusta! kirjoitti:

Murteita on kuultuina helppo seurata ja ymmärtää varsinkin tilanteissa
jotka tekevät oman osansa sen käsittämiseen.
Kirjoitettuna luen vain kaikkein lyhyimmät jutut, llian hankalaa.

Lue lisää

mielipiteeseen.

10+11 kirjoitti:

mielipiteeseen.

Yhdyn viimeiseen mielipiteeseen

Innin Tinnin kirjoitti:

Yhdyn viimeiseen mielipiteeseen

Tuossahan oli jo huumorin hiventä §;-)

katl.. kirjoitti:

Tuossahan oli jo huumorin hiventä §;-)

kuin entisellä pojalla, joka tytön aitan ovea koputteli.

&&& kirjoitti:

kuin entisellä pojalla, joka tytön aitan ovea koputteli.

Tauti se vaan pahenee kun lääkkeet vähenee...kääntäen

pidot paranee kun vieraat vähenee...asiallisuus loppuu alkaa kehä pyörimään.

Innin Tinnin kirjoitti:

Tauti se vaan pahenee kun lääkkeet vähenee...kääntäen

pidot paranee kun vieraat vähenee...asiallisuus loppuu alkaa kehä pyörimään.

ei ollut körttiläisiä, kuten kerroit, Skillan. Kyllä meilläpäin oli. Äitini laittoi mummolle ja ukille kerran vuodessa seurat mökille kesäiseen aikaan. Äitini, vaikka oli helluntalainen, tahtoi näin kunnioittaa isäni vanhempien vakaumusta.

Maaseudulla oli monen talon isäntä ja emäntä körttiläinen. Se näkyi heidän hiusmallistaan ja vaatetuksestaan. Miehillähän oli sellainen korvan alapuolelle tasaleikattutukka. Jakaus keskellä päätä. Naisilla tietysti leteistä tehty nuttura. Miesten takissa oli 111 eli sellainen laskostus takan. Naisilla pitkä hame ja lyhyt nuttu.

Elokuvassa "Pastori Jussilainen" näkyy tämä körttiläisyys elävästi. Vaikka minun ukkini ja mummoni eivät olleet aivan niin ahdasmielisiä kuin siinä annetaan ymmärtää. Ei mitään kiihkoilua.

Minusta on myös mukava muistella noita vanhoja ruotsinkielestä tulleita murresanoja ja muitakin murresanoja. Yleensäkin lapsuutta on mukava muistella, vaikka siihen liittyykin niin paljon pula-aikoja, mutta ei niistä onneksi ole jäänyt mitään pahempia muistoja.

Kunhan taas höpötin. Skillan sen aikaan sai.
HYVÄÄ YÖTÄ, aivan kirjakielellä.

Atolfia kirjoitti:

ei ollut körttiläisiä, kuten kerroit, Skillan. Kyllä meilläpäin oli. Äitini laittoi mummolle ja ukille kerran vuodessa seurat mökille kesäiseen aikaan. Äitini, vaikka oli helluntalainen, tahtoi näin kunnioittaa isäni vanhempien vakaumusta.

Maaseudulla oli monen talon isäntä ja emäntä körttiläinen. Se näkyi heidän hiusmallistaan ja vaatetuksestaan. Miehillähän oli sellainen korvan alapuolelle tasaleikattutukka. Jakaus keskellä päätä. Naisilla tietysti leteistä tehty nuttura. Miesten takissa oli 111 eli sellainen laskostus takan. Naisilla pitkä hame ja lyhyt nuttu.

Elokuvassa "Pastori Jussilainen" näkyy tämä körttiläisyys elävästi. Vaikka minun ukkini ja mummoni eivät olleet aivan niin ahdasmielisiä kuin siinä annetaan ymmärtää. Ei mitään kiihkoilua.

Minusta on myös mukava muistella noita vanhoja ruotsinkielestä tulleita murresanoja ja muitakin murresanoja. Yleensäkin lapsuutta on mukava muistella, vaikka siihen liittyykin niin paljon pula-aikoja, mutta ei niistä onneksi ole jäänyt mitään pahempia muistoja.

Kunhan taas höpötin. Skillan sen aikaan sai.
HYVÄÄ YÖTÄ, aivan kirjakielellä.

