kerron nyt vähän elämän tilanteestani. erosimme mieheni kanssa keväällä, meillä on yhteisiä lapsia useampi jotka asuvat luonani ja tapaavat isäänsä säännöllisesti.
meillä on avioero vireillä, harkinta-aikaa vielä pari kuukautta ja nyt olenkin alkanut epäröimään haluanko sittenkään erota!!!
ero oli minun päätökseni, mieheni ei olis halunnut erota, itselläni tuntui silloin että tästä ei vaan tuu enää mitään, ei ollut minkäänlaisia tunteita miestäni kohtaan, kaikki kosketukset yms. oksetti ja muuta sellaista. joten lopulta ainoa vaihtoehto oli ero.
ja nyt viime aikoina oon alkanu muisteleen kaikkia hyviä hetkiä, ja mietin usein ex-miestäni, mutta ikävä ei suoranaisesti ole, enkä yhtään tiedä mitän haluan, haluaisinko olla vielä yhdessä vai en.
en ole kysynyt exältä nykyisiä tunteita mua kohtaan, joku aika sitte hän yritti vielä kaikkea että oisin ottanut hänet takaisin, uutta hänellä ei tietääkseni ole.
mitä ihmettä nää mun tunteet oikeen meinaa?? :O
meillä on avioero vireillä, harkinta-aikaa vielä pari kuukautta ja nyt olenkin alkanut epäröimään haluanko sittenkään erota!!!
ero oli minun päätökseni, mieheni ei olis halunnut erota, itselläni tuntui silloin että tästä ei vaan tuu enää mitään, ei ollut minkäänlaisia tunteita miestäni kohtaan, kaikki kosketukset yms. oksetti ja muuta sellaista. joten lopulta ainoa vaihtoehto oli ero.
ja nyt viime aikoina oon alkanu muisteleen kaikkia hyviä hetkiä, ja mietin usein ex-miestäni, mutta ikävä ei suoranaisesti ole, enkä yhtään tiedä mitän haluan, haluaisinko olla vielä yhdessä vai en.
en ole kysynyt exältä nykyisiä tunteita mua kohtaan, joku aika sitte hän yritti vielä kaikkea että oisin ottanut hänet takaisin, uutta hänellä ei tietääkseni ole.
mitä ihmettä nää mun tunteet oikeen meinaa?? :O
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaisko sun miettiä vielä tuota eroasiaa? Mä itse erosin näin jälkeenpäin ajatellen aivan mitättömien ja turhien syiden takia parisen vuotta sitte miehestäni, joka ei myöskään olis eroa halunnut.
Viime vuoden lopuilla aloin kuitenkin taas tapailemaan exäni kanssa ja huomasin, miten paljon kaikkia ihania hyviä yhteisiä muistoja ja asioita meillä kahden yhteisen laspsen lisäksi oli, niinpä päätettiin lasten suureksi riemuksi palata jälleen yhteen. Elämämme täyttää nyt iloinen odotus, kun masu pömpöllään 37 vuotiaana odotan miehelleni kolmatta lasta.
Kyllä ne sun tunteet on syvää rakkautta sitä miestäsi kohtaan. Aivan samoja tunteita, joita myös itse olen saanut kummastella. Joskus ne vaan painuu unohduksiin kaiken arkipäiväisen huolen ja kiireen alle ja vaativat jonkinmoisen töytäisyn, noustakseen uudelleen pintaan. Itselläni kesti vaan pidempään, ennekuin tunnistin ne ja miten paljon tuota tuttua ja turvallista miestä pienessä naisensydämessäni kaipasin ja rakastin.
Jos minäkin laillasi olisin tajunnut tuon jo silloin, kun eropäätös oli vireillä. Olisin säästynyt tuolta kahden vuoden yksinäisyydeltä ja sen tuomilta monilta itkuilta. No joskus sitä nainen on vaan niin yksinkertaisesti kurkkuaan myöten täynnä tästä kaikesta arkipäiväisestä puurtamisesta, että toimii ennekuin ajattelee loppuun saakka. Sinuna harkitsisin kyllä vielä ja juttelisin miehen kanssa hänen tunteistaan sinua ja koko perhettänne kohtaan.
