Taas loppui suhde.
Mä alan jo tottuu tähän.
Just kun on tutustunut mieheen ja homma alkaa toimimaan, ei tartte enää olla ainoastaan "paras" vaan voi jo näyttäytyä hieman "ei niin parhaana" miehen edessä niin kyllä kohta suhde loppuu.
Ekaksi ajattelin että miehet on sitoutumis kammoisia, ja heti kun suhde alkaa osoittaa vakinntumisen ja todellisen sitoutumisen merkkejä mies ottaa hatkat.
Toisaalta ajattelin että mä olen niin kauhee ämmä että miehet ei kestä mua. Mutta omaan kuitenkin sen verran hyvän itsetunnon että sen pudotin pois.
Siis toki mussa on vikaa ollut jos suhde ei toimi.
Mutta sitten keksein, tai ainaki oon nyt luullut keksiväni, mä ahdistan miehiä.
Mä kaipaan itse niin paljon vakituista suhdetta, lapsia, että jopa tiedostamattani ahdistan miehet pikku vihjailuillani.
Mutta onko täällä olemassa miehiä jotka haluaisi, siis tosiaan haluisi, perheen jo tässä iässä? Olen 24v.
Tuntuu että miehet voi helposti odottaa kunnes kolmekymppiä on mittarissa.
Mä en enää tiedä mitä tehdä, mistä saada hyvä mies, joka haluaa perheen mun kanssa.
Vai tarviiko tässä mennä ja ettiä yhdenyön pano, tulla paksuksi ja toivoa, että mies jää mun ja lapsen luo, tai alkaa yksinhuoltajaksi?
Mä alan jo tottuu tähän.
Just kun on tutustunut mieheen ja homma alkaa toimimaan, ei tartte enää olla ainoastaan "paras" vaan voi jo näyttäytyä hieman "ei niin parhaana" miehen edessä niin kyllä kohta suhde loppuu.
Ekaksi ajattelin että miehet on sitoutumis kammoisia, ja heti kun suhde alkaa osoittaa vakinntumisen ja todellisen sitoutumisen merkkejä mies ottaa hatkat.
Toisaalta ajattelin että mä olen niin kauhee ämmä että miehet ei kestä mua. Mutta omaan kuitenkin sen verran hyvän itsetunnon että sen pudotin pois.
Siis toki mussa on vikaa ollut jos suhde ei toimi.
Mutta sitten keksein, tai ainaki oon nyt luullut keksiväni, mä ahdistan miehiä.
Mä kaipaan itse niin paljon vakituista suhdetta, lapsia, että jopa tiedostamattani ahdistan miehet pikku vihjailuillani.
Mutta onko täällä olemassa miehiä jotka haluaisi, siis tosiaan haluisi, perheen jo tässä iässä? Olen 24v.
Tuntuu että miehet voi helposti odottaa kunnes kolmekymppiä on mittarissa.
Mä en enää tiedä mitä tehdä, mistä saada hyvä mies, joka haluaa perheen mun kanssa.
Vai tarviiko tässä mennä ja ettiä yhdenyön pano, tulla paksuksi ja toivoa, että mies jää mun ja lapsen luo, tai alkaa yksinhuoltajaksi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse olin erään naisen kanssa ensimmäisillä treffeillä, ja hän kertoi, että on vähän myöhässä omista unelmistaan, sillä olisi kuulemma halunnut lapsia jo heti parikymppisenä, treffejen aikaan tyttö ehkä oli sen 24 vuotta.
Ei varmaan tyttö tarkoittanut tuolla sivulauseellaan että haluaisi heti kanssani lapsia, mutta kyllähän sitä säikähti. Keksin hyvän tekosyyn että sain lähteä menemään.
Ei ehkä tosiaan kannata liikaa tuoda esille noita lisääntymishalujaan. Eikä se mikään ihme ole että sinulta miehet karkaavat. Mikä ihmeen järki on jo seurustelun alkuvaiheessa miettiä perheen perustamista? Ensin pitää oppia tuntemaan se toinen ihminen.
Eipähän tohon voi vinkiksi antaa muutakuin, että malttia mukaan siihen lapsista ym. puhumiseen. Vaikka mieskin olisi semmoinen, että toivoisi kunnon suhdetta, lapsia ym. niin silti lähes jokaisen saa pelotettua pois rupeamalla puhumaan perheen perustamisesta liian varhaisessa vaiheessa.
Kyllähän molemmat tietävät, että jos tästä kunnon suhde tulee aikaseksi niin sitä seuraa luonnollisesti kunnon sitoutuminen, myöhemmin yhteenmuutto, kihlautuminen, lapset ym.
Anna kaiken ton mennä omalla painollaan. Mun mielestä lapsia kannattaa ruveta suunnittelemaan edes puheasteella vasta kun on seurustellu kunnolla vuoden. Eikai sitä aikasemmin voi tietää, että haluaa toisen kanssa perheen perustaa.
Jälkikasvua olisi kyllä hyvä saada, mutta mä en ainakaan vielä muutamaan vuoteen kakaroita haluaisi. Ihan sen vuoksi ettei opiskelut ole päättyneet eikä ole vakituista työtä. Yhdenyön jutut voi kyllä unohtaa, niistä ei ole muuta kuin harmia jo lastenkin kannalta.
Ja jos poika tulisi niin aina vain parempi. Tai voi ollahan, että varmaankin kannattaisi tututustua ensin ... 27 muuten olen. Niin ja onhan minulla ennestään jo yksi lapsi. Muuten, yhteydenottoja varmaankin tulisi jos laittaisit sähköpostiosoitteen.
Tulee se sinullakin sellainen mies kohdalle
joka on valmis sitoutumaan. Älä toteuta tuota
viimeksimainittua vaihtoehtoa jos nyt et
välttämättä halua alkaa yksinhuoltajaksi.
Et paljon kertonut mut tollasen naisen ku sais joka pystyis sitoutumaan niin miksen ottais.. Mutta eipä vaan tahdo löytyä... Naisia kyllä mut ei kunnon parisuhteeseen... Mistäs olet ja millasta ukkoa haluisit itelles...? 8)
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Minulle käy myös aina näin. Olin 20 v naimisissa uskottoman miehen kanssa ja nyt sinkkuna olen seurustellut muutaman kanssa, mutta AINA kun päästään alkua pidemmälle, mies vetäytyy. On trendikästä vissiin vain deittailla, ei koskaan olla mitenkään vakavissaan. Jos kaveri rakastuu, hän lähtee. Toisaalta, kun minä olen huomannut tämän vaiheen miehessä, minä jätän hänet. Tulen päätymään sinkuksi, ja siitä ajatuksesta en pidä. Miksi miehet eivät halua sitoutua?
Pyydettiin mun osoitetta joten mikäs siinä =)
[email protected]