Lue lisää

vuorostaan;)

Olen tavannut körttiläisen perheen Kuopiosta kolmisenkymmentä kilometriä etelään, sen etelämpänä en ole kohdannut ja juuri tuo pukeutuminen pisti silmään ja se vakavuus millä he liikkuivat, hyvin hiljaisia olivat.
Nämä vanhat elokuvat ovatkin ihan mukavia vanhojen asioiden esille tuovia, monta asiaa muistuu mieleen, kun niitä katselee.

Harmissani olen, en lapsuuttani kovin paljon muista, muutamia asioita ja tapahtumia kumminkin.
Kaiken tiukkuuden muistan ja sen, että lapsuus oli onnellsita aikaa, vaikka ei runsautta ollutkaan.
Ehkä nämä puutteen muistot vieläkin elävät, en ruokaa osaa tuhlata ja määrätty kunnioitus ruokaa kohtaan on säilynyt tähän päivään.
Nukkumaan ei tarvinnut mennä nälkäisenä, isällä oli tapana kysyä ennen nukkumaan menoa, onko nälkä, otatko leipäkakun, näin pieni asia voi tuolla muistojen joukossa lämmittää.

Kysynpä tässä vielä sellaista murre tai paikkakuntakohtaista sanaa, kuin "nappu" minulle aivan uusi tuttavuus ja en olisi osannut yhdistää mihinkään.
Näin tätä esinettä kutsutaan täällä kesäpaikan maisemissa, ei siis ole savolainen sanonta.

Vielä taitaa tulla hikinen päivä, sitten helpottaa, näin lupaavat.

SkillaN kirjoitti:

vuorostaan;)

Olen tavannut körttiläisen perheen Kuopiosta kolmisenkymmentä kilometriä etelään, sen etelämpänä en ole kohdannut ja juuri tuo pukeutuminen pisti silmään ja se vakavuus millä he liikkuivat, hyvin hiljaisia olivat.
Nämä vanhat elokuvat ovatkin ihan mukavia vanhojen asioiden esille tuovia, monta asiaa muistuu mieleen, kun niitä katselee.

Harmissani olen, en lapsuuttani kovin paljon muista, muutamia asioita ja tapahtumia kumminkin.
Kaiken tiukkuuden muistan ja sen, että lapsuus oli onnellsita aikaa, vaikka ei runsautta ollutkaan.
Ehkä nämä puutteen muistot vieläkin elävät, en ruokaa osaa tuhlata ja määrätty kunnioitus ruokaa kohtaan on säilynyt tähän päivään.
Nukkumaan ei tarvinnut mennä nälkäisenä, isällä oli tapana kysyä ennen nukkumaan menoa, onko nälkä, otatko leipäkakun, näin pieni asia voi tuolla muistojen joukossa lämmittää.

Kysynpä tässä vielä sellaista murre tai paikkakuntakohtaista sanaa, kuin "nappu" minulle aivan uusi tuttavuus ja en olisi osannut yhdistää mihinkään.
Näin tätä esinettä kutsutaan täällä kesäpaikan maisemissa, ei siis ole savolainen sanonta.

Vielä taitaa tulla hikinen päivä, sitten helpottaa, näin lupaavat.

Lue lisää

siis ei ihan sama sana, mitä kysyit,
on eteläpohjalaisittain sama kuin savolaisten kousa.

Lippo oli lähteellä oleva tuohesta tehty kartionmuotoinen juoma-astia,
jossa oli myös varsi, oksasta tehty.

Satu* kirjoitti:

siis ei ihan sama sana, mitä kysyit,
on eteläpohjalaisittain sama kuin savolaisten kousa.

Lippo oli lähteellä oleva tuohesta tehty kartionmuotoinen juoma-astia,
jossa oli myös varsi, oksasta tehty.

Lue lisää

Kysyn puolestani tietoa hunnusta. Kaikki isovanhempani olivat syntyessäni kuolleet, vain valokuvista olen osan nähnyt. Isän äidillä oli päässään valkoinen huivi, joka oli vedetty otsan yli tiiviisti ja sidottu niskasta ja sieltä huivin päät oli solmittu otsan yläosan kohdalle solmuun. Takaa huivi oli huntumainen.
Äiti kertoi että enen vanhaan nainen naimisiin mentyään peitti näin päänsä. Sitä huivia sanottiin hunnuksi ja sen oli oltava valkoinen. Kuuluikohan se karjalaiseen kulttuuriperintöön vielä silloin.
Oli se huivi aika tärkeä ennen, ei ollut kirkkoon menemistä paljain päin, mustat vaatteetkin oli oltava.
Nyt näemme meilläkin naisia, jotka hunnuttavat itsensä heidän kulttuurinsa mukaan. Varmaan on vaikea yht'äkkiä siitä luopua, kun siihen on vielä liitetty uskonto.

