Muslimi miesystäväni, joka asuu kanssani, ei hyväksy mennyttä suhdettani, josta minulla on avioliiton ulkopuolinen lapsi. Hän näkee tämän asian esteenä avioliitolle ainakin vielä ja on hyvin mustasukkainen lapsen isälle. Lapsen hän kyllä hyväksyy. Voiko hän koskaan muuttaa kantaansa vai olenko aina kelvoton puolisoksi hänen silmissään?
kelvoton kumppani
:((
6352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mies on ryhtynyt asumaan kanssasi mutta ei ole tiennyt että sinulla on avioliiton ulkopuolinen lapsi... aika hämärää...
Jos mies hyväksyy lapsen mutta ei lapsen isää niin eikös tilanne ole ihan kohtuullinen? Miksi teidän edes pitäisi mennä naimisiin kattelkaa tilannetta jos kerta asutte yhdessä. jos nyt hyvin fanaattiselta muslimilta kysyy niin eiköhän kaikki länsimaalaiset naiset ole kelvottomia puolisoksi vaikka koraani salliikin kirjakansan naisten ja muslimimiesten liitot (ja ikävällä tavalla tuomitsee musliminaisten monikulttuuriset liitot vaikka niitäkin on maailmalla (jotain kourallinen?)). Yleensä jos mies sanoo että ei halua/ voi mennä kanssasi naimisiin mies myös tarkoittaa sitä. sinä et ole kelvoton mutta hän itse on jos hylkää rakkautesi pikku seikan vuoksi..jos taas hän ei itsekään ole kiinnostunut (jakamaan elämäänsä kanssasi, voihän muuten olla kiinnostunut sinusta naisena) mutta ei halua loukata sinua suoraan asiaa sanomalla. Hän käyttää entistä suhdettasi tekosyynä asian välttelemiseen. Miksi vaivautua olemaan mustasukkainen naisesta, joka ei ole vaimo eikä vaimoksi valittu, niin on taas täysi miehinen mysteeri.
Mustasukkaisuus ei sekään ole merkki rakkaudesta tiedän erään parin, jossa mies pettää vaimoaan minkä kerkiää (ja vaimokin tietää sen mutta hyväksyy koska on yhteiset lapset) mutta jos pari on baarissa ja vaimo vaikka puhuu jollekin miehelle saa tämä äijä heti hirveän hepulin. Toisaalta tämän mustasukkaisen riidan varjolla mies voi mennä suutuspäissään taas pettämään. jep ulkomaalainen kaveri mutta en kerro mikä maa, mies ei ole muslimi kuitenkan tällä kertaa. Onkyllä toisaalta sanonut rakastuneensa tähän naiseen vaikka aluks atteli vaan käyttää hyväksi ja voihan sillä olla voimakkaita tunteita mutta mutta pettäminen kertoo muuta.
Mustasukkaisuuden tunteiden puuttuminenkin on mielestäni merkki siitä ettei mies rakasta mutta en ole varma tästä.
Hyvä, että äijä on mustasukkainen exälle, hyvä että hyväksyy lapsen, huono, että puhuu avioliiton esteistä ja että et voi kysyä varmuutta hältä itseltään...(?) ja huonoa on kai sekin että on muslimi näin tilastollisesti.
Siis hän haluaa elää kanssani avoliitossa mutta ei tiedä, haluaako koskaan naimisiin, vaikka rakastaa minua.
mjuslimit ei elä avoliitossa, se on synti, mies huijaa sinua, ettei vaan ole taas gambi:)
Syy tähän voi sitten olla, että on jo naimisissa joko toisessa kaupungissa Suomessa tai kotimaassaan (eikä voi täten helposti purkaa liittoa, koska se on järjestetty äidin ja isän hyväksi sekä myös perheen kunnia/ rahakysymys tai sitten rakastaa puolisoaan syvästi ja haluaa yrittää hänet sinun kauttasi Suomeen. Kotimaan puoliso voi olla tässä myös mukana ja miehen koko perhe ja kaverit, joten mistään ei voi tietää varsinkaan jos ei osaa kieltä).
Vaimo voi olla myös katsottuna miehelle valmiiksi, tai tulla katsotuksi myöhemmin, eikä miehen tarvitse kuin käydä kotimaassaan juhlimassa ja soittaa pari puhelua, niin hän on naimisissa vaikka tuskin tuntisi koko tyttöä saati haluaisi naimisiin. jos vaimo on suomessa toisessa kaupungissa tilanne on taas eri. Vaikka mies olisi köyhä perhe voi järjestää rahat matkaan, koska on kyse kunniasta.
Toisaalta omassa perheessäni on pari, joka eli avoliitossa jotain 10 vuotta ja meni lopulta naimisiin. Avossa heille syntyi kaksi lasta mutta olivat siis suomalaisia maallistuneita kristittyjä. Ja tiedän myös pitkään olleita mokupareja joilla (ei ainakaan ahman tiedon mukaan) ole kotimaan vaimoa kuvioissa.