Tunteet tule ja menee. Tunteet tulee jostain ja menee jonnekin. Tunteet voi johtua hormooneista, väsymyksestä, pienistä lapsista, stressistä, lapsuustraumoista, työkiireistä, sosiaalisista paineista , sairaudesta jne. Eli jos avioliiton rakentaa tunteille, avioliitto on kuin lastu laineilla. Silloin avioliittoon pääsee vaikuttamaan telkusta katsottu ohjelma, lapsen syntymä, naapurin rouvan mieliupide, puhelinmyyjän ärsyttävät soitot, anopin motkotus, työkaverin haukkumiset, pomon painostus jne. Elämässä melkein kaikki vaikuttaa TUNTEISIIN.
Avioliitto tulee rakentaa PÄÄTÖKSELLE ja LUPAUKSELLE. Olemme päättäneet ja luvanneet olla yhdessä. Meillä on LIITTO. Liitto on juuri se tuki ja turva aviopuolisoille ja lapsille, epävarmoille ja ailahteleville ihmiseille. Siksi meillä on LIITTO, ettei meidän tarvitse koko ajan pälyillä epävarmoina tunteittemmme kanssa. Voimme olla turvallisella mielellä, koska meillä on LIITTO, olemme sanoneet että TAHDOMME rakastaa, tuli mitä tuli. Emme ole luvanneet rakastaa tai tuntea jotain tiettyä, ei sellaista voi luvata. Voi vain luvata että TAHDOn olla kanssasi tuntui miltä tuntui. Tänään kosketuksesi tuntuu pahalta, mutta haluan tehdä töitä sen eteen että huomenna se tuntuu taas hyvältä. Mennään perheleirille, terapiaan, vietetään aikaa kahden ja puhutaan mitä kumpikin haluaa liitolta. Huolehditaan omasta ajasta ja omista voimavaroista. Huolehditaan omasta psyykkisesta ja fyysisestä kunnosta. Tunteet eivät kerro että puoliso olisi huono tai epäsopiva tms, tunteet kertovat yleensä että MINULLA on paha olla. Tämä aika kehoittaa etsimään omaa onnea. Kyllä onnea saakin etsiä, mutta ei toisten kustannuksella. Ei lasten ja puolison kustannuksella. Eikä se onni edes löydy eroamalla. Onnea etsitään yhdessä, koko perhe. Välillä onni löytyy, välillä on vaikeampaa, mutta pääasia että pysytään yhdessä!
Avioliitto on tarkoitettu ikuiseksi. Avioliitto on tarkoitettu lasten kodiksi. Avioliitto on tarkoitettu hoidettavaksi. Avioliitto on tarkoitettu kestämään tunteet.
Todella hyvä kuvaus. Olen täydellisen samaa mieltä.
anna itsellesi aikaa. On aivan ymmärrettävää, että muistelet menneitä, teet surutyötä parhaillaan.
Epäröit ja pohdit kannattiko ero vai ei. Sekin kuuluu asiaan, sillä sinulla on muistot ja käyt niitä läpi. Tulevaisuus on sinulle vieras, et voi tietää mitä upeaa tai vähemmän upeaa se tuo tullessaan, joten sinulle jää vain muistot.
Jos kuitenkin päädyt siihen, että haluat ex-miehesi takaisin, niin mieti tarkkaan omaa käytöstäsi. Mitä aiot muuttaa itsessäsi, että sama kurjuus ei toistu? Todennäköisesti ex-miehesi on se sama tyyppi edelleen, etkä sinä voi häntä muuksi muuttaakaan. Joten muuttuminen jää sinulle.
Miksi nyt olisit valmis miehesi kosketukseen, kun aiemmin se inhotti ja ällötti? Kaipaatko ex-miestäsi vaan sentakia, kun koet yksinäisyyttä ja haluat vain saada edes jonkinlaista lämpöä elämääsi? Kaipaatko ex-miestäsi sentakia, sillä hän oli sinun ainoa miehesi useamman vuoden ja sinä et vielä pysty/osaa kuvitella itseäsi jonkun toisen miehen kanssa?
Anna ajatuksesi rauhassa poukkoilla. Vaali hyviä muistoja, mutta joskus vaan täytyy mennä eteenpäin.