Nyt on vapaus pukeutua miten haluaa, hyvä niin. Näin helteelläkin voi pukeutua mahdollisimman kevyesti. Myös hiuksensa saa laittaa miten haluaa. Ennen esim. helluntailaisilla naisilla oli kaikilla nuttura. Nutturamuoti on välillä muillakin ollut, mutta nutturalla ja nutturalla oli erot.

Satu* kirjoitti:

siis ei ihan sama sana, mitä kysyit,
on eteläpohjalaisittain sama kuin savolaisten kousa.

Lippo oli lähteellä oleva tuohesta tehty kartionmuotoinen juoma-astia,
jossa oli myös varsi, oksasta tehty.

Lue lisää

Nappo-muodossa minäkin tuon sanan tunnen, ja kauhaahan se tarkoittaa. Naposta hörpättiin vettä suuhun ja napolla heitettiin vettä kiukaalle. Näin sanoo minun muistitietoni.

Hintriika* kirjoitti:

Nappo-muodossa minäkin tuon sanan tunnen, ja kauhaahan se tarkoittaa. Naposta hörpättiin vettä suuhun ja napolla heitettiin vettä kiukaalle. Näin sanoo minun muistitietoni.

Lue lisää

on aina ollut nappuja. Ja on edelleenkin, mihinkähän ne naput ois hävinneet?

Katleija kirjoitti:

Kysyn puolestani tietoa hunnusta. Kaikki isovanhempani olivat syntyessäni kuolleet, vain valokuvista olen osan nähnyt. Isän äidillä oli päässään valkoinen huivi, joka oli vedetty otsan yli tiiviisti ja sidottu niskasta ja sieltä huivin päät oli solmittu otsan yläosan kohdalle solmuun. Takaa huivi oli huntumainen.
Äiti kertoi että enen vanhaan nainen naimisiin mentyään peitti näin päänsä. Sitä huivia sanottiin hunnuksi ja sen oli oltava valkoinen. Kuuluikohan se karjalaiseen kulttuuriperintöön vielä silloin.
Oli se huivi aika tärkeä ennen, ei ollut kirkkoon menemistä paljain päin, mustat vaatteetkin oli oltava.
Nyt näemme meilläkin naisia, jotka hunnuttavat itsensä heidän kulttuurinsa mukaan. Varmaan on vaikea yht'äkkiä siitä luopua, kun siihen on vielä liitetty uskonto.

Nyt on vapaus pukeutua miten haluaa, hyvä niin. Näin helteelläkin voi pukeutua mahdollisimman kevyesti. Myös hiuksensa saa laittaa miten haluaa. Ennen esim. helluntailaisilla naisilla oli kaikilla nuttura. Nutturamuoti on välillä muillakin ollut, mutta nutturalla ja nutturalla oli erot.

Lue lisää

moneen karjalaiseen kansallispukuun naineella naisella.

marja-liisa41 kirjoitti:

on aina ollut nappuja. Ja on edelleenkin, mihinkähän ne naput ois hävinneet?

kun nappu on tuttu

8+17 kirjoitti:

kun nappu on tuttu

Asustelen täällä Jyväskylän seudulla!

...

Meijjän nuapurit oljvat muuttanna länsrannikolta. Ne puhu tampuurista ja kahverista, huarukka olj niilla kahveli , kihveli ja ranstakka kyllä meilläe olj. Nuapurilla olj nästyykit ja hantuukit vakstuukin lisäks, nii ja retanekka, tassit ja serviisit.

toinen savotar kirjoitti:

Meijjän nuapurit oljvat muuttanna länsrannikolta. Ne puhu tampuurista ja kahverista, huarukka olj niilla kahveli , kihveli ja ranstakka kyllä meilläe olj. Nuapurilla olj nästyykit ja hantuukit vakstuukin lisäks, nii ja retanekka, tassit ja serviisit.

