Niin, olen siis 'vasta' 17-vuotias. Monet luultavasti sanovat, että olen liian nuori, tai että mun pitäis odottaa, niin se "oikea" tupsahtaa eteeni. Mutta kun mä en enää usko tohon.. Mä olen luopunut toivosta löytää ketään.
Näen ympärilläni onnellisia pareja.. ja samalla masennun entisestään. Mulla ei ole ketään.. Mun kriteerit on varmaankin aivan liian korkealla, mutta toisaalta miksi ne ei saisi olla? En halua olla onnettomassa suhteessa, jossa en rakasta kumppaniani..
Yksi syistä on myös se, että vihaan itseäni. Löydän omasta itsestäni ja kehostani koko ajan vain huonoja puolia.. Ja murrosikäni on jo ohitse. Jo kohta täysi-ikäisen olisi varmasti syytä oppia hyväksymään itsensä.. Mutta minä en osaa. Ajattelen vain koko ajan, että tuo ja tuo nauraa minulle, koska olen liian lihava tms.
Ääh, tulen hulluksi. Kukaan ei varmaan voi auttaa mua.. Kirjottelin nyt kuitenkin ajatukseni tänne, jos joku (mitä epäilen) ne jaksaisi lukea..
Näen ympärilläni onnellisia pareja.. ja samalla masennun entisestään. Mulla ei ole ketään.. Mun kriteerit on varmaankin aivan liian korkealla, mutta toisaalta miksi ne ei saisi olla? En halua olla onnettomassa suhteessa, jossa en rakasta kumppaniani..
Yksi syistä on myös se, että vihaan itseäni. Löydän omasta itsestäni ja kehostani koko ajan vain huonoja puolia.. Ja murrosikäni on jo ohitse. Jo kohta täysi-ikäisen olisi varmasti syytä oppia hyväksymään itsensä.. Mutta minä en osaa. Ajattelen vain koko ajan, että tuo ja tuo nauraa minulle, koska olen liian lihava tms.
Ääh, tulen hulluksi. Kukaan ei varmaan voi auttaa mua.. Kirjottelin nyt kuitenkin ajatukseni tänne, jos joku (mitä epäilen) ne jaksaisi lukea..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ensin tosiaan joudut hyväksymään itsesi.
Jos joku nauraa sinulle, naura mukana. Ellet tosiaan ole esittämässä jotain.
Tuolla tavalla on jää muuten rikottu enemmän kuin kerran.
Kertoo naurajalle että kaverilla on terve käsitys itsestään sekä huumorintajua. Kukapa sellaiseen ei tuntisi mielenkiintoa?
Äläkä etsi niitä huonoja puolia itsestäsi, niitä nimittäin on AINA. Ellet ole liian lihava niin olet sitten liian laiha, tai liian sopiva.
Onnellisiin pareihin kannattaa suhtautua hymyillen (ole onnellinen heidän onnestaan, hymyä naamaan ja sitä rataa).
Muuten menee 'perussuomalaisen kateuden' linjalle. Sama jos joku ostaa raha-arvan ja voittaa 100000 Euroa, olen ennemmin iloinen heidän voitostaan, kun masennun että miksen itse voittanut.
Nuori olet kyllä, sinulla on vielä runsaasti aikaa 'etsiä'.
Rakkaudesta: Se yleensä heräilee vasta ajan kuluessa ja voimistuu ajan kanssa.
Vain elokuvissa rakastutaan heti.
Kriteereista en tiedä, mutta sen tiedän että kun rakastut, ne kriteerit lahtee aika selkeesti romukoppaan.
Toivottavasti auttaa edes vahan.
" Rakkaudesta: Se yleensä heräilee vasta ajan kuluessa ja voimistuu ajan kanssa.
Vain elokuvissa rakastutaan heti. "
Hyvin sanottu. Ton ymmärtäminen tuntuu olevan liian monelle liian vaikeaa.
Sulla on ainakin kavereita, minulla ei ole niitäkään. Noh omavika se on kun olen epäsosiaalinen, mutta joskus kyllä minuakin vituttaa.
Mun varmaan pitäis painua johonkin kellariin, kun en ole kovin epätoivoinen, vaikka olenkin jo 29 vuotias. Enkä ole oikeastaan koskaan seurustellut, tosin tällä hetkellä on eräs kiikarissa... Älä nyt vielä tuossa iässä epätoivoon syöksy! :P
Mistä muuten tiedät, että murrosikäsi on ohi? Onkohan mulla se ohi jo? :)
Elämässä on paljon muutakin kuin naiset, jos kaikki aikasi menee siinä, että kadehdit kavereita tahi tuntemattomia kuinka niillä jokaisella on "onnellinen" suhde, huomaat valitettavan pian hukanneesi elämäsi. 20-30v naisilla kun on enemmän kuin paljon valinnavaraa miesten suhteen, eli on aivan sama vaikka olisit kuinka täydellinen mies, kumppanimarkkinoilla vastaan tulee aina parempi.
Eli on ihan turhaa ottaa paineita asiasta, johon voi lopultakin itse hyvin vähän vaikuttaa. Jos se "unelmien nainen" kävelee vastaan joskus, niin hyvä.. jos ei.. päivä se on huomennakin :)
Niin, ihan hyviä kommentteja on tullut. En tosin tiedä, auttaako ne mua.. Ehkä mun vaan pitäis yrittää ajatella positiivisemmin.. Mutta minkäs sille mahtaa, etät näen kaiken niin negatiivisesti. Niin, ja mä olen muuten tyttö..
älä luovu toivosta.... mä oon ihan samas tilantees sunkaa... täytyy vaan muuttaa asennetta! mä oon tajunnu et ei mitään saa suremal! kyl onni viel kävelee vastaan...
mä joudun viel kattelee mun kavereit, joil kaikil on joku, ymmärrän kyl jos suo ei innosta kattoo muit parei... se on kyl ihan turhaa et muut sanoo oota vaan ni sun vuoro tulee viel, ja se tulee sit ku tulee. hyvä puhuu, ku ittellään on joku ja tuntee olonsa rakastetuks....
keep ya head up baby... that´s the only way you can survive...
-soulmate-
Johtuisiko tämä asenteestasi? Vihaat itseäsi. Olet masentunut. Olet epätoivoinen. Olisiko tällainen unelmapartnerisi?
Korjaa ensiksi oma elämäsi, ennenkuin alat etsimään onnea muualta. Mitä luulet itsellesi käyvän erossa, jos rakennat onnesi jonkun toisen varaan?