Joten, jos miehesi ei ole mitenkään länsimainen ajattelutavaltaan hän toden näköisesti sanoo sinulle voivansa elää avoliitossa, koska hänellä on vaimo kotimaassaan. Jos vaimoa ei ole Suomessa maistraatissa käyty todistamassa, niin en tiedä sitten saako sitä mistään selville paitsi miehen viestittelyä ja muuta käytöstä tarkkailemalla (en tiedä näitä asioita mutta olen lukenut ja kuullut paljon tapauksista, ekä ihmiset kerro elämästään aina ihan seikkaperäisesti).
Vaikka mies olisi mennyt naimisiin rahan ja suvun painostuksesta, eikä hän edes välittäisi soittaa vaimolleen, hänen sukulaisensa voivat vaatia hänet soittamaan (koska muutoin vaimo voi alkaa kiukuttelemaan miehen vanhuksille ja erohan siitä ennenpitkää tulee ja ennen kaikkea kunnian ja rahan menetys. Riippuu tietysti siitäkin, mikä on paikallinen naimakulttuuri, jos avioliittoja järjestetään tilanne voi olla tämä, jos taas puolison saa valita itse tilanne voi olla eri. Silloin vaimo todennäköisesti myös halutaan Suomeen ja kuvioissa on rakkautta ja todennäköisesti mies soittelee huomattavasti naispuoliselle ""sukulaiselleen").
Muslimeille (tai ainakin vanhoillisille muslimiperheille) tuntuu olevan tärkeämpää olla naimisissa (että poika/tyttö on naimisissa) kuin rakastaa puolisoaan vaikka kaipa kaikki haluavat rakkautta. Myös vanhemmat toivoisivat järjestäneensä onnellisen parin tai että pari aikaa myöten rakastuisi toisiinsa. Näin ei kuitenkaan aina käy. Parin ei tarvitse edes asua yhdessä kunhan vain pysyvät naimisissa!
Naimisiin voi pakottaa, lahjoa ja kiristää mutta ketään ei voi pakosta tai säälistä rakastaa.
Se rakastaako mies sinua on periaatteessa sivuseikka tässä asiassa, koska mikään rakkaus ei mene (tai erittäin harvoin menee ) perheen tahdon edelle. Mies voi rakastaa sinua mutta ei voi mennä kanssasi naimisiin, koska on jo naimisissa toisaalla ja jos hän todella rakastaa sinua hänen pitäisi tämä sinulle myös kertoa vaikka sinä et enää ikinä asian kuultuasi haluaisi koko miestä nähdä. Ehkä sekin aika tulee ja ehkä sinun pitäisi tosiaan selvittää, miksi hän ei halua kanssasi naimisiin, jos asia on sinulle itsellesi tärkeä.
Kuvailemani jutut ovat esimerkkitilanteita maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, en ole varma elämmekö siinä nyt mutta kannattaa miettiä kaikkia mahdollisuuksia ja ottaa selvää paikallisesta kulttuurista (perheen vaikutus, naimisiin menon edut, pitääkö avioerosta maksaa jne.) ja muista tilanteista (esim. selvitellä vaikka miehen kavereiden suhteita onko heillä puhtaat paperit. Nimittäin ystäväpiiri kertoo aika paljon). Jos nyt joku loukkaantuu, niin ei mahda mitään, aiheesta on kuitenkin, niin paljon matskua olemassa ja kaikki tietää miten tärkeä äiti ja isä islamissa on.
Vain sinä itse lopulta kuitenkin tiedät, mikä on sinulle totta ja mikä ei, ja loppujen lopuksi millään muulla ei elämässä ole väliä kuin, että itse ja läheisesi (lapsesi) olette onnellinen, koska itsesi kanssa sinä kuolet ja läheisesi tulevat hautajaisiin... Siinä sivussa voi toki pitää muitakin onnellisina mutta vain niitä, jotka eivät tuhoa sinun onneasi. Onni on korvien välissä ja sinä päätät ja tiedät ketkä ovat läheisiäsi.
Jos tuntuu, että mikään näistä jutuista ei ole mahdollinen, niin hyvä näin. Kannattaa tutustua miehen sukulaisiin ja käydä kotimaassaan, jos on mahdollista. Vaikka mies olisi valepukki eri ihmisiin ja kulttuureihin tutustuminen on rikkaus ja sillä on tarkoituksensa.
Jos naimisiinmeno on sinun tarkoituksesi, unohda se mies.
Luotan siihen, mitä hän on kertonut aiemmista naisystävistään ja suhteistaan ja syistä, miksi ei ole koskaan halunnut naimisiin aiempien naisystävien kanssa. Suurin ongelmamme on mustasukkaisuus exääni kohtaan, joka on samasta maasta. En usko hänen olevan naimisissa.
Ei tuollaisen kivikautisen asenteen ja mustasukkaisuuden kanssa voi elämää rakentaa. Se tulee vain pahenemaan ajan myötä. Sinä et ole kelvoton osapuoli tässä. Hän on. Neuvoni: karkuun.