Lue lisää

Meellä päen kun pyyvettiin vierasta istuuntummaan niin sanottiin jotta, istuha persiilles, ikinä en kuullu jotta oes vierasta pyyvetty muata!

halavattu kirjoitti:

Meellä päen kun pyyvettiin vierasta istuuntummaan niin sanottiin jotta, istuha persiilles, ikinä en kuullu jotta oes vierasta pyyvetty muata!

sanottii jotta istu ettei ilima pillaannu tahi läpslykky mäne.

myö tuassiisa kirjoitti:

sanottii jotta istu ettei ilima pillaannu tahi läpslykky mäne.

muutamia murre sanoja, kirjoitan ne nyt tähän rimpsuna.
Räknätä, ruveta, röijy, ruppu, raanu
Porstua , porsta , pöksyt, pieksut.
Kooli , kihveli, kardiinit.
Vyölinä, syylinkit,jatsarit, leili.
Matrassi, nästyyki, hantyyki.
Taitavat olla niin yleisiä että tiedätte kaikki.
Lämmin kiitos SkillaNille taas niin hyvästä aloituksesta.

tuulinensuvi*** kirjoitti:

muutamia murre sanoja, kirjoitan ne nyt tähän rimpsuna.
Räknätä, ruveta, röijy, ruppu, raanu
Porstua , porsta , pöksyt, pieksut.
Kooli , kihveli, kardiinit.
Vyölinä, syylinkit,jatsarit, leili.
Matrassi, nästyyki, hantyyki.
Taitavat olla niin yleisiä että tiedätte kaikki.
Lämmin kiitos SkillaNille taas niin hyvästä aloituksesta.

Lue lisää

Niitä en tiijjä, mutta minä kun kahon peiliin, sieltä kahtoo ihan ruppu.

taijjan olla ruppu D kirjoitti:

Niitä en tiijjä, mutta minä kun kahon peiliin, sieltä kahtoo ihan ruppu.

Olisiko völinä esiliina eli essu, förkkeli, vyöliina ?

förkkeli ? kirjoitti:

Olisiko völinä esiliina eli essu, förkkeli, vyöliina ?

että te tiedättä kaikki, selvennys nuista kahdesta, vyölina on puoliessu ja
sitte ruppu oli entisissä uuninmuureissa oleva kolo ne oli erikokoisii ja niitä oli 3-4 yhdessä muurikassa, oli varmasti tarkoitettu, esimerkiksi, tulitikku ja tupakka askeja varten ja mitä kukin niissä piti.

tuulinensuvi** kirjoitti:

että te tiedättä kaikki, selvennys nuista kahdesta, vyölina on puoliessu ja
sitte ruppu oli entisissä uuninmuureissa oleva kolo ne oli erikokoisii ja niitä oli 3-4 yhdessä muurikassa, oli varmasti tarkoitettu, esimerkiksi, tulitikku ja tupakka askeja varten ja mitä kukin niissä piti.

Lue lisää

tuosta " rupusta" mitään, nyt katselen tuolla tuvassa olevaa uunia ja sielläpä onkin sitten "ruppu"
Kolme pientä syvennystä ja voin kuvitella miten isäntä piippunsa sieltä otti ja kessua( lie ollut parempaakin) piippuunsa sytytti.
Emäntä aamukahvin keittoa varten tikut sieltä löysi ja tulen sytytti, saattoi olla että kahvimyllykin johonkin syvennykseen sopi.
Nyt on jäljellä tyhjät ruppuhyllyt:)

Miten paljon näitä sanoja ja eri tarkoitusperiä suomen sanastosta eri maakunnissa onkaan, varmasti paljon joita ei joka puolen tunneta.
Aina uutta tietoa saadaan, historiaa, kaikella oma tarinansa.

tuulinensuvi*** kirjoitti:

muutamia murre sanoja, kirjoitan ne nyt tähän rimpsuna.
Räknätä, ruveta, röijy, ruppu, raanu
Porstua , porsta , pöksyt, pieksut.
Kooli , kihveli, kardiinit.
Vyölinä, syylinkit,jatsarit, leili.
Matrassi, nästyyki, hantyyki.
Taitavat olla niin yleisiä että tiedätte kaikki.
Lämmin kiitos SkillaNille taas niin hyvästä aloituksesta.

Lue lisää

Minusta se on ihan joka taholla käytetty sana? Vaikeaa onkin tietää, mutta mikä se sitten olis muuten...

Ts** kirjoitti:

Minusta se on ihan joka taholla käytetty sana? Vaikeaa onkin tietää, mutta mikä se sitten olis muuten...

olettekos kuulleet sanaa "ruoppi, en olisi osannut yhdistää tätä sanaa mihinkään.
Ainakaan ei liippaa edes läheltä sitä sanaa, mikä käytössä on.
"
Tuo leili on kyll'ä aika tuttu, ei kai murresana, tai siis sellainen jota jossakin päin suomea käytettäisiin, yleisesti tuttu.
Vieras kumminkin tämän ajan ihmisille.

myö tuassiisa kirjoitti:

sanottii jotta istu ettei ilima pillaannu tahi läpslykky mäne.

Istuhan, ettei ilima pillaannu, evästävät savolaiset tuttua vierastaan.

muinoin kirjoitti:

Istuhan, ettei ilima pillaannu, evästävät savolaiset tuttua vierastaan.

sanottiin: Jos menis panee perssilmän kallelleen, maate mennessä!

SkillaN* kirjoitti:

olettekos kuulleet sanaa "ruoppi, en olisi osannut yhdistää tätä sanaa mihinkään.
Ainakaan ei liippaa edes läheltä sitä sanaa, mikä käytössä on.
"
Tuo leili on kyll'ä aika tuttu, ei kai murresana, tai siis sellainen jota jossakin päin suomea käytettäisiin, yleisesti tuttu.
Vieras kumminkin tämän ajan ihmisille.

Lue lisää

Laittais oven ruoppiin.

hämilliään kirjoitti:

sanottiin: Jos menis panee perssilmän kallelleen, maate mennessä!

tästäkin arvokkaasta murreasiasta.
kannattaa säilyttää tällaista.

-------------------- kirjoitti:

tästäkin arvokkaasta murreasiasta.
kannattaa säilyttää tällaista.

.......

Meillä puhuttiin ennen hernetuuvingista, muhennos on ruotsksi stuving. Kai se juotava tuutinkikin on alunperin ruotsia.
Pilkkumiksi sanottiin isoa keittokulhoa (spilkum). Äiti käytti sitä myös pilkan synoonyyminä : "Älkääs nyt lapset laskeko pilkkumia äidistä !"

Veneilysanastossa on paljon ruotsista tulleita : täkki (däck), ruuma (rummet), tyyrpuuri ja paapuuri (styrbord ja babord) - varmaan paljon muitakin, nämä ensinnä tulivat mieleen.

Puketti auringonkukkia Skillanille, Kahvipöydän pöydälle.

Ramoona* kirjoitti:

Meillä puhuttiin ennen hernetuuvingista, muhennos on ruotsksi stuving. Kai se juotava tuutinkikin on alunperin ruotsia.
Pilkkumiksi sanottiin isoa keittokulhoa (spilkum). Äiti käytti sitä myös pilkan synoonyyminä : "Älkääs nyt lapset laskeko pilkkumia äidistä !"

Veneilysanastossa on paljon ruotsista tulleita : täkki (däck), ruuma (rummet), tyyrpuuri ja paapuuri (styrbord ja babord) - varmaan paljon muitakin, nämä ensinnä tulivat mieleen.

Puketti auringonkukkia Skillanille, Kahvipöydän pöydälle.

Lue lisää

mistä minä tuon pästrikin keksin, tarkoitus oli kysyä mikä on pilkkum, kulhokin se voi olla, mutta toinen ehdotus löytyy, kai niitä on kuin rakkaalla lapsella nimiä.
Mihinkäs tuota pästrikkiä voisi yhdistää????

Tuuvinki oli kyllä oikein, meillä se oli porkkanatuuvinkia, koolla;)

Sellainen sana kuin parkki on ennen tarkoittanut muutakin kuin nykyistä auton parkkia, arvaatteko, vai tiedätte;)

Kiitos kauniina aurigonkukat loistavat, omat vasta nupulla, niin eri tavalla kasvavat.

SkillaN kirjoitti:

mistä minä tuon pästrikin keksin, tarkoitus oli kysyä mikä on pilkkum, kulhokin se voi olla, mutta toinen ehdotus löytyy, kai niitä on kuin rakkaalla lapsella nimiä.
Mihinkäs tuota pästrikkiä voisi yhdistää????

Tuuvinki oli kyllä oikein, meillä se oli porkkanatuuvinkia, koolla;)

Sellainen sana kuin parkki on ennen tarkoittanut muutakin kuin nykyistä auton parkkia, arvaatteko, vai tiedätte;)

Kiitos kauniina aurigonkukat loistavat, omat vasta nupulla, niin eri tavalla kasvavat.

Lue lisää

Puketti tuolla tuli esiin, kukkakimppua sanon puketiksi. Hauska se Rouva Bukée , aina korjasi ääntämisen kun sanottiin rouva Bucketiksi , se tarkoittaa ämpäriä, ei yhtään niin hieno kuin kukkakimppu.
Tiedättekös mikä on rinkeplumma?
Pästrikistä en ole ikinä kuullutkaan. Täkki on yllensä yöllä peittona, mutta tosiaan veneessäkin kansi on täkki. Aina oppii uutta.
Pientä lahnaa sanottiin lahnan parkiksi.

rinkeplumma kirjoitti:

Puketti tuolla tuli esiin, kukkakimppua sanon puketiksi. Hauska se Rouva Bukée , aina korjasi ääntämisen kun sanottiin rouva Bucketiksi , se tarkoittaa ämpäriä, ei yhtään niin hieno kuin kukkakimppu.
Tiedättekös mikä on rinkeplumma?
Pästrikistä en ole ikinä kuullutkaan. Täkki on yllensä yöllä peittona, mutta tosiaan veneessäkin kansi on täkki. Aina oppii uutta.
Pientä lahnaa sanottiin lahnan parkiksi.

Lue lisää

ollut kiskomassakin parkkia, sillä parkattiin nahkoja. Pajuista kiskottiin kuoret, ja ne laitettiin nyyttiin kuivamaan ladon seinälle. Ja niitä käytettiin nahkojen parkkuuseen, kun teurastuksen yhteydessä otettiin nahkat kenkätarpeiksi omaan käyttöön. Muistuipa tässä mieleen laulukin! Ei nyt auta jukulauta, lehmä täytyy tappaa Kun lapset tahtoo makkaraa, ja akka kenkänahkaa!

SkillaN kirjoitti:

mistä minä tuon pästrikin keksin, tarkoitus oli kysyä mikä on pilkkum, kulhokin se voi olla, mutta toinen ehdotus löytyy, kai niitä on kuin rakkaalla lapsella nimiä.
Mihinkäs tuota pästrikkiä voisi yhdistää????

Tuuvinki oli kyllä oikein, meillä se oli porkkanatuuvinkia, koolla;)

Sellainen sana kuin parkki on ennen tarkoittanut muutakin kuin nykyistä auton parkkia, arvaatteko, vai tiedätte;)

Kiitos kauniina aurigonkukat loistavat, omat vasta nupulla, niin eri tavalla kasvavat.

Lue lisää

Monet esiintulleet sanat olleet tuttuja, mutt evät kaikki. Maan eri alueilla taitaa olla ihka omia nimityksiä asioille ja esineille. Nuo nimitykset ovat mielenkiintoisia, joista saa tietää jo käytöstä poistuneen tarve-esineitä nimityksineen.
Minulle tuli mieleen noista auringon kukista siemuska.
Joskus lapsena sodan jälkeen äiti puhui siemuskoista ja siemenvoista. Siemuskat olivat auringonkukan siemeniä, joita hän kertoi "siellä kotona" napostelleensa ennen sotia (ihan kun nykyäänkin) ja siemenvoi oli ruokaöljyä, jota ei sota-aikana eikä heti sen jälkeenkään saanut. Kun sitten öljyt ilmestyivät kauppoihin oli äiti todella innostunut ja iloinen siitä.

marja-liisa41 kirjoitti:

ollut kiskomassakin parkkia, sillä parkattiin nahkoja. Pajuista kiskottiin kuoret, ja ne laitettiin nyyttiin kuivamaan ladon seinälle. Ja niitä käytettiin nahkojen parkkuuseen, kun teurastuksen yhteydessä otettiin nahkat kenkätarpeiksi omaan käyttöön. Muistuipa tässä mieleen laulukin! Ei nyt auta jukulauta, lehmä täytyy tappaa Kun lapset tahtoo makkaraa, ja akka kenkänahkaa!

Lue lisää

sinä ole ollut mukana Marja- Liisa;)

Nahkaparkkia kysyessäni ajattelin, mutta onhan lahnanparkkikin olemassa, olisi pitänyt muistaa.
Mitähän vielä muistaisi ja tuo pästrikki ei olekkaan mikään, muistini tekiki kepposet.

Hetkinen, mikäs se onkaan, ekös auringon valo tai joku muu ilmiö, ole päistärikka, taidan keksiä, mutta voisihan sitä aurunkoa kutsua vaikka paistariksi;)DD

Katleija kirjoitti:

Monet esiintulleet sanat olleet tuttuja, mutt evät kaikki. Maan eri alueilla taitaa olla ihka omia nimityksiä asioille ja esineille. Nuo nimitykset ovat mielenkiintoisia, joista saa tietää jo käytöstä poistuneen tarve-esineitä nimityksineen.
Minulle tuli mieleen noista auringon kukista siemuska.
Joskus lapsena sodan jälkeen äiti puhui siemuskoista ja siemenvoista. Siemuskat olivat auringonkukan siemeniä, joita hän kertoi "siellä kotona" napostelleensa ennen sotia (ihan kun nykyäänkin) ja siemenvoi oli ruokaöljyä, jota ei sota-aikana eikä heti sen jälkeenkään saanut. Kun sitten öljyt ilmestyivät kauppoihin oli äiti todella innostunut ja iloinen siitä.

Lue lisää

kun kirjoitellaan jo "omia" ei yleisesti tunnettuja murresanoja!

Tylsää¤ kirjoitti:

kun kirjoitellaan jo "omia" ei yleisesti tunnettuja murresanoja!

Miten tuo yks jaksaa, paraskin ei venyttäjä.

Katleija kirjoitti:

Monet esiintulleet sanat olleet tuttuja, mutt evät kaikki. Maan eri alueilla taitaa olla ihka omia nimityksiä asioille ja esineille. Nuo nimitykset ovat mielenkiintoisia, joista saa tietää jo käytöstä poistuneen tarve-esineitä nimityksineen.
Minulle tuli mieleen noista auringon kukista siemuska.
Joskus lapsena sodan jälkeen äiti puhui siemuskoista ja siemenvoista. Siemuskat olivat auringonkukan siemeniä, joita hän kertoi "siellä kotona" napostelleensa ennen sotia (ihan kun nykyäänkin) ja siemenvoi oli ruokaöljyä, jota ei sota-aikana eikä heti sen jälkeenkään saanut. Kun sitten öljyt ilmestyivät kauppoihin oli äiti todella innostunut ja iloinen siitä.

Lue lisää

Niimä,kun savolaispoika oli ravintolassa syömässä,tarjoilia oli unohtanut kahffelin,eli haarukan,niin poika kysäsi tarjoilialta,että eekö se neeti meenoo hoarukkata antookkaan.24

Tylsää¤ kirjoitti:

kun kirjoitellaan jo "omia" ei yleisesti tunnettuja murresanoja!

sinäkin vain jatkat, voin kyllä lopettaa, sopii mainiosti ei verenpaineesi nouse;)

Venytystä tietysti on.

24 kirjoitti:

Niimä,kun savolaispoika oli ravintolassa syömässä,tarjoilia oli unohtanut kahffelin,eli haarukan,niin poika kysäsi tarjoilialta,että eekö se neeti meenoo hoarukkata antookkaan.24

Lue lisää

Emäntä tuskitteli kuumaa pottua käsissä pitäen kuoriessaan. Isäntä siihen tokaisi : Paa huarukkaan ! Emäntä suuttui ja tiuskasi. Paappas ite kuuma pottu huarukkaas , polttaa ne sukukalleutes.

kuuma pottu kirjoitti:

Emäntä tuskitteli kuumaa pottua käsissä pitäen kuoriessaan. Isäntä siihen tokaisi : Paa huarukkaan ! Emäntä suuttui ja tiuskasi. Paappas ite kuuma pottu huarukkaas , polttaa ne sukukalleutes.

Lue lisää

sanoilla on erimerkityksiä. Murteella ja ilman. Murre on ilopilleri keskellä kirjakieltä.

kuuma pottu kirjoitti:

Emäntä tuskitteli kuumaa pottua käsissä pitäen kuoriessaan. Isäntä siihen tokaisi : Paa huarukkaan ! Emäntä suuttui ja tiuskasi. Paappas ite kuuma pottu huarukkaas , polttaa ne sukukalleutes.

Lue lisää

Kitoooos!

Kiiittoooo! kirjoitti:

Kitoooos!

joopa joo!